Sahelin liitto
| Sahelin liitto | |
|---|---|
| Confédération Alliance des États du Sahel | |
 |
|
| Perustettu | 6.7. 2024 |
| Jäsenet |
 Mali  Niger  Burkina Faso |
Sahelin liitto (ransk. Confédération Alliance des États du Sahel[1]) eli AES on Malin, Nigerin ja Burkina Fason välinen valtioliitto. Se perustettiin 6. heinäkuuta 2024. Valtioliiton taustalla on kolmen maan sopima keskinäisen puolustuksen sopimus, joka solmittiin 16. syyskuuta 2023.[2][3] AES:n näkökulma on Ranskan ja Länsi-Afrikan poliittisen blokin Ecowasin vastainen.[4]
Puolustussopimus luotiin vuoden 2023 Nigerin kriisin aikana, kun Ecowas uhkasi puuttua asiaan sotilaallisesti palauttaakseen siviilihallinnon Nigerissä aiemmin samana vuonna tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen.[5]
Kaikki kolme valtiota lisäsivät siteitä Venäjään järjestön perustamisen aikana. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell sanoi sen johtaneen ”uuteen geopoliittiseen kokoonpanoon” alueella.[6]
Huippukokouksessa Niameyssa 6. heinäkuuta 2024 isäntänä toiminut kenraali Abdourahamane Tchiani sanoi, että liiton tehtävänä on taistella terrorismia, aseellista rosvousta, aseellisia kapinoita ja ulkopuolelta tulevia hyökkäyksiä vastaan. Erityistä huomiota kiinnitetään myös muihin yhtä tärkeisiin näkökohtiin, kuten elintarviketurvaan, sekä taloudelliseen ja monetaariseen riippumattomuuteen.[7]
Konfederaatio ilmoittaa tavoitteekseen suojautua mahdollisilta aseellisen kapinan tai ulkoisen hyökkäyksen uhilta. ”Kaikki hyökkäykset yhden tai useamman sopimuspuolen suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta vastaan katsotaan hyökkäykseksi muita osapuolia vastaan.”[2]
Syyskuussa 2024 Malin juntan johtaja eversti Assimi Goïta ilmoitti, että Mali, Burkina Faso ja Niger ottavat pian käyttöön uudet biometriset passit. Näin sotilashallintojen alaiset maat pyrkivät vahvistamaan liittoaan niiden erottua Ecowasista.[8][9]
Joulukuussa 2024 liitto ilmoitti, että se myöntää maihin viisumivapaan matkustus- ja oleskeluoikeuden 15-jäsenisen Ecowasin kansalaisille juiuri ennenkuin kolme maata eroavat talousyhteisöstä tammikuussa 2025.[10]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ecowasin mukaan sotilasjunttien liittouma voi häiritä ihmisten liikkumisen vapautta alueella ja heikentää pyrkimyksiä torjua alueellista turvattomuutta, erityisesti tiedustelutietojen jakamisessa. Ecowasin komission puheenjohtaja Omar Alieu Touray varoitti, että ”Aluettamme uhkaa hajoaminen.”[11]
Sahelin liiton armeijan johtamat maat ovat karkottaneet ranskalaiset sotilaat, jotka olivat auttamassa taistelussa jihadistiryhmiä vastaan ja kääntyneet Venäjän puoleen sotilaallisen avun saamiseksi. Saksan puolustusministeriö ilmoitti, että sen armeija lopettaa toiminnan Nigerissä elokuun 2024 lopussa neuvottelujen katkettua maata hallitsevan juntan kanssa. Yhdysvallat sai päätökseen joukkojensa vetäytymisen Nigerin pääkaupungissa Niameyssa sijaitsevasta lentotukikohdasta kesäkuussa. Jäljellä olevat Yhdysvaltain joukot ovat jääneet yhteen droonitukikohtaan Agadezin keskustassa.[6]
Kolme maata aikovat vetäytyä Ecowasista tammikuussa 2025 hylättyään blokin vaatimuksen palauttaa demokraattinen hallinto. Burkina Faso, Mali ja Niger olivat Ecowasin perustajajäseniä vuonna 1975. Niiden eron myötä Ecowas-liittoi menettää 76 miljoonaa 446 miljoonasta asukkaastaan ja yli puolet pinta-alastaan.[10]
