Keskustelu:Suomen syntyvyyskehityksen lasku
"Syntyvyyden romahdus" https://yle.fi/uutiset/3-10721037 https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Suomessa_on_20_vuoden_kuluttua_vain_kolm, https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4040280-synkka-ennuste-julki-vaeston-keskittyminen-muutamalle-seudulle-kiihtyy-entisestaan jne., se ja sama onko tuossa muodossa vai tässä. Voidaan siirtääkin. Itse ajatellut ettei substantivoinnissa ole vikaa, kun on "pakolaiskriisi" ja "ilmastonmuutos" ja muita vastaavia yhdyssanoja. --Hartz (keskustelu) 9. heinäkuuta 2019 kello 15.27 (EEST)
- Seuraavaksi sitten artikkeli Suomen kansan sekoamisesta: [1]. --Lax (keskustelu) 9. heinäkuuta 2019 kello 15.46 (EEST)
- Hmm niin ehkä kaikki eivät tajua aiheen vakavuutta. --Hartz (keskustelu) 9. heinäkuuta 2019 kello 15.50 (EEST)
- Pointti oli siis se, että sanavalintoja varsinkin aiheen otsikossa kannattaa miettiä muultakin pohjalta kuin siltä, mitä sattuu joistain julkisista yhteyksissä silmiin osumaan. Mitä taas tulee aiheen vakavuuteen, niin lajeja kuolee jatkuvasti eivätkä suomalaiset edes ole mikään laji vaan yksi rääväsuinen pikkupopulaatio, joka joutaakin mennä saimaannorppien mukana. --Lax (keskustelu) 9. heinäkuuta 2019 kello 15.57 (EEST)
- Juu, ei minulla tähän aiheeseen suurempaa omaa kantaa ole. Mikäli syntyvyyskehitys on heikkoa, sitten lopetetaan vain eläkejärjestelmä ja puretaan hyvinvointivaltio. Sen seurauksena sitten lapsia aletaan hankkia eläkeajan turvaksi ja miehet alkavat taas kiinnostamaan naisia kun ei ole ilmaista koulutusta eikä julkisen sektorin työpaikkoja naisille. Tämä siis hakeutuu luonnostaan kohti tasapainoa. --Hartz (keskustelu) 9. heinäkuuta 2019 kello 17.40 (EEST)
- Huoli on varmasti aiheellinen, ja Japanissa tilanne taitaa olla vielä heikompi. --Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 08.02 (EEST)
- Nyt muotoilu "Suomen syntyvyyskehityksen lasku" on asiallisaesti neutraali, mutta kielellisesti epämääräinen tilapäisilmaisu, joista varoitettiin koulun äidinkielen tunnilla ("substantiivitauti").--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 08.00 (EEST) Koska asia on koko ajan ollut julkisuudessa yhä enemmän, niin ainakin lehtiuutisia on kertynyt jo tällä välinkin paljon lisää. Samalla voisi pyrkiä etsimäään vielä vaikka jotain tutkimusjulkaisuja, joissa asiaa on käsitelty suiomen kielellä.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 08.00 (EEST)
- Ehdotan nimeä "Syntyvyyden lasku Suomessa". --Hartz (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 08.23 (EEST)
Avioliittojen muodostumisessa vastaava trendi
[muokkaa wikitekstiä]Avioitumiskehityksessä on kanssa laskusuuntainen kehitys nähtävissä. Avioliittojen suosion lasku osuu samaan aikaan tämän kanssa. Tämä varmaankin tarkoittaa sitä, että ihmiset elävät avioliiton ulkopuolella ja kun elävät avioliiton ulkopuolella, ei ole lapsiakaan. Vielä vuonna 2010 Tilastokeskus sanoi, että avioituvuus on noussut. Mutta nytten kun verrataan v. 2008 ja v. 2017, on luvut 33000 ja 26500, joka tarkoittaa -20% pudotusta. Luku on hyvin samansuuntainen ainakin vuoteen 2017 asti. -Hartz (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 08.38 (EEST)