Suomen syntyvyyskehityksen lasku

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Suomen syntyvyysromahdus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
 Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Uudesta nimestä ei kuitenkaan ole päästy selvyyteen.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkelin nimi on huonoa kapulakieltä. Pitää nimetä uudestaan paremmalla kielellä.

Suomen syntyvyyskehityksen laskullalähde? tarkoitetaan Suomen syntyvyyden laskua, erityisesti kokonaishedelmällisyysluvun alentumista.

Syntyvyys on vähentynyt vuonna 2008 alkaneen laskukauden jälkeen lähes kaikissa Euroopan maissa.[1] Syntyvyyskehityksen lasku on Ilta-Sanomien toimittaja Mikko Marttisen mukaan suurin Suomen tulevaisuutta määrittävä ilmiö ilmastonmuutoksen ohella.[2] Vuonna 2012 syntyi vielä noin 61 000 lasta, vuonna 2018 47 557 ja vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä seitsemän prosenttia vähemmän kuin aikaisempana vuonna.[3]

Syntyvyyskehityksen lasku heikentää huoltosuhdetta pidemmällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä syntyvyyskehityksen laskun vuoksi suljetaan synnytysosastoja ja tarvitaan vähemmän lastenhoitajia sekä kouluja, luokkia ja opettajia.[3] Kristillisdemokraattisen poliitikon Sonja Falkin mukaan lapsi- ja perhepolitiikka on Suomessa jäänyt talouspolitiikan ja tasa-arvopolitiikan jalkoihin.[4]

Professori Heikki Hiilamon mukaan nykymeno syntyvyyden vähenemisessä johtaisi siihen, ettei valtio voisi pitää huolta kansan toimeentulosta ja huolenpidosta, eikä ilman toimivaa yhteiskuntaa pystytä edes tarvittaviin ympäristötoimiin. Vaikka jokaisen olisi hyvä saada haluamansa määrä jälkeläisiä, yhteiskunta vaikuttaa ihmisten toiveisiin, julkinen keskustelukin. Talouskasvu ja tasa-arvo yleensä lisäävät syntyvyyttä. Nykyinen romahdus johtunee kulttuurisesta muutoksesta ja koskee kaikkia ikiä, alueita ja perhekokoja.[5]

Globaali kokonaiskuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi ei ole ainoa maailman maa, jossa syntyvyys alenee. Etelä-Koreassa syntyvyysluvun ennustetaan olevan 0,96 vuonna 2018. Etelä-Koreassa matalaan syntyvyyteen vaikuttaa se, että naiset lykkäävät lasten hankintaa tai eivät hanki lapsia lainkaan, koska naiselle lapsen saaminen heikentää työmarkkina-asemaa ja aiheuttaa työpaikalla syrjintää.[6] Japanin syntyvyysluku on 1,43.[7] Japanissa matalaan syntyvyyslukuun vaikuttaa kulttuurinen odotus siitä, että mies on perheen elättäjä, ja nuorilla miehillä on vaikeuksia löytää vakaita ja hyväpalkkaisia töitä: toisin sanoen japanilaiset nuoret miehet eivät mahdu työmarkkinoille. Maassa 70 prosenttia naisista poistuu työelämästä synnytettyään.[8]

Maailman matalin kokonaishedelmällisyysluku on Singaporessa: 0,83. Toiseksi matalin Macaossa: 0,95. Kolmanneksi matalin Taiwanissa: 1,13. neljänneksi matalin Hongkongissa: 1,19 ja viidenneksi matalin Puerto Ricossa: 1,22.[9]

Ilmiö, josta on maailmanlaajuisesti kysymys, on nimeltään väestöllinen muuntuminen (rinnakkainen nimitys demografinen transitio).

Tilastoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 syntyi 50 139 lasta ja vuodesta 2016 vuoteen 2017 syntyvyys aleni lähes 5 prosenttia.[10] Naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,49 vuonna 2017.[11] Kantaväestön keskuudessa syntyvyys on vielä vähäisempää, sillä vuonna 2017 lapsista 6 600 eli 13 prosenttia syntyi ulkomaalaistaustaisille naisille, joiden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,9 vuonna 2017.[12]

Syntyvyys on pienentynyt kaikissa koulutusryhmissä.[13]

Etelä-Suomen kasvukeskuksissa on matalimmat kokonaishedelmällisyysluvut. Maakunnista Uudellamaalla kokonaishedelmällisyysluku on matalin eli 1,38.[14] Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku oli 1,19 vuonna 2017.[15] Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa seuraavat Uuttamaata tilastossa jaetulla kakkossijalla luvulla 1,42.[14]

Kokonaishedelmällisyysluvun tulisi olla 2,1 jotta saavutettaisiin väestön uusiutumistaso.[11] Vuonna 2010 alkanut syntyvyyslukujen vajoaminen näkyy kokonaishedelmällisyyden pienentymisenä neljänneksellä kahdeksassa vuodessa. Pidemmän aikavälin tarkastelussa sekä kansainvälisessä vertailussa muutos näyttää hieman lievemmältä, sillä Suomen syntyvyys putosi roimasti myös 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, ja Euroopassa on maita, joissa syntyvyys on ollut pientä jo pitkään. Kokonaishedelmällisyys alkoi vajota kohti väestön uusiutumistasoa jo 1900-luvun alussa.[16]

Syitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perheministeri Annika Saarikon mukaan lasten hankkimispäätökset kytkeytyvät asumiseen ja työllisyyteen. Asumisen korkeat hinnat vaikuttavat syntyvyyteen etenkin suurissa kaupungeissa.[17]

Ensisynnyttäjien keski-iän nousu on yksi syntyvyyttä alentanut tekijä.[18][19] Professori Anna Rotkirchin mukaan moni lykkää lasten hankkimista, koska se on ahdistavaa.[20] Kokonaishedelmällisyyden pienentyminen saattaa johtua osaksi lastensaannin lykkääntymisestä, mutta koska syntyvyys on vajonnut vanhemmissakin ikäryhmissä, voi lopullinen lapsiluku jäädä pienemmäksi. Lopulliset lapsiluvut olivat vakaat noin 30 vuotta: 1970-luvulla syntyneet naiset saivat saman määrän lapsia kuin 1940-luvulla syntyneet, mutta nuoremmissa ikäluokissa näin ei näyttäisi enää käyvän.[16]

Yksi syy on taloudellinen epävarmuus, joka on vaivannut Suomea vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Tähän liittyvät korkea nuorisotyöttömyys ja nollatuntisopimukset.[21] Valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan heikko syntyvyys johtuu nuorten miesten työttömyydestä.[22] Professori Anna Rotkirchin mukaan syynä syntyvyyden laskuun on miesten nopea syrjäytyminen, joka alkaa jo koulussa. Jos tyttöjen koulutulokset olisivat yhtä huonoja kuin poikien nykyään, Rotkirchin mukaan "sitä pidettäisiin kansallisena skandaalina."[23]

Seuran toimittaja Hertta-Mari Kaukosen vuonna 2015 tekemässä jutussa haastateltu kertoi työtuntiensa vähentyneen hänen jäätyään sairauslomalle raskauspahoinvoinnin vuoksi. Hän epäili syyksi raskauttaan ja ulkomaalaisuuttaan. Vuonna 2015 nollasopimuslaisia oli Palvelualojen ammattiliitto PAM:n arvion mukaan 30 000–40 000.[24] Tilastokeskuksen työvoimatutkimus löysi kuitenkin, että nollatuntisopimuslaisia oli 83 000 vuonna 2015. Nollatuntisopimuslaisista 63 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Seuran toimittaja Miia Saaren mukaan työtunteja saatetaan vähentää sairauden tai raskauden vuoksi.[25] Pankista asuntolainan saaminen ja perheen perustaminen voi ammattiliitto Pron ICT-sopimusalavastaava Arto Heikkilän mukaan viivästyä vuokratyösuhteen vuoksi.[26]

Turun Sanomien uutisen mukaan nuoret aikuiset pelkäävät 'lapsiperhekamaluutta', jolla tarkoitetaan lapsiperheiden arkea.[27]

