Troijalainen (tietotekniikka)
Troijalaiseksi tai troijanhevoseksi sanotaan tietokonetekniikassa ja tietokoneverkkosodankäynnissä viattomaksi naamioitua haittaohjelmaa tai ohjelman pätkää. Tavallisesti se tekee jonkin yksinkertaisen hyödyllisen toiminnon, mutta samalla käynnistää viruksen, madon, tekee tuhoja tai perinteisimmillään avaa takaportin tai muun haavoittuvuuden tietojärjestelmään. Se voi myös tehdä tiedonhakua, tietojen tuhoamista tai vastaavaa, jättämättä mitään jälkiä.
Paras tapa torjua troijalaisia on olla asentamatta ja käynnistämättä sellaisia ohjelmia, joiden alkuperää ei tunne tai joiden valmistajaan ei voi luottaa. Jotkin sähköpostiohjelmat saattavat ajaa sähköpostin liitteissä olevat ohjelmat liitteitä avattaessa, mikä vaikeuttaa ohjeen noudattamista. Samaten käyttöjärjestelmä saattaa olla säädetty niin, että järjestelmä ajaa irtomedialla olevan autorun-ohjelman automaattisesti, jolloin pelkäksi musiikki-CD:ksi luultu levy voi asentaa tietokoneelle haittaohjelmia.
Virustorjuntaohjelmat, sähköpostisuodattimet ja palomuurit voivat osaltaan torjua troijalaisia, mutta tällainen suodattaminen ei koskaan voi olla täydellistä. Ulkoministeriössä 2013 hyökännyt haittaohjelma Uroburos oli mahdollisesti troijalainen.[1][2]
Nimitys tulee antiikin Kreikan taruissa esiintyvästä Troijan hevosesta.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jarmo Huhtanen: Ulkoministeriöön vuonna 2013 iskenyt vakoiluohjelma vei tietoja "rekkalasteittain" Helsingin Sanomat. 26.09.14. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 01.10.14.
- ↑ Tällä ohjelmalla varastettiin rekkalasteittain tietoja Suomen ulkoministeriöstä Tietoviikko. 26.09.14. Tivi. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 01.10.14.