Poliittinen korrektius

Wikipediasta
3 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 1. syyskuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Uskontoryhmiä kohtaan
malline:

Poliittinen korrektius (engl. political correctness, PC[1]) on kielenkäytön tai toiminnan tapa, joka pyrkii olemaan loukkaamatta ketään.[2] Se on sellaisen kielenkäytön tai toiminnan välttämistä, jonka koetaan sulkevan pois, loukkaavan tai syrjivän ihmisryhmiä, joiden katsotaan olevan sosiaalisesti epäedullisessa tai syrjityssä asemassa.[3]

Ilmaisulla viitataan myös halventavasti tai kriittisesti kielenkäyttöön tai toimintaan, jonka katsotaan myötäilevän kyseenalaisella tavalla "liberaalia", "radikaalia" tai "tiedostavaa" mielipidettä.[4]

Amerikkalainen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisemmin käsite tarkoitti englannin kielessä vain yhdenmukaisuutta vallitsevan yhteiskunnallisen ajattelun tai politiikan kanssa. Silloin poliittinen korrektius tarkoitti kirjaimellisesti korrektia, soveliasta, viittaamatta enemmälti sellaiseen kieleen, jota joku voisi pitää ei-liberaalina tai syrjivänä. Tämä merkitys juontuu 1700-luvulle. Esimerkiksi J. Wilson huomautti U. S. Republic -lehdessä vuonna 1793:

”Huomiomme kiinnittyy säännöllisesti valtioihin pikemminkin kuin kansoihin, joiden takia valtiot ovat olemassa. – – Tämän epätarkkuuden kaltaiset tunteet ja ilmaisut hallitsevat yleistä, jopa vakuuttavaa kielenkäyttöä. – – Maljoja kohotetaan ’Yhdysvalloille’ eikä ’Yhdysvaltain kansalle’. Tämä ei ole poliittisesti korrektia.”[4]

Ilmausta (engl. politically correct, lyh. PC tai PC-puhe) alettiin käyttää Yhdysvalloissa 1970-luvulla feminististen ja vasemmistolaisten liikkeiden vaikutuksesta.[4] Varhaisimman yksiselitteisen viittauksen poliittisesti korrektiin nykyisessä yleisesti ymmärretyssä mielessä on esittänyt Toni Caden lehdessä The Black Woman (1970): "Mies ei voi olla yhtä aikaa poliittisesti korrekti ja sovinisti."[4]

Yhdysvalloissa liberaalin vasemmiston käyttämää "poliittista korrektiutta" tai jopa sen määrittelyä ovat voimakkaasti kyseenalaistaneet muiden poliittisten näkökantojen edustajat ja jopa vasemmistolaiset itse. Joidenkin näkemysten mukaan myös jopa itse ilmaus "poliittisesti korrekti" on englannin kielessä halventava, koska se esittää sellaisen poliittisen näkökannan, jota he vastustavat "virheettömänä". Gary Martinin mukaan ilmauksen merkityksestä ja alkuperästä on vaikea keskustella ilmaisematta poliittista mielipidettään.[4]

Toimittaja Sanna Ukkola totesi syksyllä 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien keskustelua kommentoidessaan:

”Mitä rajummin Trump kommentoi, sitä kovemmin hänen kannattajansa innostuvat ja nauraa röhnöttävät. He nauravat, koska tietävät, miten pahasti sanat loukkaavat sydänjuuriaan myöten kaikesta mahdollisesta pahastuvaa PC-porukkaa. Poliittinen korrektius on muuttunut monen mielessä vitsiksi. Ja lisävaatimukset korrektiudesta johtavat päinvastaiseen lopputulokseen – entistä rumempaan kielenkäyttöön.”[5]

Käyttö Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa esimerkiksi mustaa ihmishahmoa esittävä Fazerin lakritsikääre sai kielteistä palautetta ulkomailta. Lakritsipatukan ulkomaanvientimahdollisuudet osoittautuivat olemattomiksi. Englantilainen markkinatutkimustoimistokaan ei suostunut edes testaamaan brittikuluttajien mielipidettä mustasta lakritsihahmosta.[6] Yhtiö antoi muotoilutoimistolle tehtäväksi uuden, ”ajankohtaisemman” kääreen suunnittelun.[7] Uuden kääreen suunnittelua pidettiin poliittisesti korrektina menettelynä.[6]

Kääntäjä Kristiina Rikman totesi haastattelussa vuonna 2006, ettei puuttuisi Astrid Lindgrenin poliittiseen epäkorrektiuteen, kuten tarkistetuissa Peppi Pitkätossun suomennoksissa on tehty. Neekerikuninkaasta oli tullut alkuasukaskuningas ja mustista lapsista kurrekurredut-lapsia.[8]

Näkemyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylivoimainen enemmistö yhdysvaltalaisista katsoo, että poliittinen korrektius ei ole niinkään "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden" tavoittelua kuin oman "kulttuurisen ylivertaisuuden" mainostamista muille. Kolme neljästä afroamerikkalaisesta vastustaa poliittista korrektiutta. Alle 50 000 dollaria vuodessa ansaitsevista yhdysvaltalaisista 83 prosenttia ja yli 100 000 ansaitsevista 70 prosenttia suhtautuu siihen kriittisesti.[9]

Presidentti Barack Obaman mukaan poliittinen korrektius on mennyt liian pitkälle, kun yliopistoihin ei haluta konservatiivisia puhujia, toista puolta ei kuunnella tai ei haluta lukea naisia tai afroamerikkalaisia halventavia kirjoja. Hänestä puhujia ei pidä vaientaa, vaan heidän kanssaan tulee voida keskustella. Vaientaminen sanomalla: "Et voi tulla, koska olen liian herkkä kuulemaan, mitä sinulla on sanottavana" estää oppimisen.[10]

Sekä älykkyys että tunneäly ennustavat vähäisempää huolta poliittisesta korrektiudesta ja enempää tukea sananvapaudelle.[11]

Kansanedustaja Anna Kontulan (vas) mukaan on typerää ajatella, että henkilön tekstit olisivat saastuneita siksi, että henkilö on useimmissa asioissa poliittisesti epäkorrekti. Hän arvostaa Pentti Linkolan kirjoituksia, vaikkei hyväksy sitä, että Linkola piti terrori-iskuja hyvänä asiana. Toinen nykyajan erikoisuus on Kontulan mielestä se, että joidenkin mielestä vain vähemmistöt saisivat osallistua keskusteluun vähemmistöistä, ja kolmas erikoisuus on vaatimus sisältövaroituksista ja turvallisista tiloista, vaikka demokratiaan kuuluvat konflikti ja epämukavat tilat.[12]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.6.2013.
  2. ↑ poliittinen. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  3. ↑ political correctness English Oxford Living Dictionaries. Oxford University Press. Arkistoitu 13.4.2019. Viitattu 23.1.2017. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e Gary Martin: Politically correct The Phrace Finder. Viitattu 12.1.2011. (englanniksi)
  5. ↑ Ukkola, Sanna: Sanna Ukkola: Poliittinen korrektius leviää, trumpit hierovat käsiään Yle Uutiset. 3.11.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 23.1.2017.
  6. ↑ a b Korhonen, Petri: Cloetta Fazer poisti lakupekan 29.2.2008. Taloussanomat. Viitattu 31.5.2008.
  7. ↑ Cloetta Fazer ajanmukaistaa lakritsikääreensä ulkoasua 15.1.2007. Cloetta Fazer. Viitattu 31.5.2008.
  8. ↑ Virtanen, Leena: Kiekurapilleristä tuli krumeluuri (Maksullinen artikkeli.) Helsingin Sanomat. 9.12.2006. Kulttuuri. Viitattu 12.11.2017.
  9. ↑ Americans Strongly Dislike PC Culture The Atlantic. 10.10.2018.
  10. ↑ Obama on liberal college students who want to be "coddled": "That’s not the way we learn" Vox. 14.9.2015.
  11. ↑ Louise Drieghe, Arne Roets, Jonas De keersmaecker, Alain Van Hiel ja Dries Bostyn: Support for Freedom of Speech and Concern for Political Correctness: The Effects of Trait Emotional Intelligence and Cognitive Ability. Journal of Individual Differences, 21.12.2022. doi:10.1027/1614-0001/a000385 Artikkelin verkkoversio.
  12. ↑ Aivan kaikki muuttuu Helsingin Sanomat. 2.8.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Friedman, Marilyn – Narveson, Jan: Political Correctness: For and Against. Lanham: Rowman & Littlefield, 1995. ISBN 0-8476-7985-3
  • Melin, Lars – Parkvall, Mikael: Laddade ord: En bok om tankens makt över språket. Stockholm: Morfem, 2016. ISBN 978-91-980922-8-8
  • Williams, Jeffrey J.: PC Wars: Politics and Theory in the Academy. London: Routledge, 2013. ISBN 978-0-415-91072-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Poliittinen korrektius.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Poliittinen_korrektius&oldid=22703366”