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mielestä heikko syntyvyys liittyy yleiseen hedonistiseen kulttuuriin. Halla-ahon mukaan harvassa maailman maassa on yhtä turvallista hankkia lapsia kuin Suomessa.[28] Halla-aho mainitsee kulttuurista selitystä tukeakseen, että eniten lapsia syntyy köyhissä ja alhaisen tasa-arvon maissa Afrikassa.[29] Suomi ja Ruotsi ovat olleet maita, joissa on kannatettu ajatusta siitä, että syntyvyyttä voidaan kohottaa sukupuolten tasa-arvolla ja anteliaalla hyvinvointivaltiolla. Suomen syntyvyyskehityksen lasku on saattamassa tämän ajattelun kyseenalaiseksi.[30][31]

Jotkut suomalaiset naiset jättäytyvät vapaaehtoisesti lapsettomiksi.[32] Perhebarometrissä 15 prosenttia lisääntymisikäisistä suomalaisista sanoi, että ihanteellinen lapsiluku on nolla. Aikaisemmin näin on vastannut 2–4 prosenttia.[3] Nelikymppisistä miehistä joka kolmas on lapseton ja naisistakin joka viides. 35-vuotiailla vastaavat luvut ovat 44 prosenttia ja 29 prosenttia. Lapsettomaksi jääminen on yhteydessä huono-osaisuuteen molemmilla sukupuolilla.[16]

Evoluutiopsykologi Markku J. Rantalan mielestä syntyvyyskehityksen lasku johtuu ylipainosta ja masennuksesta. Masentuneet eivät ole yhtä kiinnostuneita lasten hankkimisesta kuin terveet, ja masennuslääkkeiden sivuvaikutuksina on seksuaalisen kiinnostuksen ja kyvyn laskua.[33]

Vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyvyyden lasku johtaa työikäisen väestön pienentymiseen. Muutosta hidastaa maahanmuutto.[34] Huhtikuussa 2018 valtiovarainministeriö kiinnostui syntyvyyskehityksestä, sillä heikko syntyvyys vaarantaa Suomen julkisen talouden kestävyyden ja eläkejärjestelmän.[35][36] Valtiovarainministerinä toimineen Petteri Orpon mukaan syntyvyyden lasku tulee nostamaan veroastetta, nostamaan eläkeikää ja nostamaan terveydenhuollon ja lasten päivähoidon maksuja, jotka ovat nykyisin valtion verorahoin halventamia.[37]

Esitettyjä ratkaisuehdotuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mielestä yhteiskunnassa pitäisi tehdä paremmat edellytykset hankkia lapsia opiskeluaikana.[38]

Väestöliiton tutkimusprofessorin Osmo Kontulan mukaan nuorten parien asumiskustannuksien helpottaminen voisi kasvattaa syntyvyyttä. Väestöliitto on tehnyt väestökyselyn, jossa asumisen kalleus huoletti nuoria aikuisia: etenkin lapsiperheelle soveltuvan asunnon hankkiminen. Kyselyssä tulivat esille lapsiperheiden asumisen tukeminen tärkeänä perhepoliittisena toimena ja valtion rooli edullisten vuokra-asuntojen rakentamisessa.[39]

Perhevapaiden uudistukseen poliittiset puolueet lupaavat 200 miljoonaa euroa.[40]

Erilaisia synnytyspalkkioita on ehdotettu. 1 000 euron palkkiota on ehdotettu, ja sitä kannattaa kristillisdemokraatit.[41] Tämä maksaisi Suomen noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, jos syntyvyys pysyisi ennallaan. Lestijärven kunta on kokeillut 10 000 euron kertakorvausta syntyneestä lapsesta. Raha maksetaan kymmenen vuoden aikana, jos lapsen kotikunta pysyy Lestijärvenä. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtisen mukaan merkittäviä vaikutuksia lapsilukuun ei kuntien vauvarahoilla tiettävästi ole ollut.[42][43] Kunnat kuitenkin kokevat, että vauvarahasta on ollut kunnille muuta hyötyä. Kaikissa kunnissa on näkynyt yhtenä vuotena jonkinlainen syntyvyyspiikki edun aloittamisen jälkeen.[44]

