Texas

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Teksas)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee osavaltiota. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Texas
State of Texas
Texasin lippuTexasin sinetti
lippusinetti
Yhdysvaltain kartta, jossa Texas korostettuna
Yhdysvaltain kartta, jossa Texas korostettuna
Valtio  Yhdysvallat
Pääkaupunki Austin
Suurin kaupunki Houston
Kuvernööri Greg Abbott (R)
Viralliset kielet Ei ole
Pinta-ala  
– yhteensä 696 241 km² (2.)
– josta maata 678 051 km²
– josta vettä 17 570 km² (2,5 %)
Väestö (2020)  
– asukkaita 29 145 505 (2.)
– asukastiheys 43 as./km²
Liittovaltion osavaltioksi  
– päivämäärä 29. joulukuuta 1845
– järjestyksessä 28.
Aikavyöhyke UTC–7/–6 ja –6/–5
Pinnanmuodostus  
– korkein kohta 2 667 m
– keskikorkeus 520 m
– matalin kohta 0 m
Lyhenteet  
– postilyhenne TX
– ISO 3166-2 US-TX
Lempinimi Lone Star State (Yksinäisen tähden osavaltio)
Motto Friendship (eng. Ystävyys)
Laulu ”Texas, Our Texas” (Texas, meidän Texas)
www.texas.gov
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Texas (suomeksi aiemmin myös muodossa Teksas)[1] on Yhdysvaltain toiseksi suurin osavaltio niin pinta-alaltaan kuin asukasluvultaankin.[2] Texasin tasavalta julistautui itsenäiseksi Meksikosta vuonna 1836, mutta liittyi Yhdysvaltoihin 28. osavaltiona vuonna 1845. Texasilla on pitkä yhteinen raja Meksikon kanssa. Idässä Texas rajoittuu Louisianan ja Arkansasin, pohjoisessa Oklahoman ja lännessä New Mexicon osavaltioon.[3]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chihuahuan aavikkoa Texasissa.

Texas sijaitsee Suurten tasankojen eteläpäässä, Meksikonlahden rannalla. Osavaltio rajoittuu lännessä New Mexicon osavaltioon ja Rio Grande -jokeen, joka on samalla Yhdysvaltojen ja Meksikon välinen raja. Pohjoisessa Texasiin kuuluu ns. Texas Panhandle, joka sijaitsee Suurilla tasangoilla. Texasin pohjoispuolella sijaitsee Oklahoman osavaltio. Idässä Texas sen sijaan rajoittuu Arkansasin ja Louisianan osavaltioihin. Texasin pinta-ala on 695 622 neliökilometriä ja se on Alaskan jälkeen Yhdysvaltain toiseksi suurin osavaltio.[4] Merkittäviä kaupunkeja ovat Dallas, Fort Worth, Houston, San Antonio, Austin ja El Paso.

Texas on pinta-alaltaan iso osavaltio, ja se on sekä itä–länsi- että pohjois–etelä-suunnassa noin 1 300 kilometriä pitkä. Osavaltion ympäristö onkin vaihtelevaa. Meksikonlahden rannoilla osavaltion eteläosissa on subtrooppisia hiekkarantoja ja osavaltion länsiosissa korkeita vuoria ja aavikoita.[4] Texas voidaan jakaa maantieteellisesti neljään osaan, rannikkotasankoon, keskisten pohjoisosien tasankoon, Suureen tasankoon, joka levittäytyy osavaltion pohjois- ja keskiosiin, ja läntiseen vuoristoalueeseen.[5]

Texasin osavaltion ilmasto on vaihteleva sen suuren koon vuoksi. Samana talvipäivänä voi Rio Granden suulla olla 30 astetta lämmintä ja Texas Panhandlen alueella lumimyrsky.[4] Ilmasto on pääsääntöisesti lämmin ja kuiva. Vuotuiset keskimääräiset sademäärät ovat suurimpia Meksikonlahden rannalla ja osavaltion itäosassa. Sademäärät vähenevät länteen päin mentäessä. Itäosassa ilmasto on melko kostea ja länsiosassa ilmasto on hyvin kuiva. Lämpötilat ovat Texasissa kesäaikaan korkeita (yli 30 celsiusastetta) ja kesä on kestoltaan pitkä. Talvet ovat lämpimiä, lämpötila voi pysytellä yli 15 celsiusasteen keskitalvella.

