Seinäjoen kaupunginteatteri
| Seinäjoen kaupunginteatteri | |
|---|---|
 Alvar Aallon suunnittelema teatteritalo. |
|
| Osoite | Alvar Aallon katu 12 |
| Sijainti | Seinäjoki |
| Rakennustyyppi | teatteri |
| Valmistumisvuosi | 1987 |
| Suunnittelija |
Alvar Aalto Elissa Aalto |
 |
|
Seinäjoen kaupunginteatteri sijaitsee Alvar Aallon suunnittelemassa, vuonna 1987 valmistuneessa Aaltokeskuksessa, johon kuuluvat muun muassa myös Lakeuden Risti -kirkko, Seinäjoen kaupungintalo ja Seinäjoen kaupunginkirjasto.[1] Teatterin toimitusjohtaja on Milla Hautala ja taiteellinen johtaja 14.9.2020 alkaen on Pauliina Salonius.[2]
Seinäjoen Kaupunginteatterissa on neljä näyttämöä. Päänäyttämö on 429-paikkainen Alvar-sali. Lisäksi teatterissa on satapaikkainen Elissa Aallon mukaan nimetty Elissa-studio, 60-paikkainen Verstasteatteri ja 120-paikkainen Teatteriravintola.[2] Päänäyttämön Daidalos-esiripun suunnitteli kuvataiteilija Juhana Blomstedt ja ylälämpiön Isojako-seinäryijyn tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärvi.[3]
Teatterissa järjestetään vuosittain noin 250 esitystä, joita käy katsomassa noin 55 000 katsojaa. Teatterissa työskentelee vierailevat työntekijät mukaan lukien noin 90 henkilöä.[2]
Vuonna 2013 oli teatterin 50-vuotisjuhlavuosi.[1] Vuonna 2015 Seinäjoen kaupunginteatteri valittiin Vuoden teatteriksi Suomessa. Maaliskuussa 2015 jaetun palkinnon voittajan valitsi näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja Kari Heiskanen.[4]
Teatterinjohtajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esko Poikonen (1965–1967)[5]
- Kari Selinheimo (1968–1970)[6]
- Jarno Hiilloskorpi (1993–1995)[7]
- Tiina Puumalainen (1999–2001)[8]
- Mikko Roiha (2001–2003)[8]
- Vesa Tapio Valo (2009–2015)[9]
- Christian Lindroos (2015–2019)[10]
- Pauliina Salonius (2019–)[11]
Näyttelijöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eino Airo (–1975)[12]
- Erkki Glad (–1983)[13]
- Hannu Hanhimäki (–1979)[14]
- Jaakko Jokelin (1975–)[12]
- Jari Järveläinen (–1983)[13]
- Kyllikki Kuningas (1975–)[12]
- Leena Labbart (–1983)[13]
- Anu Nieminen (ohjaaja, 1975–)[12]
- Martti Palo (–1975)[12]
- Leena Pesonen (–1983)[13]
- Jorma Salmi (–1979)[14]
- Maire Saure (–1975)[12]
- Paavo Saure (–1975)[12]
- Jyrki Seppä (1975–)[12]
- Matti Suokonautio (1979–1983)[14][13]
- Ulla Tamminen (1979–)[14]
- Simo Tamminen (1979–)[14]
- Eija Tirkkonen (–1983)[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Seinäjoen kaupunginteatteri Suomen teatterit ry. Viitattu 5.11.2014.
- ↑ a b c Teatteri Seinäjoen kaupunginteatteri. Viitattu 22.3.2016.
- ↑ Alvar Aalto Seinäjoella: Kaupunginteatteri (1986‒1987) Seinäjoen kaupunki. Arkistoitu 22.2.2015. Viitattu 5.11.2014.
- ↑ Seinäjoelle teatterialan ykköspalkinto, Ilkka 8.3.2015, viitattu 9.3.2015.
