Solvay-konferenssi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valokuva ensimmäisestä Solvay-konferenssistä vuonna 1911
Istumassa (vasemmalta oikealle): W. Nernst, M. Brillouin, E. Solvay, H. Lorentz, E. Warburg, J. Perrin, W. Wien, M. Curie ja H. Poincaré. Seisomassa (vasemmalta oikealle): R. Goldschmidt, M. Planck, H. Rubens, A. Sommerfeld, F. Lindemann, M. de Broglie, M. Knudsen, F. Hasenöhrl, G. Hostelet, E. Herzen, J.H. Jeans, E. Rutherford, H. Kamerlingh Onnes, A. Einstein ja P. Langevin.

Solvay-konferenssit ovat merkittäviä modernin fysiikan kehittämisestä keskustelevia kansainvälisiä kokouksia. Solvay-konferenssit on jaettu fysiikan konferenssiin ja kemian konferenssiin, jotka pidetään eri aikoina. Ensimmäinen kemian Solvay-konferenssi pidettiin yksitoista vuotta myöhemmin kuin fysiikan Solvay-konferenssi, eli vuonna 1922. Solvay-konferenssit sisältävät puheita, seminaareja ja erilaisia keskusteluja. Konferenssit pidetään perinteisesti Brysselissä, mutta nykyään perinteestä ei pidetä niin vahvasti kiinni, konferensseja on pidetty Japanissa ja Kreikassa. Tapaamiseen pääsee vain kutsusta, mutta joskus voidaan pitää yleisölle vapaa tilaisuus, jossa ihmiset voivat esittää kysymyksiä. Tällaiset tilaisuudet ovat kuitenkin erikseen itse konferenssista eikä niitä lueta ohjelmasisältöön. Konferenssin aloitti belgialainen kemisti Ernest Solvay vuonna 1911. Kuuluisin konferenssi on niin sanottu viides fysiikan Solvay-konferenssi, jossa Albert Einstein ja Niels Bohr kävivät kiivasta keskustelua kvanttimekaniikasta.

Solvay-konferenssit ovat kaikkein kuuluisimpia tapaamisia koko tiedemaailmassa, se oli myös ensimmäinen. Konferenssit pyritään pitämään noin puolen päivän pituisina. Päivät alkavat erilaisilla esitelmillä tietystä aiheesta. Tapaaminen pyritään järjestämään kolmen vuoden välein, tällä hetkellä konferensseja on pidetty 23 kertaa. Viimeisin tapaaminen pidettiin vuonna 2008. Tuolloin aiheena oli kvanttimekaniikkaan liittyviä ongelmia.

Tapaamiset ovat pääosin olleet säännöllisiä, eli kokoontunut kolmen vuoden välein. Toinen konferenssi pidettiin jo kaksi vuotta ensimmäisen jälkeen. Konferenssien välillä on myös kaksi suurta aikaväliä, jolloin konferensseja ei pidetty. Nämä ovat toisen ja kolmannen konferenssin välillä, eli 1913–1921 ja seitsemännen ja kahdeksannen konferenssin välillä, eli vuosina 1933–1948. Kokoontumisten välillä on useita neljän ja viiden vuoden venähdyksiä. Pitempien venähdysten syinä ovat olleet ensimmäinen ja toinen maailmansota.

1. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Solvay-konferenssi järjestettiin Brysselissä vuoden 1911 syksyllä. Samalla ensimmäinen Solvay-konferenssi oli ensimmäinen järjestetty fyysikoiden kokoontuminen. Vieraita tapahtumassa oli yhteensä 24, vieraslistaan kuuluivat muun muassa Marie Curie, Albert Einstein, Max Planck ja Henri Poincaré. Konferenssin puheenjohtaja oli Hendrik Antoon Lorentz.