Vuoden lämpimimmät kuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Austinissa on noin 35 astetta. Keskimääräinen alin on siellä kylmimmillään tammikuussa 2,9 astetta.[6]

Texasin pohjoisosa on osa Tornado Alleyksi (”tornadokuja”) kutsuttua aluetta;[7] Texasissa havaitaan vuosittain keskimäärin 155 tornadoa.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaishistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Texasiin 11 000–8 000 vuotta sitten.[9] Texasin alueella asuneisiin intiaaniheimoihin kuuluivat apassit, atakapan-, bidai-, caddo-, comanche-, cherokee-, kiowa-, tonkawa- ja wichitaheimot. Álvar Núñez Cabeza de Vacan retkikunta haaksirikkoitui 1528 Galvestonin lähelle ja sen jälkeen tutki ensimmäisenä eurooppalaisena osavaltion sisämaita.[10]

Ennen vuotta 1821 Texas kuului Espanjan Uuden-Espanjan siirtokuntaan. Kun Meksiko itsenäistyi, Texas jäi sen osaksi. Vuonna 1823 kolmesataa perhettä asettui Stephen F. Austinin johdolla Brazosjoen varsille. Siirtolaisia ärsyttivät Meksikon hallituksen orjuuden kielto, uudisasukkaiden riisuminen aseista ja laittomien siirtolaisten karkottaminen takaisin Yhdysvaltoihin.

Texasin vallankumous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Texasin vallankumous
Sam Houston.

Vihamielisyydet Meksikon ja Texasin välillä alkoivat lokakuussa 1835 San Antonion kaupungin lähettyvillä. Meksikolainen kenraali Martín Perfecto de Cos antautui kapinallisille taistelussa lähellä La Bahían kaupunkia, ja tästä suuttuneena Meksikon armeijan komentaja Antonio López de Santa Anna lähti 6 100 miehen armeijansa kanssa kohti San Antoniota. Hänellä oli tarkoituksenaan vangita koko Texasin johto, ja 23. helmikuuta 1836 hän hyökkäsi San Antonioon. Kaupunkia ja sen puolustusta oli johtamassa eversti William Barret Travis 189-miehisen, pääosin vapaaehtoisista koostuvan joukkonsa kanssa. Tuossa joukossa oli taistelijoita 28 eri osavaltiosta ja maasta. Heistä kuuluisimpia olivat Jim Bowie ja David Crockett. Erään ratkaisutaistelun näyttämönä toimi Alamon lähetysasema San Antoniossa. Siellä Meksikon armeija menetti kaatuneina noin 400 miestä kaikkiaan 1 600 taisteluun osallistuneesta sotilaastaan. Texasilaisten tappiot olivat noin 300 miestä. Taistelu kesti 13 päivää texasilaisten kieltäytyessä antautumasta. Valloitettuaan Alamon meksikolaiset teloittivat kaikki henkiin jääneet miespuoliset puolustajat, joidenkin tietojen mukaan myös Bowien ja Crockettin.

Itsenäisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Texasin tasavalta

Texas julistautui itsenäiseksi tasavallaksi 3. maaliskuuta 1836. Sam Houstonin johtama 910-miehinen Texasin armeija hyökkäsi 21. huhtikuuta San Jacinton taistelussa 1 250 miehen vahvuisen Meksikon armeijan kimppuun.[11] Taistelussa noin 600 meksikolaista sai surmansa ja 650 vangittiin, ja joukkoja johtanut kenraali ja Meksikon presidentti Antonio López de Santa Anna saatiin vangiksi seuraavana päivänä. Hän oli pukeutunut vangittaessa tavallisen sotilaan univormuun, ilmeisesti pelätessään kostoa Alamon tapahtumista. Meksikon armeijan komentajat Vicente Filisola ja José de Urrea määräsivät joukot vetäytymään Rio Grande -joen eteläpuolelle. Antonio López de Santa Anna vapautettiin itsenäisyystunnustusta vastaan.

Osavaltioksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Texasin liittäminen Yhdysvaltoihin

Vuonna 1845 Texas hyväksyttiin Yhdysvaltain jäseneksi, mikä johti Meksikon–Yhdysvaltain sotaan 1846–1848. Sodan seurauksena Yhdysvallat sai haltuunsa New Mexicon sekä Kalifornian ja Texasin länsiraja laajeni El Pasoon asti. Sisällissodan aikana Texas erosi unionista, mutta hyväksyttiin jälleen jäseneksi 1870.[12]

Kongressin julkilausuman, jonka nojalla Texas hyväksyttiin osavaltioksi, mukaan Texasista voidaan erottaa neljä muuta osavaltiota, mikäli Texasin lainsäädäntöelin siihen suostuu ja mikäli uudet osavaltiot ovat "sopivan" kokoisia ja väkiluvultaan "tarpeeksi suuria". Tällaista järjestelyä ei ole millään muulla osavaltiolla, koska normaalisti Yhdysvaltain kongressi päättää uusien osavaltioiden liittymisestä unioniin. Osavaltion pilkkomisesta on yritetty heti Texasin liityttyä osaksi Yhdysvaltoja ja pari vuosikymmentä tämän jälkeen. Myöhemmin vuonna 1921 siitä kirjoitti mm. texasilainen varapresidentti John Nance Garner, jonka mukaan Texasin kokoinen alue ansaitsisi ainakin 10 senaattoria.[13][14]

1900-luvun alusta nykypäivään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Texasiin iski vuonna 1900 Yhdysvaltain historian pahin luonnonkatastrofi, kun Galvestonin hurrikaani tappoi noin 8 000 ihmistä.[15] Spindletopin öljykenttä Beaumontin lähellä avattiin 10. tammikuuta 1901, ja siitä alkanut ”öljybuumi” muutti pysyvästi Texasin taloutta.[16] Kirjailija Edna Ferber on kuvannut Texasin kehityksen maatalousvaltaisesta karjavaltiosta suureksi öljyntuottajaksi eeppisessä romaanissaan Giant, joka on jäänyt historiaan samannimisen elokuvan ansioista. Se jäi auto-onnettomuudessa kuolleen James Deanin viimeiseksi elokuvaksi.

Lee Harvey Oswald oletettavasti murhasi presidentti John F. Kennedyn Dallasissa 22. marraskuuta 1963. Samassa autossa matkustanut Texasin kuvernööri John Connally haavoittui vaikeasti, mutta selvisi hengissä. Teksasilainen Lyndon B. Johnson vannoi virkavalansa Dallasin lentoasemalla Air Force One -lentokoneessa.[17] John F. Kennedy oli valinnut huonosti sietämänsä Johnsonin varapresidenttiehdokkaakseen vuoden 1960 vaaleihin nimenomaan Teksasin äänien varmistamiseksi. Presidenttiparin kohtalokas matka Dallasiin liittyi tuleviin vuoden 1964 presidentinvaaleihin. Näyttävän vierailun tarkoituksena oli rauhoittaa keskenään riitelevät Teksasin demokraattien ryhmittymät, sillä tärkeä osavaltio uhkasi luisua republikaaneille (kuten myöhemmissä vaaleissa kävikin).

Texasilaisia ovat edustaneet liittovaltion johdossa myös presidentit George Bush ja George W. Bush.[18]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osavaltion lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 31 jäsentä ja alahuoneessa eli edustajainhuoneessa on 150 jäsentä. Alahuoneen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerralaan ja ylähuoneen jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan, kuitenkin siten, että senaattorilla on yksi kaksivuotiskausi kullakin vuosikymmenellä. Ylä- ja alahuoneessa ei ole kausirajoituksia.[19]

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri.[20]

