Skythopolis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Skythopolis
Σκυθόπολίς
Skythopoliin arkeologista aluetta.
Skythopoliin arkeologista aluetta.
Sijainti

Skythopolis
Koordinaatit 32°30′09″N, 35°30′07″E
Valtio Israel
Paikkakunta Beit She’an, Pohjoinen hallintoalue
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 4000/3000-luku eaa.–
n. 282/246 eaa.–600-luku jaa.(uudelleen perustettuna)
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Israelin kuningaskunta
Seleukidien valtakunta
Ptolemaiosten valtakunta
Israelin toinen kuningaskunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Palestiina
Pinta-ala 1,6 km²
Aiheesta muualla

Skythopolis Commonsissa

Skythopolis (m.kreik. Σκυθόπολίς, lat. Scythopolis) eli Bet-Sean[1][2] (Bet-Shean, Beth-Shean,[3] Bethsan, Bethshan;[4] m.kreik. Βαιθσάν, Baithsan, Βεθσάνη, Bethsanē) oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella. Se sijaitsi lähellä nykyistä Beit She’anin kaupunkia.[3][4][5][6][7]

Kaupunki oli olemassa jo pronssi- ja varhaisella rautakaudella, jolloin se tunnettiin nimellä Bet-Sean. Hellenistisellä kaudella kaupunki sai kreikkalaisen nimen Skythopolis, ”Skyyttien kaupunki”. Roomalaisella kaudella se oli suurin Dekapoliin kaupungeista[3][4] ja koko pohjoisen Palestiinan suurin kaupunki.[8]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skythopolis sijaitsi Palestiinassa Jordanjoen länsipuolella ja Jisreelin tasangon eli Esdraelonin tasangon kaakkoisreunassa, noin 30 kilometriä etelään Genesaretinjärvestä.[3][4][9][2] Josephus katsoi kaupungin olevan aivan eteläisintä Galileaa.[4][10] Klaudios Ptolemaios luki sen osaksi Koile-Syyriaa.[4][11] Skythopoliin etäisyys Tiberiaasta oli 120 stadioninmittaa[12] ja Jerusalemista 600 stadionia.[13] Kaupunki kuului Manassen heimolle, vaikka maantieteellisesti se oli Isaskarin heimon alueella.[4][1]

Skythopoliin arkeologinen alue ilmasta nähtynä.

Skythopolis oli rakennettu Jordaniin laskevan pienemmän joen rannoille ja sen lukuisten haarojen laaksoihin. Kaupungin ympärysmitta on ollut lähes viisi kilometriä.[4] Sen akropoliina eli yläkaupunkina toimi nykyinen Tel Beit She’an, arabiaksi Tel el-Husn (”Linnoituksen kukkula”), kaupungin pohjoisosassa.[9][14] Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee heti nykyisen Beit She’anin kaupungin pohjoislaidalla.[6]

Skythopoliin arkeologinen alue ilmasta nähtynä.

Skythopoliin sijainti oli strateginen, sillä sen kohdalla ristesivät Jerusalemista tullut pohjois-eteläsuuntainen tie sekä Välimeren rannikolta Jordanin toiselle puolelle kulkenut itä-länsisuuntainen tie.[9] Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä maata ja siellä oli hyvin vettä. 200-luvulla elänyt rabbi Simon ben Lakish kuvasi paikkaa sanoen: ”Jos paratiisi on Palestiinassa, Bet-Sean on sen portti.”[14]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaishistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Beit She'anin paikalla on merkkejä asutuksesta jo neoliittisella ja kalkoliittisella kaudella 4000–3000-luvuilla eaa. Varhaisella pronssikaudella 2000-luvulla eaa. paikalla oli jo melko suuri kaupunki. Se taantui keskisellä pronssikaudella 1000-luvun eaa. ensimmäisellä puoliskolla, jolloin paikalla oli pienempi kaupunki.[9]