Ecowasin johtajat hyväksyivät joulukuussa 2024 kolmen armeijan hallitseman maan vetäytymisen blokista, mutta tarjosivat niille kuuden kuukauden armonaikaa harkita uudelleen.[12]
Vallankaappausten lapsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]AES:n muodostamisen taustalla on useita alueella tapahtuneita vallankaappauksia ja lännen vastaisten tunteiden lisääntyminen entisissä Ranskan siirtokunnissa. Ecowas on tukenut mieluummin syrjäytyneitä hallituksia, jotka ottavat vastaan tarjouksia Pariisista. Tämän takia Ecowas nähdään siitä irtautuneissa maissa yhä enemmän Euroopan nukkena.[13]
Virginie Baudais, vanhempi tutkija ja Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Sahel- ja Länsi-Afrikka-ohjelman johtaja, sanoi kolmen valtion päätöksen johtuneen osittain siitä, että lännen tukemat Sahelin maiden hallitukset eivät yli kymmenen vuoden aikana onnistuneet hillitsemään kapinallisten jihadistiliikkeiden tulvaa. ”Se on vastaus Euroopan valtioiden ja Ecowasin uskottavuuden menettämiseen alueella terrorismin torjunnassa”, hän sanoi. ”Kaikkien kolmen maan johtajat väittävät saavuttavansa hyviä tuloksia terrorismin vastaisessa taistelussa vakiintuneen sotilaallisen yhteistyön ansiosta. On selvää, että kukin maa ei voi taistella yksin näitä ryhmiä vastaan, ja ainoa vaihtoehto on yhteistyö.”[14]
Suvereenisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kolme hallitusta käyttävät suvereniteettia poliittisena aseena ja legitiimiyden välineenä, Baudais sanoi. ”He ovat päättäneet lähteä Ecowasista. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset joukot on korvattu venäläisillä liittolaisilla. Diplomaattisesti alettiin seurata Moskovaa, ja Ecowas jäi – niiden näkökulmasta – eurooppalaisten, erityisesti siirtomaavaltojen, välineeksi. Siksi irtautuminen oli välttämätöntä. Ne perustelivat legitiimiytensä maittensa riippumattomuuteen, kumppaniensa valintaan ja väestöjensä etujen kunnioittamiseen.”[14]
”Suvereenisuus on vastaus riippuvuuteen siirtomaahistoriasta”, Baudais sanoi. Yhdysvaltain epäonnistuminen Afganistanissa vaikutti suuresti Saheliin, samoin kuin terrorismin torjunnan epäonnistuminen Sahelissa.[14]
On vaikea sanoa, kuinka hyvin AES on menestynyt taistelussa erilaisia kapinallisryhmiä vastaan, Baudiais sanoi. AES on ylistänyt Pohjois-Malin kaupungin Kidalin valtaamista takaisin tuareg-separatistien käsistä marraskuussa 2023. Mutta lähes täydellinen mediakatkos on tehnyt vaikeaksi arvioida tarkasti, kuinka paljon valtaa on saavutettu.[14]
”Tilanne vaihtelee maittain”, Baudais sanoi. Turvallisuuden kannalta Burkina Fason tilanne on katastrofaalinen. Valittu strategia on tuhoisa, hallinto tulee kovemmaksi, ja vastustajia pidätetään tai he katoavat. Malissa sotilashallinto puhuu edelleen valtaan nousustaan ja onnistumisistaan. Silti näemme uusimmassa tutkimuksessamme useampien ihmisten ymmärtävän, että tilanne kentällä ei ole paranemassa.[14]
Venäjän suhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]AES-valtioliiton turvallisuuden, sekä ulkomaankaupan ja sotilaallisen yhteistyön päätakaaja on Venäjä. Se on laajentanut yhteistyötä myös ei-sotilaallisilla aloilla. Wagner ryhmä sai vuonna 2023 uuden nimen, "Africa Corps". Tuolloin sen joukkoja oli Malissa noin 200, Burkina Fasossa ja Nigerissä vähintään 100. Malin palkkasoturijoukot osallistuvat operaatioihin, kun taas Burkina Fason ja Nigerin joukot kouluttavat pääasiassa paikallisia joukkoja ja suojelevat junttien johtajia.