Texasin politiikkaa hallitsee republikaanipuolue. Demokraatit eivät ole onnistuneet saamaan virkoja osavaltion vaaleissa sitten vuoden 1994. Osavaltiossa ei ole tuloveroa, yritysverotus on matala ja osavaltion lainsäädäntöelin kokoontuu vain kerran kahdessa vuodessa 140 päiväksi. Kuvernööri on ollut vuodesta 2015 Greg Abbott. Häntä edelsi Rick Perry 2000–2015. Kaksi republikaania edustaa Texasia Yhdysvaltain senaatissa: Ted Cruz (vuodesta 2013) ja John Cornyn (vuodesta 2002).[21] Texasilla on Yhdysvaltain edustajainhuoneessa 38 edustajaa: 25 republikaania ja 13 demokraattia.[22]

Texas State Capitol.

Texasin pääkaupunki on Austin. Osavaltion Capitol muistuttaa liittovaltion Capitol-rakennusta Washingtonissa, mutta on tehty vaaleanpunaisesta graniitista, ja sen huipulla on ”vapauden jumalattaren” patsas pitämässä viisikärkistä Texasin tähteä.[23] Kuten useat muut eteläisten osavaltioiden capitolit, se katsoo etelään pohjoisen sijasta. Capitol-rakennus rakennettiin tarkoituksella seitsemän jalkaa korkeammaksi kuin liittovaltion capitol, mutta se ei ole yhtä massiivinen.

Texasin osavaltion perustuslain mukaan osavaltio noudattaa liittovaltion perustuslakia.[24] Texasin laissa ei kuitenkaan sanota, että osavaltio olisi alisteinen Yhdysvaltain presidentille, kongressille tai muiden osavaltioiden tahdolle.[24] Kun Rasmussen-tutkimuslaitos kysyi 2009 texasilaisten mielipidettä siitä, mitä heidän mielestään osavaltion perustuslaki todella tarkoittaa, katsoi 31 % vastaajista, että sen mukaan Texasilla on oikeus ryhtyä itsenäiseksi. Mikäli tutkitut olisivat saaneet äänestää asiasta, olisi 18 prosenttia eronnut Yhdysvalloista ja 75 prosenttia jatkanut liittovaltiossa.[24] Texasin silloinen kuvernööri Rick Perry kommentoi tulosta todeten, että Texas on ainutlaatuinen alue ja sen väki varsin itsenäistä.[24]

Texasin perustuslaki, joka otettiin käyttöön 1876, on liittovaltion toiseksi vanhin.

Texasissa kuolemanrangaistus on käytössä, ja siellä teloitetaan selvästi enemmän tuomittuja kuin muissa osavaltioissa.[25] Osavaltio teloitti yhdeksän vankia vuonna 2019.[26]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiseen maailmansotaan asti Texas oli pääasiassa maatalousosavaltio. Vuonna 1926 120 000 asukkaan San Antonio oli suurin kaupunki. Vastoin yleistä mielikuvaa pääasiallinen elinkeino ei ole koskaan ollut karjatalous, vaan alkuajoista lähtien puuvillanviljelys ennen öljyteollisuuden syntyä.[27]

Texasin talous perustuu tietotekniikalle, öljylle ja maakaasulle, energiantuotannolle, maataloudelle ja teollisuustuotannolle. Osavaltiolla on kaksi taloudellista keskusta: Houstonin alue ja Dallas/Fort Worth Metroplex. Houston on petrokemian teollisuuden ja biolääketieteellisen tutkimuksen keskus kun taas Dallas on keskittynyt maatalouteen ja tietotekniikkaan.

Texasin kasvu liitetään usein työpaikkojen saatavuuteen, asumisen edullisuuteen (vaikka Dallasin ja Houstonin alueiden hintataso on noussut, se ei ole noussut yhtä korkeaksi kuin esimerkiksi San Franciscossa), henkilökohtaisen tuloveron puuttumiseen, yleisesti alhaiseen verotukseen ja rajalliseen liiketoiminnan säätelyyn, hallituksen rajalliseen valtaan ja suosiolliseen ilmastoon monilla osavaltion alueilla.lähde?

