Suotniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suotniemi (v:sta 1948 ven. Яркое, Jarkoje)[1] on kylä Norsjoen kunnallishallintoalueella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Suotniemi sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Karjalassa.

Suomelle kuuluessaan Suotniemi oli osa Käkisalmen maalaiskuntaa ja käsitti kunnan läntisen osan joka sijaitsi Käkisalmenselän luoteisrannalla muusta maalaiskunnasta erillään. Suotniemen naapurikyliä olivat Kaukolan kunnan puolella lännessä Tervola ja Järvenpää, pohjoisessa Kapeasalmi sekä idässä Käkisalmenselän toisella puolella Käkisalmen kaupunki, Joensuu ja Hirvisaari.[2] Kylään kuului mannerosan lisäksi useita saaria Käkisalmenselältä, joista suurimmat ovat Päivä-, Kangas-, Karhu- ja Hevossaaret.[3] [2]

Väestö ja elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1920 Suotniemessä oli 274 asukasta.[4] Vuonna 1939 asukkaita oli puolestaan 363.[5] Entisessä Suotniemen hovin päärakennuksessa toimi kylän kansakoulu ja sen läheisyydessä Veljekset Reunasen saha. Kylän suurin asutuskeskittymä sijaitsi koululta pohjoiseen vievän tien varressa. Toinen pienempi keskittymä oli Suikanlahden pohjukassa. Muut kylän tahot olivat hajallaan eri puolilla kylää.[3] Nykyisin kylässä on entisen asutusta kansakoulun seudulla.[1]

Ennen talvisotaa Suotniemen asukkaat saivat elantonsa maataloudesta. Kalastusta harjoitettiin lähinnä omiin tarpeisiin. Liikenneyhteyksien puolesta kylän olot olivat huonot, Käkisalmenselkä erotti sen sekä muusta maalaiskunnasta että Käkisalmen kaupungista eikä länteen Kaukolaankaan johtanut kunnollista tietä.[3] Suotniemen fajanssi- ja posliinitehdas toimi vuosina 1841-94.[6]

Talvisodan alussa kylästä evakuoitiin alaikäiset lapset äiteineen. Muu väestö evakuoitiin rauhan tultua, kun selvisi että Käkisalmen maalaiskunta kuului luovutettaviin alueisiin. Jatkosodan aikana asukkaita palasi koteihinsa, mutta uusi evakuointi oli edessä vuonna 1944.

Kuujo, Erkki, Puramo, Eino & Sarkanen, J.: Käkisalmen historia. Lahti: Käki-säätiö, 1959.

Hyvönen, Heikki: Suomalaista keramiikkaa. Porvoo: WSOY, 1983.

  1. a b Karjalan kannas, historia ja nykyaika, 1938-2001 1:200 000. Pietari: ZAO Karta Ltd, 2001.
  2. a b Pekkanen, Risto, Martimo, Pentti & Tiittanen, Jyrki: Kielletyt kartat 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat, s. 123, 140 ja 159. Helsinki: AtlasArt, 2007. ISBN 978-952-5671-03-2
  3. a b c Kuujo 1958, s. 944-945
  4. Kuujo 1958, s.898
  5. Kuujo 1958, s. 947
  6. Hyvönen 1983