Myöhäisellä pronssikaudella vuoden 1450 eaa. paikkeilla paikalle perustettiin egyptiläinen hallintokeskus ja varuskunta.[9][15][16] Varuskunnan perusti mahdollisesti Meggidon taistelun jälkeen paikallisia kanaanilaisia hallitsijoita vastaan sotinut Thutmosis III. Ensimmäinen maininta Bet-Seanista on Karnakin temppelissä nimellä bt š’ir ja Amarna-kirjeissä nimellä bit ša-a-ni. Nimen tarkkaa merkitystä ei tunneta. Samassa muodossa Beit kirjoitetut paikannimet viittaavat usein johonkin paikalla palvottuun jumaluuteen, mutta jonkin Shean-nimisen jumalan sijaan paikalliset kanaanilaiset palvoivat tiettävästi Mekalia.[15]

Ilmeisesti paikan egyptiläiseen kauteen liittyen Bet-Sean mainitaan myös Vanhan testamentin Joosuan ja Tuomarien kirjoissa nimellä Bet-Sean (vanhassa raamatunsuomennoksessa Beet-Sean),[1] joka annetaan Manassen heimolle. Egyptiläiset hylkäsivät kaupungin ehkä 1100-luvulla eaa.[9][15] Arkeologit ovat löytäneet merkkejä paikan tuhoutumisesta tulipalossa,[15][16] sekä merikansoihin liitetystä keramiikasta Kyprokselta. On mahdollista että egyptiläisiä seurasivat filistealaiset, mutta he eivät jättäneet jälkeensä huomattavampia merkkejä itsestään.[15]

Vanhan testamentin mukaan filistealaiset asuttivat kaupunkia Saulin aikana. Gilboan taistelun jälkeen he ripustivat Saulin ja hänen poikiensa ruumiit kaupungin muureille.[4][17] Bet-Sean liitettiin Israelin alueisiin luultavasti kuningas Daavidin valtakaudella. Ainakin se kuului häntä kuninkaana seuranneen Salomon valtakuntaan. Yhdistyneen kuningaskunnan hajottua se luetteloidaan kuitenkin Egyptin faaraon Siisakin hallitsemiin kaupunkeihin vuonna 925 eaa. Kaupunki tuhoutui ehkä egyptiläisvalloituksen tai sittemmän assyrialaisvalloituksen yhteydessä 733–732 eaa.[15][16]

Hellenistinen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Roomalais-bysanttilaisaikaisen Skythopoliin pääkadulle Palladius-kadulle nimen antanut kreikankielinen kirjoitus mosaiikissa kadun pinnassa: ”Stoan työt ja mosaiikkikoristelu tehtiin Flavius Palladiuksen (Flavios Palladioksen) Porphyruksen (Porfyroksen) pojan, mitä suurimman johtajan, aikana”.[18][19]

Kaupunki perustettiin uudelleen hellenistisellä kaudella Ptolemaios II:n aikana 282–246 eaa. alueen tultua osaksi ptolemaiosten valtakuntaa. Tuolloin kaupunki sai uuden nimen Skythopolis.[16] Nimeä selitettiin antiikin aikana eri tavoin. Plinius vanhempi ja monet muut katsoivat sen tulevat skyyteistä, jotka hyökkäsivät Palestiinaan 500-luvulla eaa., minkä Herodotos mainitsee, ja joista osa olisi jäänyt asumaan seudulle.[4][14][20] Toisen selityksen mukaan nimi perustuisi siihen, että Ptolemaios II asutti kaupunkiin skyyttejä 200-luvun eaa. puolivälissä.[3] Kyseiset skyytit saattoivat olla häntä palvelleita palkkasotilaita.[16]

Adriaan Reland hylkäsi tällaiset selitykset ja ehdotti, että nimi perustuisi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa mainitun Sukkotin nimeen. Hieronymus nimittäin mainitsee sen sijainneen jossakin lähettyvillä Jordanin toisella puolella. Näin Skythopolis olisi ikään kuin muuntunut nimestä Sykothopolis (Συκοθόπολις).[4]