Monet venäläiset yksityiset ja julkiset yritykset ovat syyskuusta 2023 lähtien sopineet useita sopimuksia ja yhteisymmärryspöytäkirjoja AES-valtioiden kanssa siviiliatomiyhteistyöstä, sotilas-teknisestä yhteistyöstä, luonnonvarojen louhinnasta, kullanjalostamoiden rakentamisesta ja televiestinnästä.[15]
African Initiative
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjä käyttää media- ja kulttuurialoitteita houkutellakseen afrikkalaisia toimittajia, vaikuttajia ja opiskelijoita, sekä levittää samalla harhaanjohtavaa tietoa. Syyskuussa 2023 perustettu African Initiative on keskittynyt erityisesti Sahelin liiton maihin. BBC raportoi syyskuussa 2024 African Initiativen suuntautuvan Maliin, Nigeriin ja Burkina Fasoon. Esimerkiksi kesällä 2024 ryhmä afrikkalaisia bloggaajia ja toimittajia kutsuttiin seitsemän päivän "lehdistökierrokselle" Venäjän miehittämille Ukrainan alueille. Matkan järjestivät Venäjän valtion tiedotusvälineet ja lännen sanktioimat Venäjän viranomaiset. Toimittajat vierailivat myös African Initiativen päämajassa Moskovassa. BBC:n raportin mukaan venäläiset järjestävät Sahelin liiton maissa televisiokanavia, elokuvaesityksiä, ensiapukoulutusta, kaupunkien puhdistamista, oppitunteja kouluissa, graffitifestivaaleja ja jalkapallo-otteluita.[16]
Muut diplomaattisuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mali
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malin sotilasjuntta on karkottanut useita suurlähettiläitä ja virkamiehiä. Vuonna 2022 käskettiin lähtemään Ranskan suurlähettiläs Joel Meyer sekä rauhanturvaoperaation tiedottaja Olivier Salgado.[17]
Elokuun 2024 alussa Mali ilmoitti katkaisevansa diplomaattisuhteet Ukrainaan. Mali syytti Ukrainan osallistuneen malilaisjoukkojen heinäkuussa kokemaan raskaaseen tappioon. Tuaregien johtamat separatistit sanoivat surmanneensa taisteluissa yhteensä 84 venäläisen palkkasoturiryhmä Wagnerin jäsentä ja 47 malilaista sotilasta. Ukrainan sotilastiedustelun edustaja.[18][19]
Elokuun 9. 2024 Mali sanoi irti diplomaattisuhteensa Ruotsiin. Ruotsin edustajalle annettiin 72 tuntia aikaa poistua maasta. Diplomaattisen kiistan taustalla on Ruotsin kansainvälisen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin Johan Forssellin ilmoitus, jonka mukan Ruotsi lopettaa kehitysapunsa Malille vuonna 2024. Forssellin mukaaan "On mahdotonta tukea Venäjän laitonta hyökkäystä Ukrainaa vastaan samalla kun se [Mali] saa vuosittain satoja miljoonia kruunuja kehitysapua".[20]
Burkina Faso
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtikuussa 2024 Burkina Faso syytti kolmea ranskalaista diplomaattia "kumouksellisesta toiminnasta" ja käski heidät poistumaan maasta 48 tunnin kuluessa.[21]
Niger
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hieman Malin ilmoituksen jälkeen myös Nigerin sotilasjuntta ilmoitti katkaisevansa suhteet Ukrainaan solidaarisuudesta Malin kanssa.[22]
Beninin ja Nigerin rajakonfliktin jälkeen heinäkuussa 2024 Niger suostui sovittelun jälkeen palauttamaan diplomaattisuhteet Beninin kanssa ja avaamaan rajan. Benin suostui myös sallimaan Nigerin lähettämään öljyä Beninin sataman kautta.[23]
