Skepsis (kaupunki)
| Skepsis | |
|---|---|
| Σκῆψις | |
 Nykyinen Kurşunlun (Kurşuntepen) kylä Skepsiksen akropoliilta nähtynä. |
|
| Sijainti | |
  Skepsis |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Kurşunlu, Bayramiç, Çanakkale |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Troas |
| Aiheesta muualla | |
Skepsis (m.kreik. Σκῆψις, Skēpsis, lat. Scepsis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Troaksessa Vähän-Aasian luoteisosassa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyistä Çanakkalen maakunnan Kurşunlun kylää.[3][4][5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skepsiksen kaupunki sijaitsi Troaksen sisämaassa tai joidenkin antiikin lähteiden mukaan Myysiassa Skamandros-joen (nyk. Karamenderes) laakson laidalla itään rannikon Aleksandreia Troaksesta eli Antigoneiasta, ja lähellä Idavuoren korkeimpiin huippuihin lukeututta Dikteä.[2][5] Erikoista kyllä, Pseudo-Skylaks luki Skepsiksen Aioliin rannikkokaupunkeihin, vaikka se sijaitsi varsin kaukana merestä.[2][6]
Skepsiksen akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi kukkula heti nykyisen Kurşunlun kylän länsipuolella. Ainakin osa alakaupungista on sijainnut akropoliista länteen, sillä osa siitä on jäänyt nykyisen Bayramiçin tekojärven alle.[3]
Kaupungin alkuperäinen paikka tunnettiin nimellä Palaiskepsis (Παλαισκῆψις, ”Vanha Skepsis”). Sen tarkkaa sijaintia ei tunneta, mutta sen kuvataan sijainneen myöhemmästä Skepsiksestä itään, Strabonin mukaan 60 stadioninmitan päässä.[2][5] Koska kaupunki sijaitsi kuitenkin alun perin ilmeisesti Aisepos-joen (nyk. Gönen Çayı) varrella, sen olisi täytynyt sijaita selvästi kauempana idässä.[1]
Skepsiksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Skepsia (Σκηψία). Se oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä, mutta se tunnetaan huonosti. Alueella sijaitsi ainakin pieni Polikhnan kaupunki, joka saattoi olla Skepsiksen alainen polis.[1] Jossakin Skepsiksen lähellä sijaitsi alue nimeltä Korybissa. Kaupungin lähellä sijaitsi myös hopeakaivoksia.[2] Skepsiksestä lounaaseen sijaitsi Kebrenin kaupunkivaltio, jonka suuntaan rajana toimi Skamandros, ja luoteeseen Marpessos ja Gergis.[1][5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skepsiksen katsotaan olleen alun perin aiolialaista alkuperää.[1] Kreikkalaisessa perinteessä kaupunki katsottiin perustetuksi heti Troijan sodan jälkeen, ja sitä pidettiin Aineiaan valtaan kuuluneiden alueiden pääkaupunkina.[2][7] Kerrotaan myös, että Hektorin poika Skamandrios ja Aineiaan poika Askanios olisivat siirtäneet asukkaat toiseen paikkaan enemmän Aisepoksen alajuoksua kohti, mihin perustettiin uusi samanniminen kaupunki. Tämän jälkeen kaupungin vanhaan paikkaan viitattiin nimellä Palaiskepsis.[2]
Aineiaan suvun sanotaan hallinneen uutta kaupunkia kahden sukupolven ajan. Tämän jälkeen kaupungin valtiomuoto muuttui oligarkkiseksi. Sittemmin skepsisläisiin liittyi Joonian Miletoksesta tulleita siirtokuntalaisia, ja sen valtiomuodosta tuli demokraattinen. Kuningassuvun jälkeläisillä säilyi kuitenkin nimellinen kuninkaan (basileus) titteli sekä muita etuoikeuksia.[1][2][7][8] Miletoslaisten tulon on arveltu tapahtuneen sen jälkeen, kun persialaiset tuhosivat Miletoksen vuonna 494 eaa.[1]
Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Skepsis kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosien 453/452 ja 410/409 eaa. välillä.[1] Kaupunki löi omaa hopea- ja pronssirahaa noin vuosina 460–310 eaa.[1] Ksenofonin aikana Skepsis kuului dardanialaiselle prinsessalle nimeltä Mania. Hänen kuolemansa jälkeen sen otti haltuunsa hänen tyttärensä nainut Meidias. Derkyllidas sai karkotettua Meidiaan ja palautti vallan kansalle.[2][9]