Nimi Skythopolis esiintyy ensimmäisen kerran Tuomarien kirjassa Septuagintassa paikannimen Baithsan selityksenä (Βαιθσὰν, ἥ ἐστιν Σκυθῶν πόλις, Baithsan, hē estin Skythōn polis).[4][21] Se esiintyy myös apokryfikirjoissa ilman mainintaa kaupungin alkuperäisestä nimestä.[4][22] Nimeä käyttää myös Polybios.[6][23]

Hellenistisen kauden Skythopolis oli jo suuri ja vauras kaupunki.[9] Antiokhos IV (hallitsi 175–164 eaa.) valloitti alueen seleukideille. Hän antoi kaupungille poliksen aseman eli itsehallinnon[16] sekä laajensi kaupungin vallassa ollutta aluetta.[3] Hän myös antoi kaupungille uuden nimen Nysa,[16] joka tuli joko Dionysoksen syntymäpaikasta[16] tai siitä, että Dionysoksen hoitajan Nysan uskottiin olleen haudattu paikalle. Samalla Dionysoksen kultista tuli kaupungissa virallinen.[3][24]

Onnen jumalatar Tykheä esittävä mosaiikki, joka on löydetty Palladius-kadulta Sigma-nimistä aukiota reunustaneesta rakennuksesta. Jumalattaren kruunu muistuttaa kaupunginmuuria ja hänen kädessään on runsaudensarvi.[9] Israelin kansallismuseo, Jerusalem.

Makkabealaiset saivan Skythopoliin haltuunsa makkabilaiskapinan alussa joko ostamalla kaupungin sen kreikkalaiselta johdolta,[3][25] tai sitten Simon Makkabi valtasi sen.[3][26] Jonatan Makkabi kuoli Skythopoliissa.[16][27] Myöhemmin vuonna 107 eaa. Johannes Hyrkanos valtasi kaupungin ja tuhosi sen.[16] Juutalaisten lähteiden mukaan kaupungin kreikkalaiset asukkaat ajettiin pois tai he lähtivät vapaaehtoisesti.[3][28]

Roomalainen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalaisten vallattua Palestiinan Pompeiuksen johdolla vuonna 63 eaa. Aulus Gabiunius rakennutti Skythopoliin uudelleen ja se palautettiin kreikkalaisille.[3][16][29] Näin se erotettiin juutalaisista alueista ja siitä tuli osa seudun kreikkalaiskaupunkien muodostamaa Dekapolista.[3] Josephus kutsuu Skythopolista Dekapoliin tärkeimmäksi kaupungiksi.[4][10] Dekapoliihin sen luki myös Plinius vanhempi.[4][24] Dekapoliin osana Skythopolis oli eräänlainen eksklaavi juutalaisten alueiden sisällä, sillä se sijaitsi Dekapoliin kaupungeista ainoana Jordanin länsipuolella.[14]

Ensimmäisessä juutalaissodassa Skythopolis oli roomalaisten puolella Sepforiin tavoin.[16] Juutalaiset tuhosivat kaupunkia vuonna 66 jaa. Tämän jälkeen roomalaiset sotajoukot talvehtivat kaupungissa.[3][30]

Skythopoliin suurin kukoistusaika alkoi 100-luvulla.[16] Roomalaiset rakennuttivat sinne temppelin, teatterin, amfiteatterin ja nymfaionin. Skythopoliista tuli varhain piispanistuin, ja se mainitaan usein kirkkohistoriassa.[4] Muutoin sen vaiheista myöhemmän antiikin aikana tiedetään vain vähän. Kaupungissa asui pakanoita, kristittyjä, juutalaisia ja samarialaisia. 200-luvun lopulla ja 300-luvulla monet kristityt kokivat siellä marttyyrikuoleman.[3] Vuonna 363 kaupunki kärsi tuhoja maanjäristyksessä.[9]

Skythopoliin arkeologista aluetta.

