Tall al-Kabirin taistelu
| Tall al-Kabirin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Urabi-kapinaa | |||||||
 Alphonse-Marie-Adolphe de Neuvillen maalaus taistelusta vuodelta 1883.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
17 401 sotilasta |
26 000 sotilasta | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
57 kaatunutta |
noin 2 000 kaatunutta | ||||||
.svg){kind=small}
Tall al-Kabirin taistelu oli Garnet Wolseleyn komentamien brittijoukkojen ja Ahmad Urabin komentamien egyptiläisjoukkojen välillä käyty taistelu 13. syyskuuta 1882 Egyptin niin sanotun Urabi-kapinan aikana. Taistelusta muodostui ratkaiseva voitto briteille, jotka valtasivat Egyptin pääkaupunki Kairon kaksi päivää myöhemmin Urabin antautuessa. Britit olivat kärsineet vain vähäisiä tappioita, kun taas egyptiläisten tappiot olivat raskaat.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdistynyt kuningaskunta oli puuttunut tapahtumien kulkuun Egyptin niin sanotun Urabi-kapinan aikana maan rannikolle saapuneen brittilaivaston tulitettua ja vallattua Aleksandrian kaupungin 11. heinäkuuta 1882. Egyptiläisiä johtanut Ahmad Urabi oli keskittänyt joukkonsa Kafr al-Dawwariin estääkseen brittien pääsyn Aleksandriasta syvemmälle Egyptiin, mutta britit ohittivat Urabin joukon nousemalla maihin Port Saidissa, joka vallattiin ilman vastarintaa. Britit uhkasivat nyt pääkaupunki Kairoa idästä ja Urabi nopeasti joukkonsa Tall al-Kabiriin noin 100 kilometriä Kairosta koilliseen.[1] Paikka oli brittien tiellä näiden edetessä Suezin kanavalta kohti Kairoa. Tall al-Kabirissa Urabin komennossa oli noin 26 000 sotilasta, joiden mukana oli Egyptin armeijan sotilaita, sekä beduiineja. Ratsuväkeä Urabilla oli 2 500 ja puolustajilla oli myös noin 60 tykkiä.[2]
Brittijoukkoja komensi kenraali Garnet Wolseley ja hänen joukkonsa oli kerääntynyt 1. syyskuuta Ismailiaan.[2] Wolseley oli tietoinen vihollisensa asemista esimerkiksi omien beduiinioppaidensa avulla.[1] Hänen suunnitelmansa mukaan britit hyökkäisivät egyptiläisiä vastaan aamulla, mikä tarkoitti nopeaa yömarssia kohti Tall al-Kabiria. Kello 1 aamuyöllä 13. syyskuuta brittijoukot lähtivät liikkeelle mukanaan 17 401 sotilasta ja 61 tykkiä. Brittien vasenta sivustaa komensi kenraali Edward Hamley ja oikeaa G. H. S. Willis. Joukot suunnistivat tähdistä ja he ajautuivat hieman harhaan kohteestaan. Brittijoukot olivat huomaamattaan ohittaneet yhden egyptiläisten etuvartioasemista heidän saapuessaan perille.[2]
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tall al-Kabirin taistelusta muodostui koko Urabi-kapinan ratkaisutaistelu. Hieman ennen aamun avartumista egyptiläisten asemista ammuttiin laukaus, joka havahdutti puolustajat brittien saapumiseen. Brittijoukot ryhtyivät hyökkäykseen puolustajien asemia vastaan. Heidän ratsuväkensä mursi nopeasti puolustajien vasemman sivustan ja eteni näiden selustaan. Muualla käytiin kiivasta lähitaistelua, mutta lopulta yllätetyt egyptiläiset voitettiin vain 35 minuuttia kestäneen taistelun jälkeen.[2]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urabin joukot oli murskattu ja britit olivat kärsineet vain pieniä tappioita.[1] Brittien tappiot olivat 57 kaatunutta, 384 haavoittunutta ja 30 kadonnutta. Egyptiläiset menettivät arviolta 2 000 miestä kaatuneina. Taistelun jälkeen britit jahtasivat perääntyviä egyptiläisiä näiden paetessa kohti Kairoa.[2] Urabi oli itse paennut Kairoon junalla ja hän yritti vielä järjestää pääkaupungin puolustusta.[1] Wolseleyn joukot saapuivat kuitenkin kaupunkiin jo 15. syyskuuta kaksi päivää taistelun jälkeen ja Urabi-kapina oli päättynyt.[2] Urabi antautui briteille ja häntä seurasivat nopeasti vielä jäljellä olleet egyptiläiset sotilaat.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Andrei Sergejeff: ”Aleksandrian pommitus ja brittien invaasio”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-573-3
- ↑ a b c d e f Harold E. Raugh, Jr: The Victorians at war, 1815–1914: an encyclopedia of British military history, s. 319-320. ABC-CLIO, 2004. ISBN 1-57607-926-0 (englanniksi)