Sammatti
Sammatti | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Lohja |
|
sijainti |
|
Sammatin kirkko |
|
Sijainti | |
Lääni | Etelä-Suomen lääni |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Lohjan seutukunta |
Kuntanumero | 737 |
Hallinnollinen keskus | Sammatin kirkonkylä |
Perustettu | 1866[1] |
Kuntaliitokset | Osia Karjalohjasta ja Lohjan maalaiskunnasta (1934) |
Liitetty | 2009 |
– liitoskunnat |
Lohja Sammatti |
– syntynyt kunta | Lohja |
Pinta-ala |
85,06 km² [2] (1.1.2008) |
– maa | 72,01 km² |
– sisävesi | 13,05 km² |
Väkiluku |
1 365 [3] (31.12.2008) |
– väestötiheys | 18,96 as./km² (31.12.2008) |
Ikäjakauma | 2007 [4] |
– 0–14-v. | 18,8 % |
– 15–64-v. | 65,1 % |
– yli 64-v. | 16,0 % |
Sammatti on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta. Sammatti yhdistyi vuoden 2009 alussa Lohjan kaupunkiin kunnanvaltuuston 27. elokuuta 2007 tekemän yksimielisen päätöksen nojalla.[5] Sammatin naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula ja Suomusjärvi. Nykyään Sammatin kirkonkylä on yksi Lohjan taajamista[6]. Koko entisen kunnan alue muodostaa Lohjan kaupunginosan[7]. Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen.
Sammatissa on useita järviä, niistä suurimmat ovat Enäjärvi ja Kirmusjärvi. Sammatin vaakunassa esiintyi vaahteranlehti ja sen kaksi siemenpähkylää, jotka kertovat kunnan eteläisestä sijainnista Suomessa, ja Lohjan seudun rehevästä luonnosta. Vaakunan suunnitteli Olof Eriksson, ja se vahvistettiin vuonna 1964.[8]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sammatista tunnetaan kahdeksan esihistoriallista kohdetta – lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Pysyvä talonpoikaisasutus tuli alueelle 1100–1300-lukujen aikana. Alueen perusasutus oli lähtöisin Varsinais-Suomesta ja se keskittyi alun perin Kirmusjärven rannoille.[9]
Ensimmäinen kirjallinen maininta Sammatista on vuodelta 1406[10]. Siitä tuli Lohjan pitäjän alainen kappeliseurakunta viimeistään vuonna 1591. Karjalohjan irtaannuttua Lohjasta omaksi pitäjäkseen vuonna 1614 Sammatti siirtyi sen kappeliksi. Sammatti menetti kappelioikeutensa vuonna 1859, mutta irtautui maallisena kuntana emäpitäjästään jo vuonna 1866.[1]
1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin Sammatissa oli 28 tilaa. 1600-luvun puolivälissä siellä oli parhaimmillaan 9 rusthollia eli ratsutilaa.[11]
Ensimmäinen kunnon tie Sammattiin saatiin 1700-luvun lopulla, kun Sammatin ja Karjalohjan välinen polku raivattiin kärrytieksi.[11]
Isojaossa Sammattiin ei syntynyt uusia tiloja, sillä seurakunnan alueella ei ollut raivattavaksi sopivaa aluetta. Vasta vuonna 1840 Lammin torpasta tuli maakirjatila. Sammatin väestön kasvaessa lisääntyi torppien määrä. 1850-luvulle tultaessa oli Sammatissa jo 75 torppaa, kun niitä 1789 oli ollut kymmenen. 1850-luvulla tilallisia oli noin joka neljäs sammattilaisista.[11]
Sammatin kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Sammatin kirkko
Sammatin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuosina 1665–1666 nykyisen kirkon itäpuolelle. Uusi kirkko rakennettiin 1754–1755. Kellotapuli kirkolle rakennettiin 1763. Sammatin seurakunta itsenäistyi Karjalohjan seurakunnasta verraten myöhään, 1. tammikuuta 1951.[11] Sammatti oli Manner-Suomen viimeinen maalaiskunta, joka sai oman evankelis-luterilaisen seurakunnan. Muun muassa Björköbyllä, Kodisjoella ja Öjalla ei sellaista koskaan ollut.