Myöhäisellä roomalaisella kaudella 300-luvulta lähtien Skythopolis oli Palaestina secundan provinssin pääkaupunki ja metropoliitan istuin. Useita kaupungin piispoista tunnetaan kirkolliskokousten asiakirjoista. Näihin lukeutuvat areiolaiset Patropnilos (k. n. 359), Filippos ja Athanasios, sekä Saturninos (Saturninus; 381), Theodosios, Akakios, Servianus (k. 452), Johannes ja Theodoros.[14] Kaupungin kristittyihin merkkihenkilöihin lukeutuvat myös Pyhä Prokopios, psalmien kommentaattori Asterios sekä seudun munkeista kirjoittanut Kyrillos.[14]

Skythopolis oli suurimmillaan Bysantin valtakunnan aikana 500-luvulla, jolloin sen asukasluku oli arviolta 40 000 henkeä. Kaupungin pakanalliset temppelit tuhottiin tai muutettiin kirkoiksi. Bysanttilaisen kauden loppua kohti kaupunki alkoi taantua.[3][9]

Myöhempi historia ja kaivaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persialaiset hyökkäsivät Skythopoliihin vuonna 614 ja pitivät sitä jonkin aikaa hallussaaan.[16] Arabit voittivat bysanttilaiset Skythopoliin soilla vuonna 634 ja valtasivat kaupungin.[14] Arabikaudella kaupungin vanha nimi alkaa esiintyä uudelleen muodossa Beisan. Kaupunki kärsi suuria tuhoja maanjäristyksessä vuonna 749. Sitä kunnostettiin jonkin verran vielä tämän jälkeenkin, mutta suureksi osaksi paikka hylättiin.[16]

Ristiretkeläiset rakensivat paikalle pienen linnoituksen 1100-luvulla.[9] Ristiretkeläisvallan aikana Skythopoliin piispanistuin siirrettiin Nasaretiin.[14] Nykyisin Skythopolis on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin (Scythopolis, Scythopolitanus).[14][31]

Myöhemmin 1200–1800-luvuilla paikalla oli vain pieni arabikylä.[9] Skythopoliin arkeologisia kaivauksia on suoritettu erityisesti vuosina 1921–1933. Kaivauksia on jatkettu tämän jälkeenkin 1950- ja 1960-luvuilla sekä 1983 ja 1989–1996.[3][9] Nykyinen Beit She’anin kaupunki on kasvanut lähelle erityisesti vuoden 1949 jälkeen.[32]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pienoismalli Skythopoliista.

Skythopoliin paikalta on löydetty kerrostumat 20 eri asutusvaiheesta. Vain pieni osa roomalais-bysanttilaisaikaisesta kaupungista on kaivettu, mutta silti raunioalue on suhteellisen laaja. Kaupunki käsitti hellenistisellä kaudella akropoliin alueen ja laajeni siitä pohjoiseen päin. Roomalaisella kaudella kaupunki laajeni lounaaseen ja kaakkoon.[9]

Esihistorialliset löydöt

Kalkoliittisella kaudella paikan asukkaat asuivat myöhemmässä akropolis-kukkulassa olleissa luolissa. Pronssikauden asutusvaiheista 2000-luvulta eaa. on löydetty jäänteitä savitiilisistä apsiksen muotoisista asumuksista sekä myöhemmistä suuremmista taloista. 1500-luvulta eaa. on löydetty kolmihuoneisen savitiilistä tehdyn temppelin jäänteet.[9]

Kaupunginmuurit

Bysanttilaisella kaudella koko kaupunki oli ympäröity muurilla, jonka pituus oli noin 4,5 kilometriä, ja joka sulki sisäänsä noin 1,6 neliökilometrin kokoisen alueen. Muurien paksuus oli noin 2,5 metriä ja niissä oli suorakulmaisia torneja.[9]

Skythopoliin kaupunginmuurien Caesarea maritimaan johtaneen Caesarean portin rauniot.
Skythopoliin raunioita.