Vuonna 2013 Texasin suurimmat työnantajat olivat Shell, Dell ja Texasin yliopisto, Austin.[28]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Texasissa on viisi suurta lentoasemaa: Austin-Bergstromin kansainvälinen lentoasema Austinissa, Dallasin kansainvälinen lentoasema Dallasissa, George Bushin kansainvälinen lentoasema ja William P. Hobbyn lentoasema Houstonissa ja San Antonion kansainvälinen lentoasema San Antoniossa.[29] Kaikkiaan osavaltiossa on 117 lentoasemaa.[30]

Texasin 23 satamasta [31] Houstonin, Beaumontin ja Corpus Christin satamat olivat rahtimäärillä mitaten Yhdysvaltojen kymmenen vilkkaimman joukossa vuonna 2011.[32]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan osavaltion väkiluku oli 29 145 505. Latinoja väestöstä oli 9 460 921. [33] Näistä 3 450 500 (15,6 %) on ulkomaalaissyntyisiä. Lisäksi osavaltiossa arvioidaan olevan 1,2 miljoonaa laitonta siirtolaista. Väkiluku kasvoi 4,3 miljoonaa vuodesta 2000 vuoteen 2010 (20,6 %).

Suurimmat kaupungit vuonna 2022

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Texasin kartta (iso kartta)
Houston.
Dallas.
  1. Houston, 2 302 878 asukasta
  2. San Antonio, 1 472 909 asukasta
  3. Dallas, 1 299 544 asukasta
  4. Austin, 974 447 asukasta
  5. Fort Worth, 956 709 asukasta
  6. El Paso, 677 456 asukasta
  7. Arlington, 394 602 asukasta
  8. Corpus Christi, 316 239 asukasta
  9. Plano, 289 547 asukasta
  10. Lubbock 263 930 asukasta

[34]

Terveydenhoito ja lääketieteellinen tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commonwealth Fundin vuoden 2007 tutkimus listasi Texasin terveydenhuollon Yhdysvaltain kolmanneksi huonoimmaksi, ja vain Mississippin ja Oklahoman terveydenhuolto arvioitiin huonommaksi. Erityisen huonoksi Texasin terveydenhuollon teki se, että vain seitsemällä kymmenestä aikuisesta oli sairausvakuutus.[35]

Houstoniin on sijoittunut maailmankuulu Texas Medical Center, joka sisältää maailman laajimman keskittymän tutkimus- ja terveydenhoitolaitoksia.[36]

Joitakin akateemisista ja tutkimuksellista terveysinstituutioista ovat Baylor College of Medicine, University of Texas Health Science Center at Houston, ja The University of Texas M. D. Anderson Cancer Center. M. D. Anderson Cancer Center on laajalti tunnustettu yhtenä maailman tuottavimmista ja korkeatasoisimmista akateemisista instituutioista, jotka ovat keskittyneet syöpäpotilaiden hoitoon, tutkimukseen, koulutukseen sekä syövän ennaltaehkäisyyn.

Muita huomattavia terveydenhoidon ja lääketieteellisen tutkimuksen keskuksia osavaltiossa ovat South Texas Medical Center, San Antoniossa, ja UT Southwestern Medical Center, Dallasissa.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
West Texas A&M University Canyonin kaupungissa, Texasissa.

Texasin yliopistojärjestelmä, jonka loi Texasin perustuslaki vuonna 1876, sisältää yhdeksän akateemista yliopistoa ja kuusi terveysinstituutiota. Järjestelmään kirjautui vuonna 2004 yhteensä 182 752 opiskelijaa tehden siitä Yhdysvaltain laajimman korkeakoulutusjärjestelmän. Suurimmassa yliopistossa, University of Texas at Austin, on 50 000 opiskelupaikkaa, joista 11 000 jatko-opiskelijoille.[37]

