Suomen urheilu 2002
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomen urheilu 2002 käsittelee vuoden 2002 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
---|---|---|
1. | Samppa Lajunen | Yhdistetty |
2. | Janne Holmén | Yleisurheilu |
3. | Marcus Grönholm / Timo Rautiainen | Autourheilu |
4. | Janne Lahtela | Freestylehiihto |
5. | Jani Sievinen | Uinti |
6. | Jarkko Nieminen | Tennis |
7. | Heli Koivula | Yleisurheilu |
8. | Jaakko Tallus | Yhdistetty |
9. | Jere Hård | Uinti |
10. | Juha Salminen | Moottoripyöräurheilu |
Lähde: [1] |
Vuoden naisurheilijaksi valittiin yleisurheilija Heli Koivula ja vuoden valmentajaksi koripallovalmentaja Henrik Dettmann.[1]
Olympialaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salt Lake Cityn talviolympialaisissa 8.–24.2. Suomi saavutti neljä kultamitalia, kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui kahdeksanneksi. Suomen joukkueeseen kuului 100 urheilijaa.[2]
- Salt Lake Cityn talviparalympialaisissa 7.–16.3. Suomi saavutti neljä kultamitalia, yhden hopean ja kolme pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui yhdeksänneksi.[3]
Aerobic
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- FISAF-liiton maailmanmestaruuskilpailuissa 27.–29.6. Montpellierissä, Ranskassa Tiia Piili saavutti hopeaa naisten kilpailussa. Fitness aerobic -sarjassa Turun Urheiluliiton Sugarit-joukkue voitti kultaa.[4]
- FISAF-liiton Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1.–3.11. Budapestissa, Unkarissa Tiia Piili saavutti hopeaa ja Hanna-Mari Maijala pronssia naisten kilpailussa. Turun Urheiluliiton Sugarit-joukkue saavutti fitness aerobic -sarjassa hopeaa.[5]
Alppihiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salt Lake Cityn talviolympialaisissa Henna Raita sijoittui suomalaisten alppihiihtäjien kaikkien aikojen parhaalla olympiasijoituksella pujottelussa kahdeksanneksi ja Tanja Poutiainen suurpujottelussa 11:nneksi.[6]
- Maailmancupkaudella 2001–2002 Tanja Poutiainen sijoittui kokonaiscupissa 12:nneksi. Pujottelucupissa Kalle Palander oli kuudes ja Poutiainen seitsemäs, suurpujottelucupissa taasen Sami Uotila kahdeksas ja Poutiainen kymmenes.[7]
Amerikkalainen jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen-mestaruuden voitti Helsinki Roosters voittamalla Vaahteramalja-ottelussa Turku Trojansin 44–20. Pronssille sijoittui Seinäjoki Crocodiles.[8]
Ammunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuihin 2.–16.7. Lahdessa ja Hollolassa osallistui 93 maata ja yli 2 000 ampujaa. Helena Juppala, Viivi Villa ja Jenni Ranta voittivat kultaa urheilukiväärin makuuammunnan joukkuekilpailussa. Henkilökohtaisen mitalin saivat hopealle urheilukiväärin 300 metrin matkan täysottelussa sijoittunut Helena Juppala ja pronssille kaksoistrapissa päätynyt Joonas Olkkonen.[9]
Ampumahiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salt Lake Cityn talviolympialaisissa Katja Holanti sijoittui 15 kilometrillä 13:nneksi sekä Paavo Puurunen 20 kilometrillä 15:nneksi ja 10 kilometrillä 16:nneksi. Molemmissa viesteissä Suomi oli kahdestoista.[10]
- Yhteislähtökilpailun maailmanmestaruuskilpailuissa 24.3. Oslossa, Norjassa Paavo Puurunen sijoittui yhdeksänneksi.[11]
- Euroopan-mestaruuskilpailut kilpailtiin 6.–10.3. Kontiolahdella. Ville Räikkönen sijoittui 20 kilometrillä seitsemänneksi. Miesten viestissä Suomi oli viides ja naisten viestissä kahdeksas.[12]
Autourheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rallin maailmanmestaruussarjassa Peugeotilla ajanut Marcus Grönholm kartanlukijanaan Timo Rautiainen voitti toisen maailmanmestaruutensa. Kauden 14 osakilpailusta hän voitti Ruotsin rallin, Kyproksen rallin, Jyväskylän suurajot, Uuden-Seelannin rallin ja Australian rallin. Hän oli nopein myös Argentiinan rallissa mutta hänet hylättiin huoltosääntörikkeen vuoksi. Tommi Mäkinen voitti Monte Carlon rallin neljännen peräkkäisen kerran.[13]
- Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa McLarenilla ajanut Kimi Räikkönen sijoittui kokonaispisteissä kuudenneksi ja Toyotalla ajanut Mika Salo 17:nneksi. Räikkönen sijoittui toiseksi 21.7. Ranskan Grand Prix'ssä sekä kolmanneksi 3.3. Australian, 23.6. Euroopan ja 13.10. Japanin Grand Prix'ssä.[14]
Biljardi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Poolin Euroopan-mestaruuskilpailut käytiin 10.–20.4. Tampereella. Jouni Tähti voitti kultaa pyörätuolipelaajien 8-pallossa. Suomen miehet saavuttivat joukkuekilpailussa hopeaa ja naiset pronssia.[15]
Curling
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 6.–14.4. Bismarckissa, Yhdysvalloissa Suomen miesten joukkue sijoittui jaetulle viidennelle sijalle.[16]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 5.–14.12. Grindelwaldissa, Sveitsissä Suomen miesten joukkue sijoittui neljänneksi hävittyään pronssiottelussa Norjalle 5–9. Suomen naisten joukkue sijoittui yhdeksänneksi.[17]
Freestylehiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salt Lake Cityn talviolympialaisissa miesten kumparelaskussa Janne Lahtela voitti kultaa ja Tapio Luusua oli viides, Mikko Ronkainen kahdeksas sekä Sami Mustonen kymmenes. Naisten kumparelaskussa Minna Karhu sijoittui 12:nneksi.[18]
- Maailmancupissa 2001–2002 Sami Mustonen sijoittui kumparelaskun yhteispisteissä kolmanneksi, Janne Lahtela neljänneksi ja Mikko Ronkainen viidenneksi.[7]
Golf
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Britannian avoimessa turnauksessa 18.–21.7. Muirfieldissä, Skotlannissa Mikko Ilonen sijoittui jaetulle 50. sijalle kymmenen lyöntiä kärjelle hävinneenä.[19]
Hiihtosuunnistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 23.2.–2.3. Borovetzissä, Bulgariassa Matti Keskinarkaus voitti kultaa normaalimatkalla ja saavutti Jukka Lankin, Arto Liljan ja Raino Pesun kanssa hopeaa viestissä. Pesu saavutti pronssia pikamatkalla ja normaalimatkalla. Suomen naisten joukkue Salla Lehto, Katja Rajaniemi ja Erja Jokinen saavutti viestissä pronssia. Lisäksi Jokinen ylsi hopealle niin pikamatkalla, keskipitkällä matkalla kuin normaalimatkallakin ja Mervi Väisänen saavutti normaalimatkalla pronssia.[20]
Jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen A-maajoukkue voitti 27.3. Portossa ystävyysottelussa isäntämaa Portugalin 1–4. Suomi aloitti syys-lokakuussa vuoden 2004 Euroopan-mestaruuskilpailujen karsinnat häviämällä kotiottelussaan Walesille 0–2, voittamalla kotiottelussaan Azerbaidžanin 3–0 ja häviämällä vierasottelun Jugoslavialle 2–0.[21]
- Englantilaisseura Liverpoolin kapteeni Sami Hyypiä valittiin pelaajien äänestyksessä kauden 2001–2002 Valioliigan tähdistöjoukkueeseen. Jari Litmanen siirtyi elokuussa Liverpoolista takaisin Alankomaihin Ajaxin joukkueeseen.[22]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai Myllykosken Pallo -47 ja pronssille sijoittui valkeakoskelainen FC Haka.[23]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti pietarsaarelainen FC United, hopeaa sai Helsingin Jalkapalloklubi ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Malmin Palloseura.[24]
Jousiammunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maastoammunnan maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–14.9. Canberrassa, Australiassa Anne Laurila saavutti taljajousella pronssia.[25]
- Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 22.–27.7. Oulussa. Anna-Liisa Tuuttu voitti taljajousen henkilökohtaisessa kilpailussa kultaa sekä saavutti joukkuekilpailussa Sirkka Sokka-Matikaisen, Anne Laurilan ja Anne Sjöroosin kanssa hopeaa.[26]
Jääkiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salt Lake Cityn talviolympialaisissa Jouko Lukkarilan valmentama naisten maajoukkue sijoittui neljänneksi hävittyään välierissä Kanadalle 3–7 johdettuaan kahden erän jälkeen vielä maalilla ja pronssiottelussa Ruotsille 1–2. Hannu Aravirran valmentama miesten maajoukkue hävisi puolivälierissä Kanadalle 1–2 ja sijoittui jaetulle viidennelle sijalle. Kanadan ja Yhdysvaltain välisessä loppuottelussa toisena linjatuomarina oli suomalainen Antti Hämäläinen.[27]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 26.4.–11.5. Ruotsissa Suomi sijoittui neljänneksi voitettuaan puolivälierissä Yhdysvallat 3–1 sekä hävittyään välierissä Venäjälle rangaistuslaukauskilpailun jälkeen 2–3 ja pronssiottelussa Ruotsille 3–5. Niklas Hagman valittiin kisojen tähdistökentälliseen ja kisojen parhaaksi hyökkääjäksi.[28]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jokerit, hopeaa sai Tampereen Tappara ja pronssille sijoittui Hämeenlinnan Pallokerho.[29]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Espoo Blues, hopeaa sai Itä-Helsingin Kiekko ja pronssille sijoittui Oulun Kärpät.[30]
Jääpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Tornion Palloveikot, joka voitti loppuottelussa Oulun Luistinseuran jatkoajalla 6–5. Pronssille sijoittui porilaisseura Narukerä.[31]
Karate
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 3.–5.5. Tallinnassa, Virossa Eki Luukka saavutti pronssia alle 70-kiloisten sarjassa.[32]
Keilailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Henkilökohtaisessa maailmancupissa 22.–26.10. Riiassa, Latviassa Mika Luoto voitti loppuottelussa singaporelaisen Remy Ongin 2–0 (232–216, 279–222).[33]
- Joukkueiden Euroopan cupissa 30.6.–6.7. Mülheimissa, Saksassa Suomen naisjoukkue, johon kuuluivat Reija Lundén, Katriina Kukkula, Heidi Larnia, Leena Pulliainen, Piritta Kantola ja Heta-Maija Allén, voitti loppuottelussa Saksan 382–366. Suomen miesten joukkue sijoittui kolmanneksi.[34]
- Henkilökohtaisessa Euroopan cupissa 4.–7.9. Schiedamissa, Alankomaissa Jouni Helminen voitti loppuottelussa englantilaisen Nick Froggattin 2–0 (235–172, 258–238).[35]
Koripallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Espoon Honka, hopeaa sai Namika Lahti ja pronssille sijoittui Joensuun Kataja.[36]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Pantterit, hopeaa sai Äänekosken Huima ja pronssille sijoittui Forssan Alku. Lea Hakala voitti ennätyksellisesti 15. Suomen-mestaruutensa, ja joulukuussa hän voitti Pantterien joukkueessa Suomen cupin kahdeksannen kerran.[37]
Käsipallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti karjaalainen BK-46, hopeaa sai turkulainen HC Dennis ja pronssille sijoittui Sjundeå IF.[38]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Sparta, hopeaa sai Helsingin IFK ja pronssille sijoittui Helsingin IFK/Comets.[38]
Lentopallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Tampereen Isku-Volley, hopeaa sai rovaniemeläinen Perungan Pojat ja pronssille sijoittui Pielaveden Sampo.[39]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Hämeenlinnan Tarmo-Volley, hopeaa sai Joensuun Prihat ja pronssille sijoittui Someron Pallo.[40]
Lumilautailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salt Lake Cityn talviolympialaisissa Heikki Sorsa sijoittui lumikourussa seitsemänneksi, Markku Koski kahdeksanneksi ja Minna Hesso yhdeksänneksi.[41]
Melonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 29.8.–1.9. Sevillassa, Espanjassa kajakkiyksiköiden 200 metrillä Kimmo Latvamäki sijoittui viidenneksi ja Anne Rikala seitsemänneksi. Kajakkikaksikoissa Jenni Honkanen ja Filippa Sjöberg sijoittuivat 500 metrillä kahdeksanneksi ja 200 metrillä yhdeksänneksi.[42]
Moottoripyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jääspeedwayn maailmanmestaruuskilpailuissa Antti Aakko sijoittui kuudenneksi. Myös joukkuekilpailussa Suomi oli kuudes.[43]
