Porkanniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Porkanniemi oli Käkisalmen esikaupunkialue Käkisalmen maalaiskuntaan kuuluneen Tenkalahden kylän itäosassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Karjalassa. Nykyisin Porkanniemi on osa Käkisalmen kaupunkia, eikä sillä ole erillistä venäjänkielistä asutusnimeä.[1]

Porkanniemen esikaupunki sijaitsi Käkisalmen kaupungin itäpuolella, josta sen erotti Vuoksen pohjoisen laskuhaaran toinen suuhaara Tenkalahdenvirta. Porkanniemen kohdalla kaupungin puolella oli Waldhofin tehdasalue, jossa suuri osa Porkanniemen asukkaista kävi töissä. Porkanniemen ja kaupungin välillä oli lauttayhteys Vuoksen yli. Virallisesti Porkanniemi oli osa Tenkalahden kylää, mutta koska se sijaitsi erillään muusta Tenkalahden asutuksesta, katsottiin se omaksi asutuskeskuksekseen.[2] Porkanniemen rajoittui lännessä Käkisalmen kaupunkiin, idässä toiseen Käkisalmen esikaupunkiin Haminanniittyyn ja lounaassa varsinaiseen Tenkalahden kylään.[3]

Väestö ja elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porkanniemen esikaupunki syntyi 1920- ja 1930-lukujen aikana, kun Käkisalmeen työn perässä muuttaneet asettuivat asumaan maalaiskunnan puolelle vapaampien rakennussäädösten ja huokeampien verojen houkuttelemina.[2]

Porkanniemessä oli oma kansakoulu, rukoushuone ja 1930-luvulla myös oma kansalaisopisto.[2] Porkanniemi kuului aluksi Tenkalahden koulupiiriin, mutta huimasti kasvaneiden oppilasmäärien ja sen aiheuttaman tilanpuutteen vuoksi koulupiiri jaettiin vuonna 1933 ja sen itäosasta muodostettiin Porkanniemen-Haminanniityn koulupiiri, jonka koulu rakennettiin Porkanniemeen.[4]

Talvisodan alussa kylästä evakuoitiin alaikäiset lapset äiteineen. Muu väestö evakuoitiin rauhan tultua, kun selvisi että Käkisalmen maalaiskunta kuului luovutettaviin alueisiin. Jatkosodan aikana asukkaita palasi koteihinsa, mutta uusi evakuointi oli edessä vuonna 1944.

Kuujo, Erkki, Puramo, Eino & Sarkanen, J.: Käkisalmen historia. Lahti: Käki-säätiö, 1959.

  1. Karjalan kannas, historia ja nykyaika, 1938-2001 1:200 000. Pietari: ZAO Karta Ltd, 2001.
  2. a b c Kuujo 1958, s. 923-933
  3. Pekkanen, Risto, Martimo, Pentti & Tiittanen, Jyrki: Kielletyt kartat 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat, s. 128 ja 140. Helsinki: AtlasArt, 2007. ISBN 978-952-5671-03-2
  4. Kuujo 1958, s. 887-888