Houstonissa sijaitsee hyvin tunnettu ja menestyksekäs yksityinen Ricen yliopisto, jolla on yksi maailman suurimmista lahjoitusvarannoista. Opiskelija-aines on erittäin korkeatasoista. Yliopisto ylläpitää erilaisia tutkimuslaitoksia ja laboratorioita.[38]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Texasin rajakaupungeissa ja maaseudulla elää meksikolainen kulttuuriperinne, ja markkinoilla ja festivaaleilla myydään perinteisiä peitteitä, ruukkuja, takorautaristejä ja piñatoita. Myös moderni taide voi hyvin: Marfan kaupungissa on taiteilijayhdyskunta, jota Chinati Foundation ylläpitää Chinati-taidemuseon yhteydessä[39]. Paikallisessa musiikissa yhdistyy meksikolainen kansanmusiikki eurooppalaiseen polkkaan. Country- ja rock-musiikin saralla texasilaisista tunnetaan Willie Nelson, Janis Joplin, Buddy Holly, Waylon Jennings ja Roy Orbison.[18]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
American Airlines Center, kolmen ammattilaisseuran kotiareena Dallasissa.
Texas Motor Speedwayllä ajetaan NASCAR ja IRL-kilpailuja.
Sheryl Crow esiintymässä Houston Livestock Show and Rodeossa

Texasin suosituin urheilulaji on amerikkalainen jalkapallo. Osavaltiossa on useita ammattilaisjoukkueita useiden eri urheilulajien pääsarjoissa. Myös college- ja high school -urheilu ovat korkealla tasolla Texasissa, sillä niitä tuetaan voimakkaasti. Joukkueurheilun lisäksi golfilla ja moottoriurheilulla on tärkeä rooli osavaltion urheilussa. Texas Motor Speedway -ovaalirata sijaitsee Fort Worthissa.

Texas on rodeon keskus, ja siellä järjestetään vuosittain lukuisia rodeotapahtumia, joista Houston Livestock Show and Rodeo on maailman suurin.[40]

Joukkue Kaupunki Sarja & laji Kotikenttä Perustettu Mestaruudet
Dallas Cowboys Arlington NFL, amerikkalainen jalkapallo Texas Stadium 1960 5
Houston Texans Houston NFL, amerikkalainen jalkapallo NRG Stadium 2002 0
Houston Astros Houston MLB, baseball Minute Maid Park 1962 1
Texas Rangers Arlington MLB, baseball Rangers Ballpark in Arlington 1961 0
Dallas Mavericks Dallas NBA, koripallo American Airlines Center 1980 1
Houston Rockets Houston NBA, koripallo Toyota Center 1967 2
San Antonio Spurs San Antonio NBA, koripallo AT&T Center 1967 4
Dallas Stars Dallas NHL, jääkiekko American Airlines Center 1967 1
FC Dallas Frisco MLS, jalkapallo FC Dallas Stadium 1996 0
Houston Dynamo Houston MLS, jalkapallo BBVA Compass Stadium 2005 2
Austin FC Austin MLS, jalkapallo Q2 Stadium 2018 0
Dallas Desperados Dallas AFL, arena football American Airlines Center 2002 0
San Antonio Silver Stars San Antonio WNBA, koripallo AT&T Center 1997 0
Houston Aeros Houston AHL, jääkiekko Toyota Center 1994 2
San Antonio Rampage San Antonio AHL, jääkiekko AT&T Center 2002 0
Texas Stars Austin AHL, jääkiekko Cedar Park Event Center 2008 1