- Enduron maailmanmestaruussarjassa Juha Salminen voitti kultaa nelitahtisten 400-kuutioisten luokassa ja yleiskilpailussa, Samuli Aro kaksitahtisten 250-kuutioisissa sekä Petteri Silván kaksitahtisten 125-kuutioisissa. Aro saavutti MM-hopeaa yleiskilpailussa ja Mika Ahola nelitahtisten 500-kuutioisissa. Pronssille sijoittuivat Marko Tarkkala 400-kuutioisten luokassa, Jani Laaksonen 250-kuutioisissa ja Petri Pohjamo 125-kuutioisissa. Joukkueiden maailmanmestaruuskilpailussa 24.–29.9. Tšekissä Suomi voitti kultaa. Mestarijoukkueeseen kuuluivat Ahola, Aro, Laaksonen, Pohjamo, Silván ja Salminen.[44]
- Motocrossin maailmanmestaruussarjassa Jussi Vehviläinen sijoittui yhdeksänneksi 250-kuutioisten luokassa. Joukkueiden maailmanmestaruuskilpailussa lokakuussa Espanjassa Suomi sijoittui kolmanneksi joukkueella, johon Vehviläisen lisäksi kuuluivat Marko Kovalainen ja Antti Pyrhönen.[45]
- Ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruussarjassa Mika Kallio sijoittui 125-kuutioisten luokassa 11:nneksi.[46]
Moottoriveneily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- S850-luokan maailmanmestaruuskilpailussa syyskuussa Nottinghamissa Suomi saavutti kolmoisvoiton järjestyksessä Anders Forsström, Roger Lönnberg ja Joachim Brunila.[47]
Nyrkkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 11.–22.7. Permissä, Venäjällä Jani Rauhala saavutti pronssia alle 75-kiloisten sarjassa.[48]
Paini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kreikkalais-roomalaisen painin maailmanmestaruuskilpailuissa 20.–22.9. Moskovassa, Venäjällä Marko Yli-Hannuksela sijoittui alle 74-kiloisten sarjassa yhdeksänneksi.[49]
- Miesten kreikkalais-roomalaisen painin ja naisten vapaapainin Euroopan-mestaruuskilpailut käytiin 11.–14.4. Seinäjoella. Pronssia saavuttivat Marko Yli-Hannuksela alle 74-kiloisten sarjassa ja Juha Ahokas alle 125-kiloisissa. Marko Isokoski sijoittui alle 60-kiloisten sarjassa viidenneksi.[50]
Painonnosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 19.–26.11. Varsovassa, Puolassa Hanna Keränen oli parhaana suomalaisena kahdestoista alle 69-kiloisten sarjassa.[51]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 20.–28.4. Antalyassa, Turkissa Hanna Keränen sijoittui kuudenneksi alle 69-kiloisten sarjassa, Heidi Kanervisto kahdeksanneksi alle 58-kiloisissa ja Benjamin Pirkkiö kymmenenneksi alle 94-kiloisissa.[52]
Pesäpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Sotkamon Jymy, hopeaa sai Pattijoen Urheilijat ja pronssille sijoittui Hyvinkään Tahko.[53]
- Naisten Superpesiksessä Porin Pesäkarhut voitti seurahistoriansa ensimmäisen Suomen-mestaruuden, hopeaa sai Jyväskylän Kirittäret ja pronssille sijoittui Lapuan Virkiä.[54]
- Naisten Itä–Länsi-ottelun 29.6. Seinäjoella voitti Länsi jaksoin 0–2 (2–3, 0–3).[55]
- Miesten Itä–Länsi-ottelun 30.6. Seinäjoella voitti Länsi jaksoin 0–2 (2–4, 3–9).[55]
Pikaluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salt Lake Cityn talviolympialaisissa Janne Hänninen sijoittui 1 000 metrillä kymmenenneksi, 1 500 metrillä 13:nneksi ja 500 metrillä 15:nneksi.[56]
- Sprinttimaailmanmestaruuskilpailuissa 19.–20.1. Hamarissa, Norjassa Janne Hänninen sijoittui yhteispisteissä 11:nneksi.[57]
Pohjoismaiset hiihtolajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salt Lake Cityn talviolympialaisten pohjoismaisissa hiihtolajeissa Suomi saavutti kolme kultaa, kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Samppa Lajunen voitti yhdistetyssä kultaa molemmissa henkilökohtaisissa lajeissa sekä Jari Mantilan, Hannu Mannisen ja Jaakko Talluksen kanssa joukkuekilpailussa. Tallus sai normaalikilpailussa hopeaa ja sijoittui sprinttikilpailussa neljänneksi. Manninen oli sprintissä seitsemäs. Mäkihypyssä Suomi saavutti joukkuekilpailussa hopeaa kokoonpanolla Matti Hautamäki, Veli-Matti Lindström, Risto Jussilainen ja Janne Ahonen. Hautamäki sai suurmäessä pronssia ja sijoittui normaalimäessä kuudenneksi. Ahonen oli normaalimäessä neljäs ja suurmäessä yhdeksäs. Lindström sijoittui normaalimäessä viidenneksi. Naishiihtäjistä Kaisa Varis sijoittui 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa neljänneksi ja Satu Salonen perinteisen tyylin 10 kilometrillä seitsemänneksi sen jälkeen, kun edeltä oli hylätty dopingista kiinni jääneitä venäläishiihtäjiä. Viestissä Suomen naiset sijoittuivat seitsemänneksi. Suomen mieshiihtäjistä kahdeksanneksi sprintissä sijoittunut Hannu Manninen ylsi ainoana henkilökohtaisilla matkoilla 20 parhaan joukkoon. Miesten viestissä Suomi sijoittui 11:nneksi.[58][59]
- Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa 9.3. Harrachovissa, Tšekissä Matti Hautamäki saavutti pronssia ja Veli-Matti Lindström sijoittui neljänneksi sekä Risto Jussilainen kymmenenneksi.[60]
- Mäkihypyn maailmancupissa 2001–2002 Matti Hautamäki sijoittui yhteispisteissä kolmanneksi ja Risto Jussilainen kymmenenneksi.[61]
- Yhdistetyn maailmancupissa 2001–2002 Samppa Lajunen sijoittui yhteispisteissä kolmanneksi, Jaakko Tallus neljänneksi ja Hannu Manninen kahdeksanneksi.[62]
- Keski-Euroopan mäkiviikolla 2001–2002 Matti Hautamäki sijoittui kokonaiskilpailussa toiseksi ja Risto Jussilainen kahdeksanneksi.[63]
- Salt Lake Cityn talviparalympialaisissa Tanja Kari voitti liikuntavammaisten henkilökohtaisilla matkoilla kolme kultaa ja saavutti viestissä pronssia. Jaana Argillander keräsi näkövammaisten henkilökohtaisilta matkoilta kultaa, hopeaa ja pronssia sekä sai viestistäkin pronssia.[64]
Potkunyrkkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mathias Klockars voitti WKN-ammattilaisliiton maailmanmestaruuden 57,6-kiloisten sarjassa voittamalla 28.1. Helsingissä ukrainalaisen Igor Pavlenkon pistein 3–0.[65]
- Pasi Rantala säilytti ammattilaisten Euroopan-mestaruutensa 76,2-kiloisten sarjassa voittamalla 20.1. Lissabonissa, Portugalissa isäntämaan Paulo Laurencon kehätuomarin keskeytyksellä seitsemännessä erässä.[66]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 24.–27.10. Jesolossa, Italiassa alle 70-kiloisten täyskontaktisarjassa otellut Marjut Lappalainen voitti kultaa ja Suomi saavutti yhteensä viisi mitalia.[67]
Purjehdus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- E-jollien Euroopan-mestaruuskilpailuissa heinäkuussa Nieuwpoortissa, Belgiassa Sari Multala voitti kultaa.[68] Elo-syyskuussa Kanadassa käydyissä maailmanmestaruuskilpailuissa hän sijoittui neljänneksi.[69]
Ratsastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 10.–22.9. Jerez de Fronterassa, Espanjassa Piia Pantsu saavutti Ypäjä Karuso -ratsullaan ensimmäisenä suomalaisena mitalin kenttäratsastuksessa, pronssia.[70]
Raviurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuninkuusraveissa 3.–4.8. Kaustisella kuninkuuden voitti Jukka-Pekka Kauhasen ohjastama Santeri Dahlia ja kuningatartittelin Ari Hartikaisen ohjastama Turotuuli.[71]
Ringette
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 25.–30.11. Edmontonissa, Kanadassa Suomi saavutti hopeaa hävittyään loppuottelussa Kanadalle 1–3.[72]
- Suomen-mestaruuden voitti Lapinlahden Luistin -89, hopeaa sai naantalilainen VG-62 ja pronssille sijoittui Tuusula Ringette.[73]
Salibandy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten maailmanmestaruuskilpailut pelattiin 18.–25.5. Helsingissä. Suomi saavutti hopeaa voitettuaan välierissä Sveitsin 7–1 mutta hävittyään loppuottelussa Ruotsille 4–6. Suomalaisista kisojen tähdistöjoukkueeseen valittiin puolustaja Jari-Pekka Lehtonen ja hyökkääjä Jaakko Hintikka.[74]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Espoon Oilers, hopeaa sai joensuulainen Josba ja pronssille sijoittui helsinkiläinen SSV.[75]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin IFK, hopeaa sai Vantaa Floorball Team ja pronssille sijoittui tamperelainen Classic.[76]
Squash