Akropolis ja Zeus Akraioksen temppeli

Akropoliin eteläosassa sijaitsi kaupungin päätemppeli, joka oli oletettavasti omistettu Zeus Akraiokselle.[9] Se on ajoitettu joskus hellenistiselle ja joskus roomalaiselle kaudelle. Temppelin koko oli noin 37 × 22 metriä. Rakennuksesta on säilynyt nykyaikaan vain vähäisiä jäänteitä. Aiemmin paikalla oli ollut kanaanilainen temppeli ja kristillisellä kaudalla siihen rakennettin pyöreä kirkko, jossa oli kaksi samankeskistä seinää. Uloimman halkaisija oli noin 38,8 metriä. Kirkon itäsivussa oli apsis ja länsisivussa suorakulmainen nartheks.[3]

Kukkulan juurella Palladius-kadun pohjoispäässä oli propylon-monumentaaliportti, jossa oli kolme sisäänkäyntiä, ja jolta sai alkunsa ylös kukkulalle johtanut portaikko. Alhaalla oli myös Zeus Akraiokselle omistettu alttari.[9]

Alakaupungin asemakaava

Roomalais-bysanttilaisaikaisen kaupungin alakaupungissa akropoliin eteläpuolella oli useita pylväskäytävin reunustettuja katuja, joiden leveys oli noin 24 metriä. Kadut kunnostettiin bysanttilaisella kaudella, jolta ovat peräisin niissä olevat mosaiikkikirjoitukset, jotka mainitsevat kunnostustyöt kustantaneiden nimiä. Arkeologit ovat antaneet kaduille nimet näiden henkilöiden mukaan.[9]

Kaupungin cardo maximus eli pohjois-eteläsuuntainen pääkatu tunnetaan Palladius-katuna sen pinnasta löydetyn kyseisen nimen mainitsevan kirjoituksen mukaan. Kadun pituus oli noin 150 metriä, ja se oli reunustettu pylväiköin, joita on säilynyt hyvin. Kadun pohjoispää oli heti akropoliin eteläpuolella. Etelässä katu päättyi roomalaiselle teatterille.[33] Kadun länsisivun keskivaiheilla oli Sigma-nimellä tunnettu puoliympyränmuotoinen aukio, joka rakennettiin 500-luvun alussa. Aukiota reunusti 12 huonetta, joiden lattiat oli päällystetty mosaiikein. Yhden huoneen lattiamosaiikissa esiintyy Tykhe.[9]

Palladiuksen pohjoispäästä lähti kaksi katua, niin kutsuttu Pohjoiskatu akropoliin länsipuolelle ja Sylvanus-katu itään. Sylvanus-kadun etelälaitaa kulki 56 metriä pitkä pylväskäytävä, jonka pylväiden korkeus oli seitsemän metriä. Sylvanus-kadusta erkani niin kutsuttu Laaksokatu kohti koillista akropoliin itäpuolelle. Sen pylväskäytävien pituus oli noin 150 metriä, ja niiden pylväät olivat viisimetriset. Pylväikköosuuden jälkeen katu jatkui satoja metrejä, kunnes ylitti Harod-joen 37 metriä pitkää, kaksikaarista kivisiltaa pitkin. Katu päättyi monumentaaliportille, jonka porttiaukko oli seitsemän metriä leveä.[9][33]

Agora ja basilika

Bysanttilaisella kaudella rakennettu agora eli kokontumis- ja kauppapaikka sijaitsi pääkatujen risteyksessä Palladius-kadun itäpuolella.[9][33] Aiemmin agoran pohjoisosan paikalla oli roomalaisaikainen basilika, joka edusti joonialaista tyyliä ja jonka koko oli 70 × 30 metriä. Myöhempi agora oli reunustettu joka sivulta pylväshalleilla. Koska aukio rakennettiin varhaisempien roomalaisaikaisten rakennusten tilalle ja keskelle, sen muoto oli epäsäännöllinen.[9]

Dionysoksen temppeli

Dionysoksen temppelin rauniot.