Sammatin kirkon vieressä on viljamakasiini, joka toimi eräänlaisena viljapankkina ennen varsinaisten rahalaitosten perustamista. Ensimmäiset merkinnät viljamakasiinista löytyvät vuodelta 1804, ja vielä 1930-luvulla makasiini oli jossain määrin alkuperäisessä käytössään.[12]
Sampojuhlat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset Sampojuhlat pidettiin 22.7.1956. Sampojuhlat pidetään joka kesäkuun viimeinen sunnuntai Paikkarin torpan viereisellä mäellä. Sampojuhlilla ovat pitäneet juhlaesitelmiä monet suomalaiset kulttuurielämän vaikuttajat ja vuonna 1964 Sampojuhlilla olivat kunniavieraina tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja hänen puolisonsa.[11]
Kyliä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Haarijärvi (Haarjärvi), Karstu, Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Mustlahti, Niemenkylä ja Sammatti
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sammatin kirkko, 1755.
- Paikkarin torppa, Lönnrotin koti
- Lammintalo, Lönnrotin vanhuudenkoti
- Sampojuhlat, jokakesäinen juhla Sampomäellä Paikkarin tuntumassa
- Miinan mökki, Miina Lönnrotin vanhuudenkoti
- Lohilammen museo, museoitu rusthollitila.
Tunnettuja sammattilaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuulikki Eloranta, laulaja
- Simo Hannula, taiteilija
- Eeva Joenpelto, kirjailija
- Elias Lönnrot, Kalevalan kokoaja
- Risto Piekka, Akavan puheenjohtaja
Oppilaitoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sammatin vapaa kyläkoulu on Suomen ainoa maaseudulla sijaitseva Steiner-koulu.[13]
Sammatissa toimi vuosina 1897–2016 Lönnrot-opisto. Opisto perustettiin Elias Lönnrotin testamenttaamalla omaisuudella. Opiston omisti loppuvaiheissa Työtehoseura ja se koulutti opiskelijoita matkailu- ja ravintola-alalle.[14]
Sammatissa toimii Sammatin koulu, jossa on noin 120 oppilasta. Se perustettiin 1955.
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sammatin alueella puhutun kielen perustana on Länsi-Uudenmaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään. Sammatin murre muodostaa yhdessä Karjalohjan, Lohjan, Vihdin, Nummen, Pusulan, Karkkilan ja Pyhäjärven kanssa uusmaalaisten murteiden läntisen puoliskon eli Vihdin ryhmän.[15]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sammatti kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti muun muasssa valmistamalla perunamakkaraa ja perunapuuroa. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[16] Sammatin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla laukkamakkara sekapuuron eli peruna-lanttusoseen kera, sekä perunajauhosta tehty pannukakku.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Silvanto, Reino: Sammatti. Helsinki: Otava, 1930 (näköispainos 1989). ISBN 951-1-11200-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kallio, Veikko: Sammatti : Elias Lönnrotin kotipitäjä, s. 230. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18033-9
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Tiina Tuominen: Sammatti hyväksyi liitoksen. Länsi-Uusimaa, 28. elokuuta 2007, nro 200, s. 3.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 (Valitse tasot näkyviin kohdasta Aineistot > Aluejaot) 22.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ Lohjan kaupunginosien rajat ja Vanhat kuntarajat Lohjan karttapalvelu. Viitattu 14.7.2020.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 170. Helsinki: Otava, 1979.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 14. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ Sammatin kirkko. (Esite) Sammattiseura ry. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi), (viroksi), (ranskaksi), (saksaksi)
- ↑ a b c d e Sammatti, Elias Lönnrotin kotipitäjä. Sammatin Historian Tuki, 2002. ISBN 951-1-18033-9
- ↑ Silvanto s. 210
- ↑ Koulumme; Sammatin vapaa kyläkoulu. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Miettunen, Sari: Lönnrot-opiston tiloihin Lohjalle muuttaa rakkauden yhteisö – etsii asukkaita entisiin opiskelijasoluihin Turun Sanomat. 12.7.2018. Arkistoitu 13.7.2018. Viitattu 28.12.2018. (Tilaajille.)
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 281. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sammatti Wikimedia Commonsissa
1. Anttila | 2. Ahtsalmi | 3. Pitkäniemi | 4. Hiidensalmi | 5. Pappila | 6. Moisio | 7. Myllylampi | 8. Neitsytlinna | 9. Ojamo | 10. Ojamonkangas | 11. Keskilohja | 12. Metsola | 13. Gunnarla | 14. Vienola | 15. Gruotila | 16. Pappilankorpi | 17. Jönsböle | 18. Kyrkstad | 19. Virkkala | 20. Maksjoki | 21. Vappula | 22. Routio | 23. Lempola | 24. Ventelä | 25. Perttilä | 26. Muijala | 27. Röylä | 28. Paloniemi | 29. Immula | 30. Kirkniemi | 31. Nummenkylä | 32. Karnainen | 101. Sammatti | 102. Karjalohja | 103. Nummi | 104. Pusula | 105. Saukkola