Osmo Soininvaara on ehdottanut työperäisen maahanmuuton lisäämistä siten, että maahanmuuttajia pisteytetään 'itsekkäästi' kuten Kanada tekee.[45]

Käyttöönotettuja toimenpiteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2017 otettiin käyttöön palkalliselle äitiyslomalle jäävän naisen työnantajalle 2 500 euron kertakorvaus.[46]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-7265261
  2. ↑ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006147909.html
  3. ↑ a b c https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006146997.html
  4. ↑ https://www.kdlehti.fi/2019/06/23/suomi-ei-saa-muuttua-lapsikielteiseksi-yhteiskunnaksi-perhepolitiikan-erityisasiantuntija-sonja-falk-suree-syntyvyyden-romahdusta/
  5. ↑ Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo: Vähäisen syntyvyyden syitä ei tunneta tarpeeksi Helsingin Sanomat. 12.10.2019.
  6. ↑ Haas, Benjamin: South Korea's fertility rate set to hit record low of 0.96 theguardian.com. 3 September 2018.
  7. ↑ McCurry, Justin: Japan shrinking as birthrate falls to lowest level in history theguardian.com. 27 December 2018.
  8. ↑ Semuels, Alana: The Mystery of Why Japanese People Are Having So Few Babies theatlantic.com. 20 July 2017.
  9. ↑ The World Factbook — Central Intelligence Agency cia.gov. Arkistoitu 28.10.2009. Viitattu 31.12.2018.
  10. ↑ Syntyneiden määrä historiallisen pieni: vauvoja syntyi viimeksi vähemmän vuonna 1868 – katso tästä kuntasi tilanne yle.fi.
  11. ↑ a b Helminen, Marja-Liisa: Tilastokeskus - Syntyneet 2017 stat.fi.
  12. ↑ Tilastokeskus: Syntyvyys stat.fi.
  13. ↑ Helminen, Marja-Liisa: Tilastokeskus - Syntyneet 2017 stat.fi.
  14. ↑ a b Etelä-Suomen väkirikkailla alueilla syntyy vähiten lapsia maaseuduntulevaisuus.fi.
  15. ↑ Hedelmällisyys pieneni Helsingissä muun Suomen tapaan vuonna 2017 – syntyvyys historiallisen alhaalla hel.fi.
  16. ↑ a b c neferblog: Poikkeuksellinen vauvakato vai hälyä tyhjästä? sites.utu.fi. Viitattu 1.10.2019.
  17. ↑ Asuminen ja työllisyys heijastuvat suomalaisten vauvahaaveisiin ess.fi. 28 July 2016.
  18. ↑ https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miten-vakava-ongelma-syntyvyyden-lasku-on-ja-mita-sille-voitaisiin-tehda-
  19. ↑ https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/mikko-myrskyla-iakas-vanhempi-on-lapsen-etu
  20. ↑ https://www.talouselama.fi/uutiset/moni-lykkaa-lapsen-saamista-siksi-etta-se-on-ahdistavaa-sanoo-tutkimusprofessori-ja-samalla-ei-toivottu-lapsettomuus-ja-yksilapsisuus-yleistyvat/d7ebf50a-c1bf-38c7-b3e9-a1c0c59c5f11
  21. ↑ https://www.talouselama.fi/uutiset/kommentti-epavarmuus-hyydytti-suomen-vauvabuumin/9c8e53a3-6c6f-3c39-89fd-21313038d731
  22. ↑ Valtiosihteeri Martti Hetemäki haluaa nuoret miehet töihin jotta syntyvyys nousisi stm.fi.
  23. ↑ Syntyvyys putoaa kuin kivi, tärkeänä syynä miesten syrjäytyminen Talouselämä. 6.4.2018.
  24. ↑ Nollasopimuslainen ei synnytä, ei rettelöi ja tyytyy armotunteihin seura.fi. 19 February 2015.