Palladius- ja Sylvanus-katujen risteyksessä sijaitsi roomalaisella ajalla rakennettu temppeli, joka on tulkittu Dionysokselle sekä tämän hoitajalle Nysalle omistetuksi temppeliksi. Se ajoitetaan roomalaiselle kaudelle mahdollisesti Marcus Aureliuksen ajalle. Temppeli oli rakennettu korkealle podiumille, ja sille johti portaikko. Temppelin julkisivussa oli neljästä pylväästä koostunut pronaos. Kristityt tuhosivat temppelin 300-luvulla, ja vain sen julkisivu on säilynyt paremmin.

Keskusmuistomerkki

Niin kutsutun Keskusmuistomerkin rauniot.

Sylvanus-kadun ja Laaksokadun risteyksessä sijaitsi suurikokoinen muistomerkki, joka oli noin 15 metriä korkea. Siinä oli puolisuunnikkaan muotoinen jalusta, jonka koko oli noin 14 × 12 metriä ja jonka päällä oli korinttilaisia pylväitä ja niiden päällä kaaria ja veistoskoristellut friisit.[9]

Nymfaion ja akvedukti

Sylvanus-kadun varrella Keskusmuistomerkin länsipuolella sijaitsi nymfaion eli lähdekaivo, jossa oli puoliympyrän muotoinen kadulle päin avautunut julkisivu, jossa oli syvennyksiä patsaille ja jonka edessä oli vesiallas. Vesi tuli kaupunkiin ja nymfaionille akveduktista, joka sai alkunsa Gilboa-vuorelta noin seitsemän kilometriä kaupungista lounaaseen. Vesi virtasi nymfaionin altaaseen sen julkisivussa olleiden aukkojen kautta.[9]

Roomalainen teatteri

Skythopoliin roomalainen teatteri sijaitsee Palladius-kadun eteläpäässä.[9] Se rakennettiin joskus 100- ja 200-lukujen taitteessa ja sitä laajennettiin ja kunnostettiin 300-luvulla.[3] Se hylättiin jossakin vaiheessa, mutta toimi jälleen 400–500-luvuilla.[8] Rauniot kaivettiin vuosina 1960–1962.[3]

Skythopoliin roomalaisen teatterin rauniot.

Teatterissa oli tyypillinen puolikaarenmuotoinen katsomo, joka avautui pohjoiseen päin. Sen halkaisija oli noin 110 metriä ja siinä oli tilaa noin 7 000 hengelle. Kaksi poikittaista diazoma-käytävää jakoi katsomon kolmeen osaan, joista vain alaosan penkkirivit ja keskiosan penkkirivien perustukset ovat säilyneet. Rakennuksen näyttämörakennus eli scaenae frons oli noin 90 metriä pitkä ja noin 21 metriä korkea. Siinä oli kaksi kerrosta, joka oli koristeltu pylväin ja veistoksin.[9][34]

Amfiteatteri

Skythopoliin amfiteatterin rauniot.

