Tippakääpä
| Tippakääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Fomitopsidaceae |
| Suku: | Haprakäävät Postia |
| Laji: | guttulata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
Oligoporus guttulatus |
|
| Katso myös | |
Tippakääpä (Postia guttulata), vanhalta nimeltään tippahaprakääpä, on rehevissä vanhoissa metsissä viihtyvä kääpälaji. Sen isäntäpuita ovat kuusi ja mänty. Pääasiassa tippakääpä lahottaa kantoja sekä kuoretonta pysty- ja maapuuta, mutta se voi aiheuttaa myös vanhoille kuusille juurilahoa. Suomessa tippakääpää tavataan harvinaisena etelärannikolta Kainuuseen.[1][2]
Tippakäävän pileaattinen itiöemä on yksivuotinen, muodoltaan tasapaksun hyllymäinen, viuhkamainen tai avaran suppilomainen. Lakin yläpinta on tuoreena tahmea ja siinä on säteittäisiä poimuja, väriltään se on likaisen valkoinen ja lähellä reunaa usein katkonainen nahanruskea vyö. Malto on tuoreena valkoinen ja juustomaisen pehmeää ja lohkeavaa. Kuivuessaan lakki alkaa kellertää ja mallosta tulee liitumaista. Pillipinta on (vihertävän)valkoinen, kuivuessaan siitä tulee harmahtava tai rusehtava. Pillejä 5–7 millimetrillä. Aktiivisesti kasvavalla tippakäävällä on sekä ylä- että joskus alapinnalla vesikirkkaita pisaroita, jotka jättävät jälkeensä kuoppia. Tippakääpä on tuoreena retiisin tai perunan tuoksuinen. [2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1] Tippa(hapra)kääpä. SYKEn lajiesittelyt. www.ymparisto.fi/Lajit. Päivitetty 4.12.2014.
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 307. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0