Virallisesti tapaamisen aiheena oli säteily ja kvantti (engl. Radiation and the Quanta). Tapaamisessa lähestyttiin klassisen fysiikan ja kvanttiteorian suhdetta ja ongelmia. Kaikkein nuorin osallistuja oli 32-vuotias Albert Einstein, ensimmäiseen konferenssiin ei saanut kutsua muun muassa Niels Bohr.

1. kemian konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kemian konferenssi pidettiin vuonna 1922. Puheenjohtajana oli William Pope.

2. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toinen Solvay-konferenssi, 1913

Toinen kokoontuminen järjestettiin jo vuonna 1913, eli poikkeuksellisen nopeasti ensimmäisestä. Aiheena oli aineen rakenne (engl. The Structure of Matter).

Ylärivi, vasemmalta: Jules-Émile Verschaffelt, Max von Laue, Heinrich Rubens, Robert Goldschmidt, Edouard Hertzen, Frederick Lindemann, Maurice de Broglie, William Pope, Eduard Grüneisen, Georges Hostelet

Keskellä, vasemmalta: Fritz Hasenöhrl, J. H. Jeans, William Lawrence Bragg, Marie Curie, Arnold Sommerfeld, Albert Einstein Martin Knudsen, Paul Langevin

Alhaalla, vasemmalta: Walther Nernst, Ernest Rutherford, Wilhelm Wien, Joseph John Thomson, Emil Warburg, Hendrik Lorentz, Léon Brillouin, W. Barlow, Heike Kamerlingh Onnes, R. W. Wood, G. Gouy, Pierre-Ernest Weiss

3. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmas Solvay-konferenssi, 1921

Kolmas Solvay-konferenssi järjestettiin poikkeuksellisen myöhään, vasta vuonna 1921. Edellisestä konferenssista oli kulunut aikaa jo kahdeksan vuotta, syynä kokoontumisten väliselle ajalle on 28. heinäkuuta vuonna 1914 alkanut ensimmäinen maailmansota. Kolmannen kokoontumisen aiheena oli atomi ja elektronit.

Seisomassa: W. L. Bragg, W. J. de Haas, C. G. Barkla, K. M. Siegbahn

Istumassa: A. A. Michelson, Martin Knudsen, Jean-Baptiste Perrin, Léon Brillouin, Paul Langevin, Ernest Solvay, O.W. Richardson, Hendrik Lorentz, Joseph Larmor, Ernest Rutherford, Heike Kamerlingh Onnes, Robert Millikan, Pieter Zeeman, Marie Curie, Maurice de Broglie

4. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljäs Solvay-konferenssi järjestettiin jälleen aikataulussa, vuonna 1924. Kokoontumisen aiheena oli metallien sähkönjohtokyky.

Alimmainen rivi, vasemmalta: Ernest Rutherford, Marie Curie, Edwin Herbert Hall, Hendrik Lorentz, William Henry Bragg, M. Brillouin, Willem Hendrik Keesom, van Aubel

Keskimmäinen rivi, vasemmalta: Peter Debye, Abram Ioffe, O. W. Richardson, W. Broniewski, W. Rosenhain, Paul Langevin, George de Hevesy

Ylin rivi, vasemmalta: Léon Brillouin, Émile Henriot, Théophile de Donder, H. E. G. Bauer, Edouard Herzen, Auguste Piccard, Erwin Schrödinger, Percy Williams Bridgman, Jules-Émile Verschaffelt

5. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. Solvay-konferenssi on kaikkein tunnetuin tähän asti järjestetyistä konferensseista. Tapaaminen järjestettiin lokakuussa vuonna 1927. Tapaamisen aiheena oli elektronit ja fotonit. Sen ajan merkittävimmät fyysikot tapasivat toisensa ja keskustelivat, silloin vielä uudesta teoriasta, kvanttimekaniikasta. Näkyvimmät hahmot olivat Albert Einstein ja Niels Bohr, jotka ajautuivat intensiiviseen sanaharkkaan. Einstein laittoi Werner Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen ikävään valoon. Einstein ei koskaan pitänyt kvanttimekaniikasta ja pyrki esittämään teorian vääräksi lähes koko elämänsä ajan.