Roomalaisaikainen amfiteatteri sijaitsi tasangolla kaupunkikeskuksen eteläpuolella. Paikalla oli alun perin hippodromi, ja amfiteatteri rakennettiin myöhemmin sen länsiosan päälle. Ovaalinmuotoisen rakennuksen koko oli noin 102 × 67 metriä, ja sen keskellä olleen areenan pituus oli noin 82 metriä ja leveys noin 47 metriä. Katsomossa oli 10–12 penkkiriviä ja tilaa noin 5 000–7 000 hengelle. Bysanttilaisella kaudella areenanäytäntöjen kieltämisen jälkeen alueelle kehittyi asuntoja sekä kaupallisia ja käsityöteollisuuden rakennuksia.[9]

Läntinen kylpylä

Läntiseksi kylpyläksi kutsuttu rakennus sijaitsi nimensä mukaisesti Palladius-kadun länsipuolella luoteeseen teatterista. Se rakennettiin 300-luvulla. Rakennuksen koko oli noin 100 × 90 metriä. Pylväin ja friisikoristeluin varustettu propylon-portti johti kadulta kylpylän sisäänkäyntipylväikköön ja keskuspihalle. Pihaa ympäröivät kolmelta sivulta pylväskäytävät. Varsinainen kylpyläosa koostui kahdeksasta erikokoisesta salista, joista osa oli lämmitetty hypokausteilla. Rakennus oli koristeltu lattiamosaiikeilla, maalauksilla ja värikkäillä marmoreilla.[9]

Itäinen kylpylä

Niin kutsuttu Itäinen kylpylä sijaitsi agoran ja basilikan itäpuolella etelään Sylvanus-kadusta. Siinä oli hypokaustilla lämmitettu caldarium sekä frigidarium, jonka koko oli noin 20 × 20 metriä. Kylpylä oli koristeltu patsailla, joista on säilynyt osia Dionysoksen, Afroditen, Athenen sekä jonkun keisarin patsaasta.[9]

Skythopoliin roomalaisten kylpylöiden raunioita.

Leontioksen talo ja synagoga

Kaupungin länsiosassa sijaitsi bysanttilaisella kaudella rakennettu talo, jolle tutkijat ovat antaneet nimen Leontioksen talo eräässä piirtokirjoituksessa esiintyvän nimen mukaan. Siinä oli keskuspiha ja sen ympärillä useita huoneita, joista yksi toimi juutalaisten synagogana. Synagogahuoneen koko oli noin 7 × 7 metriä ja se oli koristeltu lattiamosaiikilla, jossa on kuvattuna muun muassa menora-kynttelikkö, kukkia ja lintuja. Eräs rakennuksen muista huoneista oli koristeltu lattiamosaiikilla, jossa on kuvattuna kohtauksia Odysseiasta.[9]

Samarialaisten synagoga

Samarialaisten synagogan lattiamosaiikkeja.

Nykyisellä Tel Itztaban kukkulalla akropoliin ja kaupunginmuurien pohjoispuolella sijaitsi toinen synagoga. Se on tulkittu samarialaisten synagogaksi, koska eräs sen piirtokirjoituksista on samarialaisella kirjaimistolla kirjoitettua kreikkaa. Synagoga oli basilikan mallinen ja sen apsis suuntautui luoteeseen päin. Rakennuksen lattia oli koristeltu mosaiikein, joissa on kuvattuna muun muassa pieni pyhäkkö, jonka kummallakin puolella on menora-kynttelikkö.[9]

Marian luostari

Tel Itztaban kukkulalla sijaitsi myös Maria-rouvan (Kyria Maria) mukaan nimetty bysanttilainen luostari, joka oli olemassa viimeistään vuonna 567.[16][9] Luostari sai nimensä lahjoittajastaan, jonka nimi esiintyy omistuspiirtokirjoituksessa. Luostariin kuului kirkko ja useita huoneita, jotka oli koristeltu lattiamosaiikein. Mosaiikeissa oli kuvattuna muun muassa eläinrata sekä eläimiä, kuten leijonia, kameleita ja villikarjuja.[9]

Kirkot

Skythopoliissa kerrotaan olleen 500-luvulla neljä kirkkoa, jotka oli omistettu pyhille Tuomas, Johannes, Prokopios ja Basileios, joista kaksi viimeistä olivat paikallisia pyhiä.[14]

