Skinnarilan hovi

Skinnarilan hovi

Skinnarilan hovi on Lappeenrannan teknillisen yliopiston alueella oleva suojeluskohde, joka toimii yliopiston edustustilana ja yleisenä kulttuuritapahtumien pitopaikkana. Skinnarilan hovissa on pidetty myös säveltäjä Toivo Kuulan ja hänen vaimonsa Alman häät vuonna 1914.

Historia

Skinnarilan hovin synty

Pietarissa vaikuttanut hopeaseppä Pekka Silventoinen tuli vuonna 1894 Lappeenrantaan kylpemään. Tällöin hän löysi Skinnarilanniemen ja ihastui paikkaan. Ensimmäinen päärakennus paloi vuonna 1901, mutta Silventoinen rakennutti uuden, nykyisen Skinnarilan hovin, joka valmistui vuonna 1903.

Skinnarila liittyy kiinteästi 1900-luvun alun voimakkaisiin kansallisen heräämisen virtauksiin ja sitten kukoistukseen puhjenneeseen kansalliseen suomalaiseen kulttuuriin. Skinnarilan hovin rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä toimi 1890-luvulla tiilitehdas, joka valmisti autonomian ajan Lappeenrannan suomalaisen ratsuväen kasarmit.

Toivo ja Alma Kuula

Toivo Kuula vieraili ensimmäisen kerran Lappeenrannan Skinnarilassa kesällä 1907. Hän oli tutustunut Skinnarilasta laulajattaren uralle lähteneeseen Silventoisen tyttäreen Almaan. Vaikka eteläpohjalainen kansanmusiikki oli lähellä Kuulan sydäntä, hän sai luonnonkauniista Skinnarilasta innoitusta sävellystyölleen.

Toivo Kuula ja Alma Silventoinen vihittiin avioliittoon 29. huhtikuuta 1914 Skinnarilan tilan päärakennuksessa, jonka Pekka Silventoinen oli rakennuttanut 12 vuotta aiemmin. Pariskunta sai vuonna 1917 tyttären Sinikan, mutta perheen onni ei kukoistanut kauan, sillä Kuula sai surmansa ampumavälikohtauksessa Viipurissa vuonna 1918.

Oili Siikaniemi

Alman nuorempi sisar Oili meni naimisiin maisteri Väinö Siikaniemen kanssa. Pari vihittiin Skinnarilan hovissa vuoden 1916 viimeisenä päivänä. Siikaniemet viettivät Skinnarilanhovissa kaikki kesänsä. Oili käytti taiteilijanimeä Oili Sinimi. Sisarensa tapaan hän opiskeli laulua ja esiintyi ympäri Eurooppaa. Esityksistä kertovia julisteita on nähtävillä Skinnarilan hovissa.

Kulttuurikoti

Skinnarilan hovi oli kansallisromanttinen kulttuurikoti: barokkikalustoja silkki- ja samettipäällyksin, kukkapylväitä, trymoo-peilejä, nuottikaappi, tupakkateline, turkkilainen divaani, astiakaapit täynnä hienoa posliinia ja oman liikkeen hopeita. Erilaisia veistoksia ja maalauksia oli eri puolilla huoneistoa.

Skinnarilan hovi oli 1920- ja 1930-luvuilla paikka, jossa vierailivat Alma Kuulan ja Siikaniemen perheen luona säveltäjät Leevi Madetoja, Sulho Ranta ja Taneli Kuusisto. Kirjailija Yrjö Kilpinen oli monia kesiä vuokralaisena yhdessä pienemmässä huvilassa Skinnarilan Hovin lähellä.

Skinnarilan hovin vieraskirjan mukaan siellä vierailivat säännöllisesti runoilijat L. Onerva, Hilja Haahti, Ilmari Krohn ja Maila Talvio. Muita vieraita olivat myös kuvanveistäjä Tyko Sallinen, V. A. Koskenniemi, Katri Vala ja Olavi Paavolainen.

Siirto yliopiston hallintaan

Skinnarilan hovi kuului Silventoisen suvulle vuoteen 1962, jolloin se siirtyi Lappeen kunnan ja kuntaliitoksen myötä Lappeenrannan kaupungin omistukseen. Kaupunki luovutti Skinnarilan alueen valtiolle ja hovin maille alettiin rakentaa vuonna 1974 Lappeenrannan teknillistä korkeakoulua, nykyistä teknillistä yliopistoa.

Skinnarilan hovi oli päässyt rapistumaan pahasti 1960-luvulla, ja sen lähellä ollut se Kilpisen huvila purettiin 1970-luvulla. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta henkilökunnan tukemana heräsi puolustamaan niin kutsuttua Kuulan huvilaa viime tipassa ja rakennus saatiin pelastettua Museoviraston huomion kiinnittyessä huvilaan. Mutta teekkareiden toiveiden mukaista ylioppilastaloa siitä ei tullut vaan yliopiston hallinnoima sivistyneiden kulttuuritapahtumien pyhättö.

Rakennus restauroitiin alkuperäiseen asuunsa 1970-luvun lopulla ja sinne saatiin Silventoisen suvulta kokoelma 1900-luvun taideteoksia ja valokuvia. Skinnarilan hovissa on myös pienoisveistos Toivo Kuulasta ja säveltäjää esittävä reliefi.

Hovi on tullut lappeenrantalaisille tutuksi useamman kerran vuodessa järjestetyistä Hovin henki -keskustelutilaisuuksista. Rakennus toimii yliopiston koulutus- ja juhlatilana. Sitä voi vuokrata myös yksityistilaisuuksiin.

Lähteet

• Elmgren-Heinonen, Tuomi: Toivo Kuula 3.p. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11734-X
• Kohvakka, Mikko. Skinnarilan Hovi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta, 2007. ISBN 978-952-214-415-7 (Teos verkossa (Arkistoitu – Internet Archive))
• Nikkilä, Jaakko. Muistelmia tulevaisuudesta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston suunnittelu ja rakentaminen. Tammerprint Oy, Tampere, 2011. ISBN 978-952-265-116-7.
• Kolari, Tiina. Skinnarilan niemen kasvillisuus ja kulttuuriympäristö. Etelä-Karjala-instituutti, Raportti 17. Yliopistopaino, Lappeenranta, 2012. ISBN 978-952-265-296-6.
• Kuula-Marttinen, Sinikka. Skinnarilan hovi - muistojen kartanon vaiheita. Kotiliesi, Nro 13, 15.11.1967.

Aiheesta muualla

• Etelä-Karjala-instituutti: Skinnarilan Hovi (Arkistoitu – Internet Archive)