A. Piccard, E. Henriot, P. Ehrenfest, E. Herzen, Théophile de Donder, E. Schrödinger, J.E. Verschaffelt, W. Pauli, W. Heisenberg, R.H. Fowler, L. Brillouin,
P. Debye, M. Knudsen, W.L. Bragg, H.A. Kramers, P.A.M. Dirac, A.H. Compton, L. de Broglie, M. Born, N. Bohr,
I. Langmuir, M. Planck, M. Curie, H.A. Lorentz, A. Einstein, P. Langevin, C. E. Guye, C.T.R. Wilson, O.W. Richardson

Viidennen konferenssin osallistujat

Niels Bohr esitti kokouksessa saman esitelmän kvanttiteorian seurauksista kuin kuukautta aiemmin Comossa Italiassa. Luennon jälkeen Einstein toi selvästi esiin tyytymättömyytensä kvanttiteorian tilastolliseen tulkintaan. Einstein keksi erilaisia ajatuskokeita, joissa kvanttiteoria osoittautuisi ristiriitaiseksi, mutta Bohrin onnistui aina ennemmin tai myöhemmin osoittamaan Einsteinin ajatukset vääriksi.

29 kutsutusta vieraasta 17 oli voittanut tai voitti tapaamisen jälkeen Nobelin fysiikanpalkinnon.

6. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
6. konferenssi, 1930

Kuudes konferenssi pidettiin Brysselissä vuonna 1930. Konferenssin teemana oli magnetismi.

Konferenssiin osallistuivat:[1]
Seisomassa, oikealta: Edouard Herzen, Émile Henriot, Jules-Émile Verschaffelt, Charles Manneback, A. Cotton, J. Errera, Otto Stern, Auguste Piccard, Walther Gerlach, C. Darwin, Paul Dirac, E. Bauer, P. L. Kapiza, Léon Brillouin, H. A. Kramers, Peter Debye, Wolfgang Pauli, J. Dorfman, J. H. van Fleck, Enrico Fermi, Werner Heisenberg

Istumassa, oikealta: Théophile de Donder, Pieter Zeeman, Pierre-Ernest Weiss, Arnold Sommerfeld, Marie Curie, Paul Langevin, Albert Einstein, Owen Willans Richardson, B. Cabrera, Niels Bohr, Wander Johannes de Haas

7. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
7. konferenssi, 1933

7. konferenssi järjestettiin vuoden 1933 lokakuussa. Konferenssin aiheena oli atomin ytimen rakenne ja käyttö.

Istumassa, oikealta: Erwin Schrödinger, Irene Joliot-Curie, Niels Bohr, Abram Fjodorowitsch Ioffe, M. Curie, Paul Langevin, Owen Willans Richardson, Ernest Rutherford, Théophile de Donder, Maurice de Broglie, Louis de Broglie, Lise Meitner, James Chadwick;

Seisomassa: Émile Henriot, Jean-Baptiste Perrin, Frédéric Joliot-Curie, Werner Heisenberg, Hendrik Anthony Kramers, E. Stahel, Enrico Fermi, Ernest Walton, Paul Dirac, Peter Debye, Nevill Mott, B. Cabrera, George Gamow, Walther Bothe, P. M. S. Blackett, M.S. Rosenblum, J. Errera, E. Bauer, Wolfgang Pauli, Jules-Émile Verschaffelt, M. Cosyns, Edouard Herzen, John Cockcroft, C.D. Ellis, Rudolf Peierls, Auguste Piccard, Ernest Lawrence, Léon Rosenfeld.

Kuvasta puuttuvat Albert Einstein ja Charles Eugene Guye.

8. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahdeksas konferenssi pidettiin vasta vuonna 1948 toisen maailmansodan takia. Konferenssin puheenjohtajana oli Lawrence Bragg. Konferenssin aiheena oli alkeishiukkaset ja niiden vuorovaikutukset (engl. Elementary particles and their interactions).

Konferenssiin osallistuivat:
Istumassa, oikealta: John Cockcroft, Marie-Antoinette Tonnelat, Erwin Schrödinger, O. W. Richardson, Niels Bohr, Wolfgang Pauli, Lawrence Bragg, Lise Meitner, Paul Adrien Maurice Dirac, H. A. Kramers, Théophile de Donder, Walter Heitler, Jules-Émile Verschaffelt;
Toinen rivi: Paul Scherrer, E. Stahel, O. B. Kramers, P. M. S. Blackett, P. I. Dee, Felix Bloch, O. Frisch, Rudolf Peierls, Homi Jehangir Bhabha, Robert Oppenheimer, Giuseppe Occhialini, C. F. Powell, Hendrik Casimir, Marc de Hemptinne;
Kolmas rivi: Paul Kipfer, Pierre Victor Auger, F. Perrin, Robert Serber, Léon Rosenfeld, Ferretti, Christian Møller, Louis Marie Edmond Leprince-Ringuet;
Neljäs rivi: G. Balasse, L. Flamache, L. Groven, O. Goche, M. Demeur, Jacques Errera, Van Isacker, Léo van Hove, Edward Teller, Robert Goldschmidt, L. Marton, C. C. Dilworth, Ilya Prigogine, Jules Géhéniau, Émile Henriot, M. Van Styvendael.

9. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

9. Solvay-konferenssi järjestettiin vuonna 1951, teema oli "kiinteän olomuodon fysiikka" (engl. Solid sate). Konferenssiin osallistuivat:

Istumassa, vasemmalta: C. Crussard, N. P. Allen, Y. Cauchois, C. O. G. Borelius, W. Bragg, Christian Møller, F. Seitz, J. H. Hollomon, F. C. Frank

Toinen rivi: G. W. Rathenau, W. Koster, E. Rudberg, L. Flamache, O. Goche, L. Groven, E. Orowan, W. G. Burgers, W. Shockley, A. Guinier, C. S. Smith, U. Dehlinger, J. Laval, É. Henriot

Kolmas rivi: R. Gaspart, W. M. Lomer, A. H. Cottrell, G. A. Homes, H. Curien

10. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymmenes konferenssi järjestettiin vuonna 1954. Konferenssin aihe oli elektronit metalleissa (engl. Electrons in Metals).

Konferenssiin osallistuivat:

Istumassa, vasemmalta: K. A. G. Mendelssohn, Herbert Fröhlich, David Pines, C. Møller, W.Pauli, W. Bragg, N. F. Mott, L. Néel, K. W. Meissner, D. K. C. MacDonald, C. G. Shull, C. Friedel

Seisomassa, vasemmalta C. J. Gorter, C. Kittel, B. Matthias, I. Prigogine, L. Onsager, A. B. Pippard, Smit, F. G. Fumi, Jones, J. H. van Vleck, P. O. Lowdin, R. J. Seeger, P. Kipfer, Goche, Balasse, J. Gehéniau

11. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

11. Solvay-konferenssi järjestettiin vuonna 1958. Tilaisuuden aiheena oli "universumin rakenne ja evoluutio" (engl. The Structure and Evolution of the Universe). Tilaisuuden puheenjohtajana oli Lawrence Bragg.[2] Konferenssiin osallistuivat:

W. McCrea, J. Oort, Georges Lemaitre, C. Gorter, W. Pauli, W. Bragg, Robert Oppenheimer, Christian Møller, Harlow Shapley, Timothy Martin Heckman, Oskar Klein, W. Morgan, Fred Hoyle, Kukaskin, V. A. Ambartsumian, H. C. van de Hulst, Markus Fierz, Allan Sandage, Walter Baade, Evry Schatzman, J. Wheeler, Hermann Bondi, Thomas Gold, Herman Zanstra, Léon Rosenfeld, P. Ledoux, Bernard Lovell, Jules Geheniau

12. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

12. Solvay-konferenssi järjestettiin vuonna 1961 Brysselissä. Sir Lawrence Bragg oli viimeistä kertaa konferenssin puheenjohtajana. Konferenssin aiheena oli kvanttikenttäteoria (engl. Quantum Field Theory). Tanskalainen fyysikko Niels Bohr avasi konferenssin puheella: "The Solvay Meetings and the Development of Quantum Physics."[3]

13. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

13. konferenssi pidettiin vuonna 1964. Konferenssin puheenjohtajana oli Robert Oppenheimer. Konferenssin aihe oli "galaksien rakenne ja evoluutio" (engl. The Structure and Evolution of Galaxies).

14. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

14. Solvay-konfrenssi järjestettiin vuonna 1967. Konferenssin puheenjohtaja oli R. Møller. Konferenssin aihe oli "hiukkasfysiikan fundamentalistiset ongelmat" (engl. Fundamental Problems in Elementary Particle Physics ").

15. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksessään 15. konferenssi pidettiin vuonna 1970. Konferenssi aiheena oli "ytimen (atomi) symmetriset ominaisuudet" (engl. Symmetry Properties of Nuclei). Konferenssin puheenjohtajana oli italialainen fyysikko Edoardo Amaldi.

16. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16. Solvay-konferenssi pidettiin vuonna 1973. Konferenssin aiheena oli "astrofysiikka ja gravitaatio" (engl. Astrophysics and Gravitation). Konferenssin puheenjohtaja oli Edoardo Amaldi.

17. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

17. Solvay-konferenssi pidettiin vuonna 1978. Konferenssin aihe oli engl. Order and Fluctuations in Equilibrium and Nonequilibrium Statistical Mechanics. Konferenssin puheenjohtaja oli belgialainen fyysikko Léon Van Hove.

18. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

18. Solvay-konferenssi pidettiin vuonna 1982. Konferenssin puheenjohtaja oli Léon Van Hove, teemana oli "korkean energian fysiikka" (engl. Higher Energy Physics").

19. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

19. Solvay-konferenssi järjestettiin vuonna 1987. (Konferenssin aihe engl. Surface Science)

20. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20. Solvay-konferenssi järjestettiin vuonna 1991. Konferenssin aiheena oli kvanttioptiikka (engl. Quantum Optics).

21. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

21. Solvay-konferenssi oli viimeinen 1900-luvun puolella järjestetty konferenssi, joka järjestettiin 1.5. marraskuuta vuonna 1998. Konferenssi pitopaikaksi valittiin Japani. (Konferenssin aihe engl. Dynamical Systems and Irreveribility).

22. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

22. konferenssi alkoi 24. marraskuuta vuonna 2001. Konferenssi pidettiin sekä Kreikan Lamia museossa että European Cultural Centerissä, Delphissä, Kreikassa. Konferenssi oli kuusi päiväinen ja loppui 30. marraskuuta. Konferenssin teemana oli Kommunikoinnin fysiikka (engl. The Physics of Communication). Kokoukseen osallistuneet (Arkistoitu – Internet Archive)

23. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

23. konferenssi pidettiin Brysselin Hotel Métropolessa 1.–3. joulukuuta vuonna 2005. Konferenssin puheenjohtaja oli vuoden 2004 fysiikan Nobelilla palkittu David Gross. Päivää myöhemmin järjestettiin yleisölle tilaisuus, jossa voitiin esittää kysymyksiä David Grossille, Brian Greenelle, Gerardus 't Hooftille ja Robbert Dijkgraaf'lle.

24. Solvay-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

24. konferenssi pidettiin vuonna 2008, jolloin puheenjohtajana toimi Bertrand Halperin.