Muut löydökset

Muihin löydöksiin lukeutuu muun muassa roomalaisaikaisen sillan sekä kaupunkiin johtaneiden kivettyjen teiden jäänteitä. Kaupungin nekropolis eli hauta-alue sijaitsi akropoliin koillispuolella muurien ulkopuolella. Sieltä on löydetty esineistöä hellenistiseltä ja roomalaiselta kaudelta.[3][4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Joos. 17:11, Tuom. 1:27, 1. Aik. 7:29.
  2. ↑ a b 1. Makk. 5:52.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SCYTHOPOLIS Israel”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Smith, William: ”Bethsan”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Scythopolis/Nysa Pleiades. Viitattu 1.11.2023.
  6. ↑ a b c Scythopolis/Nysa (Palestine) 69 Beit Shean - Σκυθόπολίς ToposText. Viitattu 1.11.2023.
  7. ↑ ”69 C4 Scythopolis/Nysa”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  8. ↑ a b Skythopolis Oxford Reference. Viitattu 1.11.2023.
  9. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah Archaeology in Israel: Beit She’an Jewish Virtual Library. Viitattu 1.11.2023.
  10. ↑ a b Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 3.3.1, 3.8.7.
  11. ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.16.
  12. ↑ Josephus: Flavius Josephuksen elämä 65.
  13. ↑ 2. Makk. 12:29.
  14. ↑ a b c d e f g h i j Vailhé, Siméon: Scythopolis Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  15. ↑ a b c d e f Skolnik, Fred & Berenbaum, Michael: Encyclopaedia Judaica Volume 3 Ba-Blo, s. 541-546. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)
  16. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Lendering, Jona: Scythopolis (Beth Shean) Livius.org. Viitattu 1.11.2023.
  17. ↑ 1. Sam. 31:10–12
  18. ↑ Palladius Street (Arkeologisen kohteen opastaulu) commons.wikimedia.org. Viitattu 1.11.2023.
  19. ↑ Greek Inscriptions from Israel 4 Revisited An alient and a stranger. Viitattu 1.11.2023.
  20. ↑ Herodotos: Historiateos 1.105.
  21. ↑ Tuom. 1:27
  22. ↑ 1. Makk. 5.52, 7.36; 2. Makk. 12.39.
  23. ↑ Polybios: Historiai 5.70.3.
  24. ↑ a b Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.18.
  25. ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 13.280.
  26. ↑ Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 1.66.
  27. ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 13.6.
  28. ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 13.397.
  29. ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 14.88.
  30. ↑ Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 2.458.
  31. ↑ Scythopolis Catholic Hierarchy. Viitattu 1.11.2023.
  32. ↑ Bet(h) She’an, Israel Jewish Virtual Library. Viitattu 1.11.2023.
  33. ↑ a b c Scythopolis Map Deeper Study. Viitattu 1.11.2023.
  34. ↑ The Theater at Beth Shean That the World May Know. Viitattu 1.11.2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bet She'an Vol. 1: Nysa-Scythopolis: The Caesareum and the Odeum. (Toim. Gabriel Mazor et al. Israel Antiquities Authority Reports, Volume 33) Israel Antiquities Authority, 2007.
  • Bet She'an Vol. 2: Baysan: The Theather Pottery Workshop. (Toim. Rachel Bar-Nathan et al. Israel Antiquities Authority Reports, Volume 48) Israel Antiquities Authority, 2011.
  • Bet She'an Vol. 3: Nysa-Scythopolis. The Southern And Severan Theaters: Part 1: The Stratigraphy And Finds. (Toim. Mazor, Gabriel et al. Israel Antiquities Authority Reports, Volume 58) Israel Antiquities Authority, 2015.
  • Bet She'an Vol. 4: Nysa-Scythopolis: the amphora stamps and sealings from Tel Iztabba. (Toim. Mazor, Gabriel et al. Israel Antiquities Authority Reports, Volume 62) Israel Antiquities Authority, 2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Skythopolis&oldid=22810930”