  25. ↑ Armotunteihin tyytyviä nollasopimuslaisia tuplasti luultua enemmän seura.fi. 5 March 2015.
  26. ↑ Irtisanomissuojan heikennys voi lisätä vuokratyötä proliitto.fi. Arkistoitu 5.1.2019. Viitattu 5.1.2019.
  27. ↑ Syntyvyys laskee jyrkästi – nuoret aikuiset pelkäävät lapsiperhekamaluutta ts.fi. 12 December 2017. Arkistoitu 31 joulukuu 2018. Viitattu 31 joulukuu 2018.
  28. ↑ ”Yksilökeskeisyys” ja ”hedonistinen kulttuuri” – Poliitikot selittävät huolestuttavaa väestöennustetta ajan hengellä hs.fi. 16 November 2018.
  29. ↑ Halla-aho: Syntyvyys ei lähde nousuun sosiaalipolitiikalla suomenuutiset.fi. 12 December 2017.
  30. ↑ https://www.forbes.com/sites/ebauer/2019/10/01/why-has-finlands-fertility-rate-collapsedand-are-there-lessons-for-us/#3acfff192240
  31. ↑ https://www.forbes.com/sites/ebauer/2019/08/09/is-sweden-our-fertility-boosting-role-model/#6ef0d2b113cb
  32. ↑ Nämä naiset eivät tee lapsia, koska haluavat pelastaa maapallon – “En synnytä yhtään kuluttajaa lisää” yle.fi.
  33. ↑ https://www.suomenuutiset.fi/evoluutiopsykologian-dosentti-markus-j-rantala-analysoi-syntyvyyden-laskun-syita-kalevan-kolumnissaan-adonis-tiimalasivartalot-vahentyneet-lihavuus-haluttomuus-lisaantya-liittyvat-to/
  34. ↑ Expert: More births, immigration the only remedies for Finland’s shrinking working-age cohort yle.fi.
  35. ↑ HS-analyysi: Suomalaiset eivät enää synnytä, ja nyt valtiovarainministeriö kiinnostui asiasta – Se tarkoittaa, että on tosi kyseessä hs.fi. 9 April 2018.
  36. ↑ toimitus, Kauppalehden: Syntyvyys ei käänny nousuun käskemällä kauppalehti.fi.
  37. ↑ Record-low birth rate threatens Finland's welfare system: Finance... reuters.com. 29 November 2018.
  38. ↑ Väestöliitto syntyvyyden laskusta: Ongelmat muualla, vauvatalkoot eivät ratkaisu yle.fi.
  39. ↑ Tässäkö ratkaisu alhaiseen syntyvyyteen? – Professori: ”Koetaan erityisen raskaana nuorissa lapsiperheissä” uusisuomi.fi.
  40. ↑ Lehto, Mika: Puheenjohtajien eduskuntavaalitentti: puolueet lupailivat perhevapaiden uudistukseen 200 miljoonaa euroa is.fi. 21 November 2018.
  41. ↑ KD:n ehdottama vauvaraha muuttui "synnytystonniksi" EK:n vaalipaneelissa kdlehti.fi. 22 November 2018.
  42. ↑ Lestijärven 10 000 euron vauvaraha pysäytti väestökadon yle.fi.
  43. ↑ Syntyvyysahdingon helpottamiseksi ehdotetaan tonnin vauvabonusta - asiantuntija: Osa voisi hankkia lapsen palkkion takia iltalehti.fi.
  44. ↑ Kolme kuntaa on maksanut vuosia vauvarahaa 10 000 euroa, mutta se ei ole lisännyt lasten määrää Yle Uutiset. 16.10.2024. Viitattu 26.10.2024.
  45. ↑ Tamminen, Jenni: Osmo Soininvaara: Suomelle nopeasti uusi linja maahanmuuttoon, ”jonka säännöt voivat olla itsekkäitä” kauppalehti.fi.
  46. ↑ Työnantajalle uusi etuus – Kela korvaa perhevapaan 2500 eurolla yrittajat.fi. 22 March 2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_syntyvyyskehityksen_lasku&oldid=22731958”