Seksuaalinen häirintä
| Osa artikkelisarjaa |
| Syrjintä |
|---|
 |
Seksuaalinen häirintä tarkoittaa "sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri."[1]
Seksuaalinen ahdistelu on seksuaalinen koskettaminen, joka loukkaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta, toteaa rikoslain 20:5 a §.[2]
SYL:n mukaan seksuaalinen häirintä ja seksuaalinen ahdistelu ovat tarkoituksellista, ei-toivottua, yksipuolista seksuaalisväritteistä käyttäytymistä tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Se voi olla fyysistä koskettelua tai puhetta, jonka kohde tuntee vastenmieliseksi [3] Häirinnästä saatetaan vaieta, koska kohde pelkää leimautumista ja häpeän tuntoa. Työpaikoilla myös kollegat saattavat vaieta tai kieltää koko ongelman ja kohteen saattaa olla vaikea saada apua.
Häiritsijän asemasta riippuu, miten häirintä koetaan. Työpaikalla ylemmässä asemassa olevan harjoittama häirintä koetaan pahempana kuin kollegan, sillä siihen voi liittyä uhkaa, lausumatontakin, esimiehen valta-aseman vuoksi.
Häirinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturva Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Uusi laki tuli 1.1.2023 voimaan, joka muutti määritelmää. On myös huomioitavaa, että alaikäiseen kohdistunut seksuaalinen ahdistelu on yleisen syytteen alainen rikos. |
Seksuaalinen ahdistelu määritellään rikoslaissa rikokseksi, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rikos on asianomistajarikos, joten se edellyttää, että asianomistaja nostaa kanteen epäiltyä vastaan. Rikoslaissa määritelty seksuaalinen ahdistelu viittaa ”koskettelemalla tehtyyn seksuaaliseen tekoon, joka on omiaan loukkaamaan kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta”.[4] Seksuaalinen ahdistelu tuli rikoslakiin vuonna 2014. Sitä ennen vastaavanlaisia tekoja on tutkittu lähinnä kunnianloukkauksina.[5]
Jos häirintä on sanallista, kyseessä voi nykyäänkin olla seksuaalisen ahdistelun sijasta kunnianloukkaus. Linja-autonkuljettajan suorittama seksuaalissävyinen ehdottelu asiakkaalle tuomittiin 2017 syksyllä Keski-Suomen käräjäoikeudessa kunnianloukkaukseksi.[6]
Seksuaalinen ahdistelu työpaikalla on tasa-arvolain 6–8 §:n vastaista, minkä vuoksi työnantajan on puututtava asiaan. Asian käsittelyyn on saatava asianomaisen henkilön lupa tai sitten kolmannen osapuolen kertoma, joka on luotettavasti varmennettu todeksi.
Potilaiden on lisäksi mahdollista valittaa lääkärin tai muun terveydenhoitoalan työntekijän harrastamasta seksuaalisesta ahdistelusta Valviraan. Toistuvakaan kiinni jääminen seksuaalisesta ahdistelusta ei johda kuitenkaan yleensä lääkärinoikeuksien menettämiseen.[7]
Vuoden 2023 alussa uudistuneen rikoslain mukaan seksuaalinen ahdistelu tarkoittaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa fyysistä tekoa tai voimakkuutensa tai toistuvuutensa vuoksi sellaiseen rinnastuvaa sanallista tai muuta tekoa. Seksuaalinen ahdistelu voi olla esimerkiksi sanallista, viestin tai kuvan lähettämistä tai esittämistä, kuvan ottamista tai itsensä paljastamista.
Häirinnän yleisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa joutui 2010-luvulla kahden vuoden aikana joka kolmas nainen ja joka kuudes mies oli kokenut seksuaalista häirintää (2012) eli kolmannes uhreista oli miehiä. Eniten sitä kohdistui 15–34-vuotiaisiin naisiin: joka toiseen, miehistä vain joka viidenteen. Naisten häirintä oli yleensä sanallista, kuten kaksimieliset vitsit, mutta joka kuudes nainen oli kokenut myös fyysistä lähentelyä. Noin puolet tekijöistä oli tuntemattomia.[8] Alle 35-vuotiaista miehistä joka viides on kokenut ei-toivottua, painostavaa ja yksipuolista seksuaalista häirintää.[9]
Alaikäisten häirintä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]THL:n kouluterveyskyselyn (2017) mukaan kyseisen vuoden aikana seksuaalista häirintää koki 30 % peruskouluikäisistä tytöistä ja 12 % pojista. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa luvut olivat 30 % ja 8 %. Kouluissa tapahtuvan seksuaalisen häirinnän kohteita oli päinvastoin 4 % tytöistä ja 5 % pojista peruskouluissa, 2 % ja 3 % ammattioppilaitoksissa, 1 % ja 1 % lukiossa. Kouluhenkilökunnan ahdistelemia oli yli neljä kertaa useampi poika kuin tyttö peruskouluissa ja ammattioppilaitoksissa, yli kaksi kertaa useampi lukioissa.[10][11] Elämänsä aikana yläkouluikäisistä tytöistä seksuaalista häirintää oli kokenut 60 %, pojista 46 %.[12]
Sateenkaarinuorten mukaan transnuorista 80 % on kokenut häirintää.[8]
Nuoret kokevat seksuaalista häirintää myös verkossa; THL:n teettämän kouluterveyskyselyn mukaan 4,4 % neljäs- ja viidesluokkalaisista oli kokenut verkossa seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 16,9 % oli kokenut seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua.[13][14] Verkossa tapahtuva häirintä osa verkkovihailmiötä.
Maailmalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksalaistutkimuksessa 6 % naisista ja 18 % miehistä myöntää häirinneensä muita seksuaalisesti.[15] Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan 60 % naisista ja 20 % miehistä olisi häirinnän uhreja.[16] Saksassakin luvut olivat 43 % ja 12 %.[15]
Isossa-Britanniassa työ- tai opiskelupaikalla häirintää oli kokenut 53 % naisista ja 20 % miehistä. Naisista 9 % ja miehistä 4 % oli lopettanut työsuhteensa sen vuoksi.[17]
Samassakin maassa luvut vaihtelevat riippuen kyselyn toteutustavasta ja siitä, kysytäänkö viime aikojen häirinnästä vai koko elämän ajalta. Poliisitilastoihin vaikuttaa sekin, että useimpia tapauksia ei ilmoiteta.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Työterveyslaitos (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Finlex. 30.12.2014.
- ↑ Seksuaalisen häirinnän eri muodot ja seuraukset 17.9.2024. KPF lakitoimisto.
- ↑ SYL.fi[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L20P5a (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001167428.html
- ↑ Elonheimo, Petri: Nuoren naisen kolmen tunnin piina - bussikuski selviää härskistä ehdotuksestaan päiväsakoilla iltalehti.fi. Viitattu 7.10.2017.
- ↑ Johanna Mattinen ja Kati Pehkonen: IL paljastaa: Plastiikkakirurgi ahdisteli potilaitaan - jatkaa yhä huippupalkatussa työssä. Iltalehti 3.11.2016, sivut 2-3. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110322555175_uu.shtml
- ↑ a b Syrjintä ja häirintä Suomessa THL, sukupuolten tasa-arvo. 6.11.2017. Arkistoitu 2.6.2017. Viitattu 9.12.2017.
- ↑ Myös miehet kokevat seksuaalista ahdistelua, ja se herättää vahvaa häpeää – "Ajatellaan, että mieshän itse asiassa nauttii siitä, haluaa sitä" Aamulehti. 23.10.2017. Arkistoitu 9.12.2017. Viitattu 9.12.2017.
- ↑ Kysely: Pojat kokevat enemmän kouluhenkilökunnan tekemää seksuaalista häirintää kuin tytöt Yle Uutiset. 8.11.2017.
- ↑ THL:n kysely: Pojat kokevat seksuaalista häirintää oppilaitoksissa tyttöjä enemmän Iltasanomat. 10.11.2017.
- ↑ Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää Helsingin Sanomat. 17.10.2017.
- ↑ THL: Perustulokset, nuoret 2017 ja 2019. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mittarit_0=19979 9&mittarit_1=200283&mittarit_2=199290&vuosi_0=v2017&kouluaste_0=161293#, 2019. THL.
- ↑ THL: Kouluterveyskysely 2017 ja 2019. Perusopetus 4. ja 5. luokka, 2017 ja 2019. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk4/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mittarit_0=1997 99&mittarit_1=200283&mittarit_2=200141&vuosi_0=v2017#, 2019. THL.
- ↑ a b Half of women in Germany victim of sexual harassment, survey Deutsche Welle News. 28.10.2017.
- ↑ 60% Of U.S. Women Say They've Been Sexually Harassed Quinnipiac University National Poll Finds; Trump Job Approval Still Stuck Below 40% Quinniapic University Releases. 21.11.2017.
- ↑ BBC – SEXUAL HARASSMENT SURVEY ComRes Global. 22.10.2017. Arkistoitu 9.12.2017. Viitattu 9.12.2017.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aaltonen, Sanna: Tytöt, pojat ja sukupuolinen häirintä. (Väitöskirja: Helsingin yliopisto) Helsinki: Yliopistopaino, 2006. ISBN 951-570-690-4
- Vilkka, Hanna: Seksuaalinen häirintä. Jyväskylä: PS-kustannus, 2011. ISBN 978-952-451-506-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sanna Puhto: Seksuaalinen häirintä on Suomessa yläkoululaisten tyttöjen arkea Kotiliesi.fi. 17.11.2022.