Kommentointia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dirk Kohnert, tunnettu Afrikan tuntija kommentoi AES:n tilannetta pohtimalla, mikä on kolmelle maalle yhteistä:
"Ne ovat maita keskellä Sahelia ja kaikkein haavoittuvimpia jihadismille. Ne kuuluvat vähiten kehittyneisiin maihin, ja niissä asuu väestö, jossa 40–50 prosenttia on köyhiä. Ne ovat myös sisämaavaltioita, joilla on laajoja aavikkoalueita, joka tekee niistä enemmän alttiita ilmastonmuutokselle. Ne ovat maita, joissa väestönkasvu on suurinta, Sahelissa on keskimäärin kuusi lasta naista kohden."[24]
Kymmenen vuoden ajan levottomuuksia ruokki muun muassa Naton johtama väliintulo Libyassa ja sen seuraukset. Seurannut epävakaus aiheutti rehottavan asekauppan, sekä aseistettujen al-Qaidaan ja Isikseen liittyneiden ryhmien esiintulon. Maailman terroristien aiheuttamista kuolemista Sahelin alueella kuolee ihmisiä 43 prosenttia, joka on enemmän kuin Etelä-Aasiassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa yhteensä.[24]
Kohnertin mukaan seudun johtajat ovat usein aiemmin asettaneet Ranskan edut oman kansansa etujen edelle, ja mahdollistaneet alueen luonnonvarojen, kuten uraanin, kullan ja mangaanin jatkuvan hyödyntämisen, josta ei ole suurta hyötyä paikalliselle väestölle.[24]
AES tulee laajentamaan junttien toimintatilaa liittoutumalla, sekä auttaa lujittamaan sen sotilaallista ja taloudellista kumppanuutta Venäjän ja Kiinan, sekä Turkin ja Iranin kanssa. Sahelin liiton irtautuminen kuitenkin heikentää Ecowasin legitiimiyttä estämällä alueellista, taloudellista ja turvallista yhdentymistä ja vaikeuttaa entisestään paluuta demokratiaan. Konfederaatio pyrkii ottamaan vastaan uusia jäseniä, kuten Tšad, Guinea ja Sudan vahvistaakseen edelleen valtaansa ja legitimiteettiään vaihtoehtoisena alueellisena blokkina.[24]
Kohnert katsoo, että jaettu Sahel tekee alueellisiin haasteisiin vastaamisen kuitenkin entistä vaikeammaksi. Jos AES korvaisi CFA-frangin omalla valuutallaan, kuten ilmoitettiin, ja muut Länsi-Afrikan talous- ja rahaliitto UEMOA:n ranskankieliset maat seuraisivat esimerkkiä, tämä edellyttäisi sekä UEMOA:n että Ecowasin perusteellista uudelleenjärjestelyä ja kyseenalaistaisi lopulta myös ECOn, Länsi-Afrikan yhteisen valuutan, jonka käyttöönotto on suunniteltu vuodelle 2027.[24]
| Sahelin liiton jäsenvaltiot | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| maa | pinta-ala km² | väestöä | BKT | HDI | valuutta | kieli |
| Burkina Faso
|
274 200 | 21 509 443 (2021) | 45,16 miljardia USD | 0,452 | CFA frangi | ranska |
| Mali
|
1 240 192 | 20 137 527 (2021) | 45,6 miljardia USD | 0,434 | CFA frangi | useita |
| Niger
|
1 267 000 | 23 196 000 (2020) | 29,96 miljardia USD | 0,394 | CFA frangi | ranska |
| yhteensä | 2 754 392 | 64 842 970 | 120,72 miljardia USD | |||
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Au Mali, réactions politiques à la création de la Confédération des États du Sahel RFI. 10.7.2024. Arkistoitu 12.7.2024. Viitattu 12.7.2024. (ranskaksi)
- ↑ a b Tiemoko Diallo,Diallo; Felix, Bate, Neely, Jason: Mali, Niger and Burkina Faso sign Sahel security pact Reuters. 16.9.2023. Thomson Reuters.