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joukkueiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–5.5. Böblingenissä, Saksassa Suomen miesjoukkue sijoittui seitsemänneksi.[77]
Sulkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 13.–20.4. Malmössä, Ruotsissa Anu Weckström sijoittui kaksinpelissä kahdeksan parhaan joukkoon ja Antti Viitikko 16 parhaan joukkoon.[78]
Suunnistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 23.–30.9. Sümegissä, Unkarissa Suomen miesten joukkue voitti viestissä kultaa kokoonpanolla Jani Lakanen, Pasi Ikonen ja Mats Haldin. Henkilökohtaisella normaalimatkalla Haldin sijoittui neljänneksi.[79]
- Maailmancupin yhteispisteissä Mats Haldin sijoittui kolmanneksi, Pasi Ikonen neljänneksi ja Jani Lakanen viidenneksi. Suomen miehet voittivat viestisuunnistuksen maailmancupin.[80]
- Jukolan viesti järjestettiin 15.–16.6. Asikkalassa. Turun Suunnistajat voitti Venlojen viestin kokoonpanolla Bohdana Terova, Vroni König-Salmi, Terhi Holster ja Simone Luder. Miesten viestissä Kalevan Rasti oli parhaana suomalaisjoukkueena toinen.[81]
Taitoluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salt Lake Cityn talviolympialaisissa Elina Kettunen sijoittui naisten yksinluistelussa 11:nneksi.[82]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 18.–24.3. Naganossa, Japanissa Susanna Pöykiö sijoittui naisten yksinluistelussa 11:nneksi ja Markus Leminen miesten kilpailussa 21:nneksi.[83]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 14.–20.1. Lausannessa, Sveitsissä naisten yksinluistelussa Elina Kettunen oli viides ja Susanna Pöykiö kuudes. Miesten yksinluistelussa Markus Leminen sijoittui 25:nneksi.[84]
- Muodostelmaluistelun maailmanmestaruuskilpailuissa 11.–13.4. Rouenissa, Ranskassa helsinkiläisjoukkue Marigold IceUnity voitti kultaa.[85]
Tanssiurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Boogie woogien maailmanmestaruuskilpailuissa 2.11. Schaffhausenissa, Sveitsissä Tommi Koivula / Pirjo Koivula voittivat senioriluokan maailmanmestaruuden.[86][87]
- Boogie woogien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 19.10. Avignonissa, Ranskassa Tommi Koivula / Pirjo Koivula voittivat senioriluokassa hopeaa.[88]
Tennis
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jarkko Nieminen ylsi kahdesti ATP-turnauksen loppuotteluun: 14.4. Estorilissa hän hävisi David Nalbandianille 4–6, 6–7 ja 5.5. Mallorcalla Gastón Gaudiolle 2–6, 3–6. Hän pelasi ensimmäistä kertaa Grand slam -turnauksissa aikuisten sarjassa ja karsiutui Australian avoimissa ensimmäisellä, Ranskan avoimissa kolmannella, Wimbledonissa toisella ja Yhdysvaltain avoimissa ensimmäisellä kierroksella. Maailmanrankingissa hän nousi elokuussa sijalle 31.[89][90]
Thainyrkkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jomhod Kiatadisak säilytti WPKA-ammattilaisliiton maailmanmestaruuden alemmassa keskisarjassa voittamalla 29.9. Helsingissä virolaisen Tarvo Rahuojan teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä ajassa 1.08.[91]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 26.10.–3.11. Lillessä, Ranskassa kultaa voittivat Mappela Lehtonen alle 52-kiloisten sarjassa, Heidi Strengell alle 60-kiloisissa ja Mia Eteläpelto alle 67-kiloisissa.[92]
Uinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lyhyen radan maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–7.4. Moskovassa, Venäjällä Jani Sievinen voitti kultaa 200 metrin sekauinnissa ja saavutti hopeaa 100 metrin sekauinnissa. Rintauimari Jarno Pihlava saavutti pronssia 100 metrillä ja 200 metrillä.[93]
- Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.7.–4.8. Berliinissä, Saksassa Jere Hård voitti kultaa 50 metrin perhosuinnissa Euroopan-ennätyksellä 23,50 ja Jani Sievinen uransa kymmenennen Euroopan-mestaruuden 200 metrin sekauinnissa ajalla 1.59,30. Hård sijoittui 100 metrin perhosuinnissa kahdeksanneksi. Jarno Pihlava oli 100 metrin rintauinnissa neljäs ja 200 metrillä viides. Sievinen, Pihlava, Hård ja Tero Räty sijoittuivat 4 × 100 metrin sekauintiviestissä seitsemänneksi. Joona Puhakka sijoittui yhden metrin ponnahduslautahypyissä neljänneksi, kolmen metrin laudalla kuudenneksi ja parikilpailussa Ville Vahtolan kanssa yhdeksänneksi.[94]
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 12.–15.12. Riesassa, Saksassa Jani Sievinen nosti arvokisamitaliensa määrän 28:aan voittamalla kultaa 200 metrin sekauinnissa ja saavuttamalla hopeaa 100 metrillä. Jere Hård voitti kultaa 50 metrin perhosuinnissa ja saavutti hopeaa 100 metrin vapaauinnissa. Jarno Pihlava saavutti pronssia 100 metrin rintauinnissa. Viestijoukkue, johon kuuluivat Sievinen, Pihlava, Tero Välimaa ja Hård sekä alkuerissä Matti Rajakylä, saavutti hopeaa 4 × 50 metrin sekauinnissa. Naisuimareista Hanna-Maria Seppälä sijoittui kuudenneksi 50 metrin vapaauinnissa.[95]
Voimanosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 29.5.–2.6. Riesassa, Saksassa Raija Koskinen voitti kultaa alle 44-kiloisten sarjassa ja Pirjo Savola saavutti hopeaa alle 56-kiloisissa.[96]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 13.–17.11. Trenčínissä, Slovakiassa Sami Nieminen saavutti pronssia alle 67,5-kiloisten sarjassa.[97]
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 9.–12.5. Eskilstunassa, Ruotsissa Ove Lehto saavutti hopeaa alle 125-kiloisten sarjassa.[97]
- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 28.11.–1.12. Laukaassa. Raija Koskinen voitti kultaa alle 44-kiloisten sarjassa, hopealle sijoittuivat Mervi Rantamäki (52 kg), Virpi Kehänen (56 kg), Pirjo Savola (60 kg) ja Katariina Nokua (90 kg) ja pronssia saivat Vuokko Viitasaari (48 kg) sekä Päivi Haapoja (60 kg).[98]
- Penkkipunnerruksen maailmanmestaruuskilpailuissa 5.–8.12. Luxemburgissa pronssia saavuttivat Kenneth Sandvik yli 125-kiloisten sarjassa ja Virva-Tuulia Arpala alle 48-kiloisissa.[99]
Voimistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Telinevoimistelun maailmanmestaruuskilpailuissa 21.–24.11. Debrecenissä, Unkarissa Jari Mönkkönen sijoittui rekillä 14:nneksi.[100]
- Telinevoimistelun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 19.–28.4. Patraksessa, Kreikassa Jani Tanskanen sijoittui rekillä yhdeksänneksi.[101]
- Joukkuevoimistelun maailmanmestaruuskilpailuissa 20.–23.6. Prahassa, Tšekissä Olarin Voimistelijat voitti kultaa.[102]
Yleisurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 6.–11.8. Münchenissä, Saksassa Suomi sijoittui yhdellä kulta-, yhdellä hopea- ja yhdellä pronssimitalilla kisojen mitalitilastossa 11:nneksi. Janne Holmén voitti kultaa maratonilla, Heli Koivula saavutti hopeaa kolmiloikassa ja Mikaela Ingberg ylsi pronssille keihäänheitossa. Arsi Harju sijoittui kuulantyönnössä neljänneksi ja samalle sijalle nousi 100 metrin juoksussa Markus Pöyhönen jälkikäteen tehdyn dopinghylkäyksen jälkeen. Viidenneksi sijoittuivat Jaakko Ojaniemi kymmenottelussa ja Sini Pöyry moukarinheitossa, kuudenneksi Ville Tiisanoja kuulantyönnössä, seitsemänneksi Taina Kolkkala keihäänheitossa sekä kahdeksanneksi Olli-Pekka Karjalainen moukarinheitossa ja Aki Parviainen keihäänheitossa.[103][104]
- Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1.–3.3. Wienissä, Itävallassa Ville Tiisanoja sijoittui kuulantyönnössä neljänneksi.[105]
- Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) hallitus valitsi 14.4. Nairobissa, Keniassa Helsingin vuoden 2005 maailmanmestaruuskilpailujen isäntäkaupungiksi.[106]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 23. Kustannus-Notariaatti Oy, 2002. ISBN 952-5106-16-0
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 24. Kopijyvä Kustannus Oy, 2003. ISBN 952-5092-92-5
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 25. Minerva Kustannus Oy, 2004. ISBN 952-5478-47-5