- ↑ Kokkolan teatteri sai taas johtajan. Helsingin Sanomat, 2.8.1967, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Seinäjoella kokeillaan keskusteluteatteria. Helsingin Sanomat, 22.8.1969, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Jarno Hiilloskorpi jättää Seinäjoen. Helsingin Sanomat, 9.12.1994, s. 38. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Mikko Roiha Seinäjoen kaupunginteatterin johtajaksi MTV3. 24.02.2001. Viitattu 24.7.2024.
- ↑ Salomäenpää, Minna: Seinäjoen kaupunginteatteri lähtee etsimään Vesa Tapio Valolle seuraajaa Yle Uutiset. 23.12.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 22.7.2024.
- ↑ Christian Lindroos Seinäjoen kaupunginteatterin taiteelliseksi johtajaksi Seinäjoen kaupunginteatteri. 8.5.2015. Viitattu 24.7.2024.
- ↑ Pauliina Salonius on Seinäjoen kaupunginteatterin uusi taiteellinen johtaja Seinäjoen kaupunginteatteri. 13.11.2019. Viitattu 24.7.2024.
- ↑ a b c d e f g h Kiinnityskierros: Seinäjoella vaihtuu puolet näyttelijöistä. Helsingin Sanomat, 2.3.1975, s. 25. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f Kiinnitykset loppusuoralla: Pienissä teattereissa vilkkain näyttelijävaihto. Helsingin Sanomat, 2.2.1983, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e Näyttelijäkierros käynnistyi maakunnassa. Helsingin Sanomat, 1.2.1979, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista | |
|---|---|
| 1919–1929 |
Alajärven suojeluskuntatalo | Villa Väinölä | Jyväskylän työväentalo | Seinäjoen suojeluskuntatalo | Lounais-Suomen Maalaistentalo | Läntinen Pitkäkatu 20 | Jyväskylän suojeluskuntatalo | Muuramen kirkko |
| 1930–1945 |
Paimion parantola | Turun Sanomien toimitalo | Villa Tammekann | Oulun sulfiittiselluloosatehdas | Viipurin kaupunginkirjasto | Alvar Aallon kotitalo | Savoy-maljakko | Sunilan asuinalue | Sunilan sellutehdas | Tehtaanmäen asuinalue | Terassitalo | Villa Mairea | Stora Enson Anjalankosken tehtaat |
| 1946–1959 |
Strömbergin tehtaan asuinalue | Rautatalo | Insinööritalo | Otahalli | Säynätsalon kunnantalo | Oulun lannoitetehdas | Aerola | Muuratsalon koetalo | Pamilon vesivoimalaitos | Summan paperitehdas | Alvar Aallon ateljee | Jyväskylän uimahalli | Jyväskylän yliopiston päärakennus | Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo | Hansaviertel | Aalto-paviljonki | Korkalovaaran asuinalue | Kolmen Ristin kirkko | Aalto-keskus | Kulttuuritalo | Maison Louis Carré |
| 1960–1969 |
Lieksankosken voimalaitos | Lakeuden Risti | Keski-Suomen museo | Lappia-talo | Aaltohuset | Alvar-Aalto-Kulturhaus | Aalto-Hochhaus | Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus | Enso-Gutzeitin pääkonttori | Seinäjoen kaupungintalo | Viitatorni | Ilokivi | Pylkönmäen kirkko | Teknillisen korkeakoulun päärakennus | Seinäjoen kaupunginkirjasto | Seinäjoen seurakuntakeskus | Rovaniemen kaupunginkirjasto | Pyhän Stefanoksen kirkko | Valtion virastotalo (Seinäjoki) | Kirjatalo | Villa Kokkonen |
| 1970–1991 |
Alajärven hallintokeskus | Villa Skeppet | Pohjolan talo | Otaniemen vesitorni | Finlandia-talo | Kunsten | Alvar Aalto -museo | Sähkötalo | Ristinkirkko | Riolan kirkko | Jyväskylän kaupunginteatteri | Seinäjoen kaupunginteatteri | Essenin oopperatalo | Alajärven kaupunginkirjasto |