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Baldwin, James A.: Texas. (McColl, R. W.: Encyclopedia of World Geography) New York: Facts On File, Inc, 2005. ISBN 0-8160-5786-9 Google-kirjat (viitattu 5.2.2012). (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Iskikö Harvey-hurrikaani Teksasiin vai Texasiin? 31.8.2017. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.9.2020.
  2. ↑ Florida Passes New York to Become the Nation’s Third Most Populous State, Census Bureau Reports heinäkuu 2014. U.S. Census Bureau. Viitattu 29.1.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Hard Road to Texas - Texas Annexation 1836-1845 2008. Texas State Library. Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  4. ↑ a b c Baldwin, s. 885.
  5. ↑ Environment Texas Almanac. Texas State Historical Association. Viitattu 5.2.2012. (englanniksi)
  6. ↑ Austin climatological information World Meteorological Organization. Viitattu 26.1.2014.
  7. ↑ Tornado Alley NOAA NCDC. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 2.2.2014.
  8. ↑ U.S. Tornado Climatology NOAA NCDC. Viitattu 2.2.2014.
  9. ↑ Ancient/Pre-Columbian History Texas Almanac. Texas State Historical Association. Viitattu 5.2.2012. (englanniksi)
  10. ↑ Early European Exploration and Development Texas Almanac. Texas State Historical Association. Viitattu 5.2.2012. (englanniksi)
  11. ↑ Revolution and the Republic of Texas Texas Almanac. Texas State Historical Association. Viitattu 5.2.2012. (englanniksi)
  12. ↑ Baldwin, s. 886.
  13. ↑ Trickey, Erick: For More Than 150 Years, Texas Has Had the Power to Secede…From Itself Smithsonian Magazine. 2.3.2017. Viitattu 24.9.2023. (englanniksi)
  14. ↑ Holley, Joe: Texas is at least five states cobbled into one. Here's why Houston Chronicle. 5.12.2020. Viitattu 24.9.2023. (englanti)
  15. ↑ The 20th Century Texas Almanac. Texas State Historical Association. Viitattu 5.2.2012. (englanniksi)
  16. ↑ Ramos, Mary G.: Oil and Texas: A Cultural History Texas Almanac. Texas State Historical Association. Viitattu 5.2.2012. (englanniksi)
  17. ↑ Johnson's Life Lyndon Baines Johnson Library & Museum. Arkistoitu 28.8.2008. Viitattu 18.4.2009. (englanniksi)
  18. ↑ a b Texas Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.1.2014.
  19. ↑ Texas State Legislature Ballotpedia. Viitattu 5.6.2023. (englanniksi)
  20. ↑ Governor of Texas Ballotpedia. Viitattu 5.6.2023. (englanniksi)
  21. ↑ Senators United States Senate. Viitattu 28.12.2013.
  22. ↑ List of United States Representatives from Texas Ballotpedia. Viitattu 17.3.2023. (englanniksi)
  23. ↑ Gresham T.: The Texas State Capitol George Hosek. Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)
  24. ↑ a b c d Lähes viidennes texasilaisista haluaa oman valtion YLE Uutiset. 19.4.2009. Viitattu 19.4.2009.
  25. ↑ why is texas #1 in executions? PBS. Viitattu 28.12.2013.
  26. ↑ Execution List 2019 DPIC. Viitattu 8.2.2020.
  27. ↑ Cotton Texas Escapes. Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)
  28. ↑ State Profile: Largest Employers Texas (sponsored by the U. S. Department of Labor, Employment and Training Administration) CareerOneStop. Viitattu 8.3.2014.
  29. ↑ List of the major international airports throughout the United States Nations Online. Viitattu 8.2.2014.
  30. ↑ List of all airports in Texas, USA Airport Authority. Viitattu 8.2.2014.
  31. ↑ Index of Ports In Texas World Port Source. Arkistoitu 8.4.2014. Viitattu 9.2.2014.
  32. ↑ Port Industry Statistics American Association of Port Authorities. Viitattu 9.2.2014.
  33. ↑ 2010 Demographic Profile U.S. Census Bureau. Viitattu 20.1.2012. (englanniksi)
  34. ↑ USA: Texas citypopulation.de.
  35. ↑ Texas is Near Bottom of Healthcare Rankings InsuranceNewsNet.com, Inc. Arkistoitu 10.2.2012. Viitattu 5.2.2012. (englanniksi)
  36. ↑ About the Texas Medical Center Texas Medical Center. Arkistoitu 10.8.2007. Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)
  37. ↑ Enrollment & Essentials University of Texas at Austin. Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)
  38. ↑ Rice University
  39. ↑ https://www.chinati.org/information/becomeartistresidence.php (Arkistoitu – Internet Archive)
  40. ↑ Houston Livestock Show™ hlsr.com. Arkistoitu 9.4.2009. Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Texas.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Texas&oldid=22815132”