Antigonos siirsi Skepsiksen asukkaat Aleksandreia Troakseen joskus vuoden 310 eaa. jälkeen, koska skepsisläiset kiistelivät toistuvasti naapureidensa kebreniläisten kanssa. Lysimakhos salli skepsisläisten palata takaisin kotikaupunkiinsa, joka tuli myöhemmin Pergamonin kuninkaiden alaisuuteen.[1][2][10] Uudesta Skepsiksestä tuli oppineisuuden ja filosofian keskus, ja sillä oli osansa Aristoteleen teosten historiassa. Strabon kertoo, että Aristoteleen oppilaisiin ja Theofrastoksen ystäviin lukeutunut skepsisläinen Neleus peri Theofrastoksen kirjakokoelman, johon kuuluivat myös Aristoteleen teokset. Neleuksen kuoltua kokoelma päätyi henkilöille, jotka eivät ymmärtäneet sen arvoa mutta eivät myöskään halunneet antaa sitä Pergamonin kuninkaiden kokoamaan Pergamonin kirjastoon, ja niin kätkivät sen maakuoppaan, jossa kirjat joutuivat kosteuden ja matojen armoille. Myöhemmin kokoelma pelastettiin ja myytiin Apellikon Teoslaiselle. Sitten huonoon kuntoon päässyt kokoelma vietiin Ateenaan, josta Sulla vei sen Roomaan.[2][11]
Neleuksen lisäksi Skepsiksestä olivat kotoisin myös muun muassa grammaatikko Demetrios sekä hyvästä muististaan tunnettu Metrodoros.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Skēpsios (Σκήψιος), Skapsios (Σκάψιος), Skafsios (Σκάφσιος) ja Skemfsios (Σκέμφσιος).[2] Kansa oli järjestetty fyleihin.[1]
Skepsis oli olemassa edelleen roomalaisella ja bysanttilaisella kaudella. Kaupungin mainitsee vielä Hierokles 500-luvulla jaa. Se mainitaan myös kirkollisissa hiippakuntia koskevissa lähteissä. Palaiskepsis sen sijaan vaikuttaa lakanneen kokonaan olemasta, sillä siitä ei ollut enää jälkeäkään Plinius vanhemman aikana.[2][12]
Kaupungin paikalla on suoritettu joitakin pelastuskaivauksia 1900-luvun lopulla ennen tekojärjen rakentamista.[3]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skepsiksen kaupunki tai ainakin sen akropolis on ollut ympäröity muurein. Kaupungissa tiedetään piirtokirjoituslähteiden perusteella olleen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[13] Skepsiksessä oli ilmeisesti Athene Poliaan ja Dionysos Bambuleioksen kultit ja näin todennäköisesti myös näille omistetut pyhäköt. Kaupungissa oli myös Antigonokselle omistettu pyhäkkö ja alttari.[1]
Skepsiksen paikalla kerrotaan olleen näkyvissä huomattavia raunioita, mukaan lukien temppelin jäänteet, vielä 1800-luvulla, mutta tämän jälkeen niitä on käytetty nykyisten Kurşunlun ja Bayramiçin rakentamiseen. Kaivauksissa on löydetty roomalaiselle ja bysanttilaiselle kaudelle ajoittuvien rakennusten jäänteitä, mukaan lukien kylpylän rauniot.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”792. Skepsis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Smith, William: ”Scepsis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Skepsis Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Skepsis (Troad) 87 Kursunlu - Σκήψις ToposText. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ a b c d ”56 D2 Skepsis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus, s. 36.
- ↑ a b Strabon: Geografika XIII s. 603, 607, XIV s. 635.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.2; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Σκῆψις.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 3.1.15.
- ↑ Strabon: Geografika XIII s. 597.
- ↑ Strabon: Geografika XIII s. 608.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.33.
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skepsis Wikimedia Commonsissa
