Kuntaliitos
Kuntaliitos tarkoittaa kahden tai useamman kunnan vapaaehtoista tai pakotettua yhdistymistä suuremmaksi kunnaksi. Liitoksissa voidaan joko yhdistää kokonaisia kuntia tai jakaa kunta naapureidensa kesken. Osakuntaliitos tarkoittaa sitä, että tietty osa kunnasta siirretään kuulumaan toiseen kuntaan, mutta kumpikaan mukana ollut kunta ei lakkaa olemasta.
Kuntaliitoksia on tehty 1900-luvulla useissa Euroopan maissa. Suomessa on usein keskusteltu kuntien määrän merkittävästä vähentämisestä viitaten Ruotsin ja Tanskan tekemiin kuntauudistuksiin. Myös Norjassa on tehty kuntaliitoksia, mutta merkittävässä määrin viimeksi 1960-luvulla. Länsi-Saksassa kuntaliitoksia tehtiin 1970-luvulla, mutta sen jälkeen kuntien määrä ei ole juuri muuttunut. Ranskassa on tehty joitakin kuntaliitoksia, mutta maan kuntarakenne on pääasiassa peräisin suuren vallankumouksen ajalta 1700-luvun lopulta.lähde?
Kuntaliitokset Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kuntaliitos Suomessa
Suomessa toteutettiin paljon kuntaliitoksia 1960- ja 1970-luvulla, mutta Ruotsin tapaista suurta kuntauudistusta ei toteutettu. Kuntaliitoksia tehtiin 1980- ja 1990-luvuilla vain muutamia. Valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämä Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnisti uuden kuntaliitosaallon. Esimerkkinä tästä pelkästään vuonna 2009 tapahtui yli 30 liitosta.
Lakiteknisesti ajateltuna kuntaliitoksia toteutetaan Suomessa joko
- lakkauttamalla yhdistettävät kunnat ja perustamalla uusi kunta;[1] tai
- liittämällä kunta toiseen kuntaan.[2]
Näillä tavoilla ei kuitenkaan lopputuloksen kannalta ole mitään hallinnollista eroa. Joissakin niissä tapauksissa, joissa on perustettu uusi kunta, on saatettu vaihtaa kunnan vaakuna toiseksi. Esimerkiksi vuonna 2009 perustettu aiempaa laajempi Salon kaupunki otti käyttöön aikaisemman Halikon kunnan vaakunan. Sen sijaan taas esimerkiksi Kauhava, Kouvola ja Kurikka ottivat kuntaliitoksen yhteydessä käyttöön kokonaan uuden vaakunan.
Kuntaliitokset Ruotsissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin kielessä käytetään sanaa inkorporering, kun jokin hallinnollinen yksikkö kasvattaa aluettaan. Alueen pienentämisen yhteydessä käytetty sana on exkorporering.
Ruotsissa kaupungit ovat usein laajentaneet aluettaan yhdistämällä kokonaan tai osittain alueeseen niiden ympärillä sijainneita maalaiskuntia. Kaupunkeihin on liitetty myös kauppaloita: esimerkiksi Malmön kaupunkiin liitettiin Limhamnin kauppala. Kaupunki- ja kuntahistorioitsija Yngve Larsson (1881–1977) on erotellut toisistaan "kokonaisliitokset" (ruots. total inkorporering), joissa yksi tai useampi kunta liitetään kokonaisuudessaan sekä "osaliitokset" (ruots. partiell inkorporering), joissa yksi tai useampi kunta liitetään vain osittain.[3]
Vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa käytettiin inkorporering-sanan sijaan ilmaisua sammanläggning. Inkorporering-sanaa käytettäessä katsotaan, että olemassa oleva kunta laajentaa omaa aluettaan. Sammanläggning-sanaa käytettäessä katsotaan muodostettavan kokonaan uusi kunta, johon liitoksessa mukana olevat entiset kunnat sisältyvät.[4] Larssonin mukaan ero on kuitenkin vähäinen, sillä kunnan hallinto sijoitettiin kuitenkin keskustaajamaan, mikä osoittaa sen mikä kunta liitettiin (inkorporering-mielessä) mihinkin kuntaan.[3]
Kuntaliitokset Islannissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Islannin kuntamuutoksista
Islannissa oli 229 kuntaa vuonna 1950, mikä oli kaikkien aikojen suurin lukumäärä. Ensimmäinen kuntaliitos toteutettiin 1953. Niitä tehtiin paljon 1990-luvulla – vuosien 1994 ja 1998 välillä, jolloin kuntien määrä laski 33 kunnalla. Vuonna 2010 tehdyn liitoksen jälkeen Islannissa on ollut 76 kuntaa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mitä eroa on kuntaliitoksella ja kuntien yhdistymisellä? Kuntaliitto. (suomeksi)
- ↑ Mitä eroa on kunnan liittämisellä toiseen kuntaan ja uuden kunnan perustamisella? Kuntaliitto. (suomeksi)
- ↑ a b Larsson, Yngve (1912). Inkorporeringsproblemet. Stadsområdets förändringar med särskild hänsyn till svensk förvaltningspraxis. Svenska stadsförbundets skriftserie : Sjätte bandet. Stockholm: Nordiska Bokhandeln.
- ↑ Regeringens proposition 1978/79:61 om utvärdering av kommunindelningslagen[vanhentunut linkki]
- ↑ Sameining Sveitarfelaga 1950-2010 (PDF) Samband Íslenskra Sveitarfélaga. Viitattu 14.3.2013. (englanniksi)