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 28. Minerva Kustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-492-013-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Siukonen 2003, s. 22
- ↑ Siukonen 2002, s. 196–197, 212
- ↑ Siukonen 2003, s. 12, 74–77
- ↑ Siukonen 2003, s. 100, 173
- ↑ Siukonen 2003, s. 138, 173
- ↑ Siukonen 2002, s. 188, 201–202
- ↑ a b Siukonen 2003, s. 174
- ↑ Siukonen 2003, s. 175
- ↑ Siukonen 2003, s. 102, 106–107, 177–179
- ↑ Siukonen 2002, s. 190–191, 203–205
- ↑ Siukonen 2003, s. 176
- ↑ Siukonen 2003, s. 74, 76, 176
- ↑ Siukonen 2003, s. 60, 64, 85, 90, 120, 133, 138, 212–213
- ↑ Siukonen 2003, s. 74, 99, 111, 134, 212
- ↑ Siukonen 2003, s. 83, 85, 182
- ↑ Siukonen 2003, s. 83–84, 183
- ↑ Siukonen 2003, s. 148, 183
- ↑ Siukonen 2002, s. 188–189, 202–203
- ↑ Siukonen 2002, s. 111, 184
- ↑ Siukonen 2003, s. 72–73, 187
- ↑ Siukonen 2003, s. 79, 126, 133–134, 189
- ↑ Siukonen 2003, s. 84–85, 123
- ↑ Siukonen 2003, s. 189–190
- ↑ Siukonen 2003, s. 190
- ↑ Siukonen 2003, s. 128, 191
- ↑ Siukonen 2003, s. 112, 191–192
- ↑ Siukonen 2002, s. 194, 210–212
- ↑ Siukonen 2003, s. 88, 194–195
- ↑ Siukonen 2003, s. 196
- ↑ Siukonen 2003, s. 197
- ↑ Siukonen 2003, s. 77, 198
- ↑ Siukonen 2003, s. 87, 199–200
- ↑ Siukonen 2003, s. 136, 201
- ↑ Siukonen 2003, s. 103, 201
- ↑ Siukonen 2003, s. 126, 201
- ↑ Siukonen 2003, s. 86, 203–204
- ↑ Siukonen 2003, s. 79, 148, 204
- ↑ a b Siukonen 2003, s. 205
- ↑ Siukonen 2003, s. 207
- ↑ Siukonen 2003, s. 207–208
- ↑ Siukonen 2002, s. 190, 203
- ↑ Siukonen 2003, s. 125, 209–210
- ↑ Siukonen 2003, s. 72, 215
- ↑ Siukonen 2003, s. 98, 130, 215–216
- ↑ Siukonen 2003, s. 135, 215
- ↑ Siukonen 2003, s. 138, 216
- ↑ Siukonen 2003, s. 129, 218
- ↑ Siukonen 2003, s. 112, 219–220
- ↑ Siukonen 2003, s. 129, 221
- ↑ Siukonen 2003, s. 83, 221
- ↑ Siukonen 2003, s. 144, 223
- ↑ Siukonen 2003, s. 86, 223
- ↑ Siukonen 2003, s. 128, 224–225
- ↑ Siukonen 2003, s. 128, 225
- ↑ a b Siukonen 2003, s. 100, 224
- ↑ Siukonen 2002, s. 191–192, 205–207
- ↑ Siukonen 2003, s. 61, 226
- ↑ Siukonen 2002, s. 198–201
- ↑ Siukonen 2004, s. 164–165, 185–186
- ↑ Siukonen 2003, s. 75, 185
- ↑ Siukonen 2003, s. 78, 185
- ↑ Siukonen 2003, s. 185
- ↑ Siukonen 2002, s. 225
- ↑ Siukonen 2003, s. 12, 76
- ↑ Siukonen 2003, s. 63, 227
- ↑ Siukonen 2003, s. 61, 227
- ↑ Siukonen 2003, s. 137, 227–228
- ↑ Siukonen 2003, s. 107, 229
- ↑ Siukonen 2003, s. 125, 228
- ↑ Siukonen 2003, s. 128, 232–233
- ↑ Siukonen 2003, s. 115, 234
- ↑ Siukonen 2003, s. 145, 235
- ↑ Siukonen 2003, s. 83, 235
- ↑ Siukonen 2003, s. 90, 92, 235
- ↑ Siukonen 2003, s. 81, 236
- ↑ Siukonen 2003, s. 83, 236–237
- ↑ Siukonen 2003, s. 87, 240
- ↑ Siukonen 2003, s. 85, 240
- ↑ Siukonen 2003, s. 130, 241
- ↑ Siukonen 2003, s. 132, 241
- ↑ Siukonen 2003, s. 98, 242
- ↑ Siukonen 2002, s. 192, 207–208
- ↑ Siukonen 2003, s. 78, 244
- ↑ Siukonen 2003, s. 61, 244
- ↑ Siukonen 2003, s. 83, 245
- ↑ WORLD CHAMPIONSHIP BOOGIE WOOGIE 02.11.2002. World Rock'n'Roll Confederation. Arkistoitu 4.11.2004. Viitattu 17.08.2022.
- ↑ Suomeen ensi kertaa tanssin MM-kultaa 03.11.2002. Kaleva. Viitattu 17.08.2022.
- ↑ Koivulat tanssivat EM-hopeaa boogie-woogiessa 21.10.2002. Kaleva. Viitattu 17.08.2022.
- ↑ Siukonen 2003, s. 60, 84, 93, 99, 123
- ↑ Jarkko Nieminen ATP. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Siukonen 2003, s. 130, 288
- ↑ Siukonen 2003, s. 288
- ↑ Siukonen 2003, s. 80, 248
- ↑ Siukonen 2003, s. 112–114, 249
- ↑ Siukonen 2003, s. 148, 249–250
- ↑ Siukonen 2003, s. 92–93, 255–256
- ↑ a b Siukonen 2003, s. 256
- ↑ Siukonen 2003, s. 146, 256
- ↑ Siukonen 2003, s. 147, 257
- ↑ Siukonen 2003, s. 144, 258
- ↑ Siukonen 2003, s. 258
- ↑ Siukonen 2003, s. 99, 260
- ↑ Siukonen 2003, s. 47, 49–54
- ↑ Siukonen 2007, s. 110
- ↑ Siukonen 2003, s. 73–74, 261
- ↑ Siukonen 2003, s. 83