Tuulikki Eloranta
Tuulikki Eloranta | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. elokuuta 1946 Sammatti |
Ammatti | laulaja |
Muusikko | |
Laulukielet | suomi |
Tyylilajit | iskelmä |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Tuulikki Eloranta (s. 12. elokuuta 1946 Sammatti) on suomalainen iskelmälaulaja. Hänen vanhempansa olivat Vieno Engelbert Eloranta ja Vieno Marjatta Eloranta (Härkönen).
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulikki Elorannan ensimmäiset esiintymiskokemukset liittyvät kotipaikkakunta Sammatin nuorisoseuran näytöksiin. Laulajanura käynnistyi vuonna 1966, kun laulaja huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa orkesteri etsi laulusolistia. Ensimmäiset esiintymiset olivat Veikko Ekströmin orkesterin solistina. Uran alussa Elorannan managerina toimi M. A. Numminen ja laulunopettajana Pentti Lasanen. Seuraavaksi oli vuorossa Harri Halmeen orkesteri ja Harri Halme toimi myös useita vuosia laulajan managerina.
Elorannan ensimmäinen single ”Vihreämmältä ruoho näyttää / Itse tahdoithan näin” levytettiin PSO:lle vuonna 1968. Tämän jälkeen levy-yhtiö vaihtui Love Recordsiksi koko 1970-luvun ajaksi. Tuulikki Eloranta edusti Love Recordsin tuotannossa harvinaisempaa viihteellistä linjaa. Tunnettuja levytyksiä olivat muun muassa ”Jambalaya”, ”Hymni rakkaudelle”, ”Näkemiin rakkaus” sekä Rauno Lehtisen sävellykset ”Yli vuorien yli merien” ja ”Silloin kun kaiken antaa”, joka sävellettiin Lars G. Thelestamin ohjaamaan elokuvaan Tuntematon ystävä.
Tanssikeikkojen sijasta Eloranta esiintyi 1970-luvulla enimmäkseen ravintoloissa. Ensimmäinen show oli Helsingin Kaivohuoneella vuonna 1972. Vuosittain Kaivohuoneelta tai Adlonista käynnistyneiden esitysten kanssa kierrettiin myös muualla Suomessa. Laulutunnit, teatterikurssit ja jazztanssitunnit toivat varmuutta esityksiin.
Vuonna 1982 Elorannan ura koki vakavan takaiskun: Kesäkiertueella oli tarkoitus yhdistää musiikki- ja sirkusesitys. Päivää ennen ensi-iltaa hän joutui kuitenkin sirkuksen norsun töytäisemäksi ja loukkaantui vakavasti. Hänen selkänsä vääntyi, kolme selkänikamaa vaurioitui, viisi kylkiluuta katkesi ja keuhkot vuotivat verta. Parantuminen ja paluu estradeille kesti kolme vuotta.[1]
Paluun jälkeen Eloranta siirtyi uusiin musiikillisiin suuntiin. Showaika oli siltä erää ohi ja ihmisiä viihdytettiin enemmän tanssikeikoilla. 1990-luvulla Elorannalta ilmestyi kaksi pitkäsoittoa. Viimeinen single ”Täydenkuun jälkeen / Kesäkaupunki” ilmestyi vuonna 1995.
1990-luvun alussa Eloranta muutti takaisin lapsuudenkotiinsa Sammattiin, jossa hän on työskennellyt muun muassa museo-oppaana.[1]
Elorannalle myönnettiin vuonna 2016 taiteilijaeläke.[2]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rakkauden katse (1973)
- Rock & Roll Party (1973)
- Hymni Rakkaudelle (1974)
- Niin lähellä (1978)
- Kun rakastuu (1981)
- Tanssitaanko (1990)
- Salaiset suudelmat (1994)
Mukana kokoelmilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pop poppoo (1968)
- Kahdeksikko 2 (1969)
- Onnenetsijä (1969)
- Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä (1972)
- Kauneimmat iskelmät (1973)
- Rock & roll juhlaa 5 (1974)
- Suojele luontoa, ihmistäkin (1974)
- Muistokonsertti mestarille (1975)
- Suomalaisten suosikit 4 (1976)
- Sininen metsä (1978)
- Parhaat kotimaiset listahitit (1993)
- Kesäyön häätanssit (2001)
- Unelmien maantiede : uuden suomalaisen elokuvamusiikin helmiä (2005)
- Loveradio. 3 (2007)
- Inga Sulin, Tuulikki Eloranta - Parhaat (2016)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
- Helmet-verkkokirjasto
- Geni
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Norsu mursi selkärangan ja aerobic vaihtui museotyöhön – Tuulikki Eloranta, 70: "Mikään vaihe ihmisen elämässä ei ole turha" Länsiväylä. Viitattu 11.6.2018.
- ↑ Muistatko vielä takavuosien laulajatähden Tuulikki Elorannan? Näin hän kuntoutui jouduttuaan norsun runtelemaksi: ”Katselin Tarzan-elokuvia ja jumppasin” www.iltalehti.fi. Viitattu 20.1.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
- Tuulikki Elorannan esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Tuulikki Elorannan sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)