- ↑ 西非三国宣布成立“萨赫勒国家邦联” 人民网. 10.7.2024. Arkistoitu 12.7.2024. Viitattu 12.7.2024.
- ↑ Breakaway junta confederation undermines ECOWAS summit France 24. 7.7.2024. Viitattu 12.7.2024. (englanniksi)
- ↑ ECOWAS threatens 'use of force' against Niger junta – DW – 07/31/2023 dw.com. Viitattu 12.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Russia’s Africa Corps – more than old wine in a new bottle ISS Africa. Viitattu 12.7.2024. (englanniksi)
- ↑ 1er Sommet de l’AES | Autorité de Développement Intégré des Etats du Liptako-Gourma liptakogourma.org. 25.4.2024. Viitattu 14.7.2024. (ranska)
- ↑ Kevin Aka: Assimi Goïta: "dans les jours à venir, un passeport biométrique de l'AES sera introduit" Benin Web TV. 16.9.2024. Viitattu 17.9.2024. (ranska)
- ↑ Le Mali, le Burkina Faso et le Niger vont créer un nouveau passeport biométrique lemonde.fr. 16.9.2024. Viitattu 17.9.2024. (ranska)
- ↑ a b Ecowas crisis: Burkina Faso, Mali and Niger promise visa-free travel www.bbc.com. Viitattu 15.12.2024. (englanti)
- ↑ Ecowas risks disintegration if Burkina Faso, Mali and Niger leave - Omar Touray www.bbc.com. Viitattu 12.7.2024. (englanti)
- ↑ Ecowas crisis: West African states approve exit of Burkina Faso, Mali and Niger www.bbc.com. Viitattu 16.12.2024. (englanti)
- ↑ Eromo Egbejule: Ecowas warns of ‘disintegration’ as juntas split from west African bloc The Guardian. 8.7.2024. Viitattu 12.7.2024. (englanti)
- ↑ a b c d e Mali, Niger, Burkina Faso: How a triumvirate of military leaders are redrawing West Africa’s map France 24. 12.7.2024. Viitattu 12.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Kohnert, Dirk: Naviguer dans les rivalités: perspectives de coexistence entre la CEDEAO et AES en Afrique de Ouest. GIGA-Institute for African Affairs, Hamburg, 30.7.2024. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Russia in Africa: Building influence with war ‘tours’ and graffiti www.bbc.com. Viitattu 10.9.2024. (englanti)
- ↑ A. B. C. News:+Mali ousts Swedish ambassador amid strained relations with the West ABC News. Viitattu 9.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Mali | Mali katkaisi diplomaattisuhteet Ukrainaan, syyttää maata osallisuudesta veriseen hyökkäykseen Helsingin Sanomat. 5.8.2024. Viitattu 6.8.2024.
- ↑ Mali cuts diplomatic ties with Ukraine over Wagner-attack claims www.bbc.com. Viitattu 6.8.2024. (englanti)
- ↑ Banouto: Diplomatie : le Mali renvoie l’ambassadeur de la Suède banouto.bj. 9.8.2024. Viitattu 9.8.2024. (ranska)
- ↑ Burkina Faso kicks out three French diplomats over ‘subversive activities’ Al Jazeera. Viitattu 11.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Russian ally Niger cuts ties with Ukraine as rivalry spills over into Africa www.bbc.com. Viitattu 7.8.2024. (englanti)
- ↑ Deconstructing China’s Interest in the Niger-Benin Rapprochement thediplomat.com. Viitattu 13.7.2024. (englanti)
- ↑ a b c d e Kohnert, Dirk: Can ECOWAS and AES coexist in West Africa ? 30.7.2024. GIGA-Institute for African Affairs, Hamburg.