Väestönkasvu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arvio ihmisten määrästä 10 000 eaa. - 2000 jaa.

Väestönkasvu tarkoittaa väkiluvun kasvua. Yksinkertaisia väestönkasvun malleja ovat logistinen malli ja malthusilainen kasvumalli. Väestönkasvu lasketaan syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen erotuksena.

The World Factbook arvioi vuoden 2011 väestönkasvuksi 1,092 % koko maailmassa. Tähän vaikuttavat syntyvyys 19,15 syntymää tuhatta asukasta kohti, ja kuolleisuus 8,12 kuollutta tuhatta asukasta kohti.[1] Maailman mittakaavassa muuttoliikkeen vaikutusta ei tarvitse ottaa huomioon. Väestönkasvu on hidastunut kaikissa maanosissa. Väkiluku alkanee pienetä vuoden 2100 jälkeen käytyään 9-11 miljardissa.

Maapallon väestö kasvoi voimakkaimmin 1990-luvun alussa, yli 80 miljoonaa henkeä vuodessa.[2] Teollisuusmaissa väestönkasvu on hidastunut 1950-luvulta asti, ja kehitysmaissakin perheiden lapsiluku pienenee. Tämä ei riitä kuitenkaan pienentämään väkilukua, sillä suuri määrä nykyisiä lapsia ja nuoria on tulossa perheenperustamisikään.[2]

Suomessa syntyvyys oli 49 583, kuolleisuus 57 343 ja nettomaahanmuutto 22 325 henkeä vuonna 2021.[3][4]

Väestönkasvu prosentteina 1950-2010 (punaisella) ja ennuste 2010-2050 (sinisellä).

Väkiluvun kasvu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkiluvun kasvu saadaan selville seuraavasti:

väestönlisäys = väkiluku tarkastelun lopussa - väkiluku tarkastelun alussa

Väkiluvun prosenttimääräinen kasvu saadaan selville seuraavasti:

suhteellinen väestönlisäys = (väestönlisäys / väkiluku tarkastelun alussa) x 100 %

Tuleva väestönkasvu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väestöjen populaatioiden kehitys mantereittain 1950 – 2050, YK:n mukaan. Pystyakseli on logaritminen per miljoonaa ihmistä.
Väestönkasvu tapahtuu nykyään enimmäkseen kehitysmaissa.

YK:n vuoden 2017 ennusteen mukaan vuonna 2100 maailmassa on 11,2 miljardia ihmistä, ja sen jälkeen väkiluku alkaa laskea.[5] Eräs tutkijaryhmä arvioi, että vuonna 2100 ihmisiä olisikin 10,9 miljardia ja kasvu jatkuisi yhä.[6] Eräiden asiantuntijoiden mukaan väkiluku on 9 miljardia vuonna 2050, minkä jälkeen se alkaa laskea.[7]

Tiedetoimittaja Marko Hamilon mukaan hedelmällisyysluku on ongelmallisen korkea enää vain Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa esimerkiksi hiilipäästöt ovat muutenkin vähäisiä, joten väestönkasvu ei ole keskeistä ilmastonmuutokselle. Muualla väestön ikärakenne alkaa olla suurempi ongelma. Vielä 1970-luvulla peloteltiin maailman väkiluvun kasvavan 20-30 miljardiin, vaikka tällaista ei ole näköpiirissä.[8]

Myös Osmo Soininvaara toteaa hedelmällisyyslukujen laskeneen kestävälle tasolle muualla kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa sielläkin ne ovat laskeneet seitsemästä viiteen. Siksi hän puolustaa YK:n väestöohjelman rahoitusta.[9]

Kiinan syntyvyys on jo huolestuttavan alhainen, alle 0,6 %. Tämä uhkaa aiheuttaa vakavan huoltosuhdeongelman. Lisäksi poikia syntyy 18 % enemmän kuin tyttöjä, mikä voi lähivuosikymmeninä aiheuttaa vakavaa epävakautta.[10]

Aiemmat ennusteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun lopulla ensin väestön väitettiin räjähtävän, sitten ennuste pudotettiin 15 miljardiin, sitten 12 miljardiin, sitten 10 miljardiin. Muissakin tuomiopäivänennusteissa on ensin esitetty aivan perustelemattoman liioiteltuja väitteitä, joita on sittemmin vaivihkaa pienennetty myöntämättä virhettä.[11]

Esimerkiksi väestöguru Paul Ehrlich väitti, että globaalit nälänhädät tappaisivat miljardeja 1970- ja 1980-luvuilla, mutta aliravittujen määrä romahtikin.[12]

Väestönkasvun seuraukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä vuonna 1962 asiantuntijat kiistelivät YK:ssa siitä, pystytäänkö ikinä tuottamaan ruokaa 3 miljardille ihmiselle (silloinen väkiluku). Puolet maailman väestöstä näki tuolloin nälkää. [13]

Jo pelkän 1960-luvun teknologian avulla maapallo elättäisi Harvardin yliopiston Roger Revellen mukaan 40 miljardia ihmistä, Colin Clarkin mukaan 157 miljardia. Michael Lindin mukaan teknologian kehitys on monesti tehnyt virheellisiksi esitetyt arviot maapallon kantokyvystä. Nälänhädät ovat tyypillisesti johtuneet omavaraisuuteen pyrkivästä politiikasta.[14]

Ruoan- ja energiantuotantoa on pystytty lisäämään nopeammin kuin väestömäärä on kasvanut ja raaka-aineiden niukkuuskin on vähentynyt (reaalihinnoilla mitattuna). Väestön 6-kertaistuessa 1776-1975 maailman reaalinen kansantuote 80-kertaistui. [15]

World Resources Institute arvioi, että maailmassa tarvitaan vuonna 2050 väestönkasvun vuoksi noin puolet enemmän ruokaa nykytilaan verrattuna (2018).[16]

Voimakkaalla väestönkasvulla ja samanaikaisella elintason nousulla on ollut katastrofaaliset ekologiset seuraukset. Esimerkiksi selkärankaislajien populaatioiden yksilömäärät ovat vähentyneet 60 prosenttia vuosina 1970–2014.[17] On alettu puhua ihmisen aiheuttamasta kuudennesta joukkosukupuutosta, jonka taustalla on väestön ja kulutuksen kasvu.

Väestönkasvun vähentäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naisten hedelmällisyyden vaihtelu globaalisti CIA World Factbook:n 2013 tietojen mukaan.
  7–8 lasta
  6–7 lasta
  5–6 lasta
  4–5 lasta
  3–4 lasta
  2–3 lasta
  1–2 lasta
  0–1 lasta

Professori Hans Roslingin mukaan lapsikuolleisuuden vähentäminen on tehokkain tapa vähentää väestönkasvua. Korkea lapsikuolleisuus saa ihmiset hankkimaan sitäkin enemmän lapsia. Ravinto, rokotteet, perhesuunnittelu, naisten aseman parantaminen ja tyttöjen koulutus vähentävät lapsikuolleisuutta. Punainen Risti ja Väestöliitto tekevät tällaisia projekteja.[18]

Jyrkimmät väestönkasvuennusteet ovat synnyttäneet vaatimuksia yksilönvapauden rajoittamisesta.[11] Paul Ehrlich vaati väestönkasvun rajoittamista pakkokeinoin.[11]. Myös Pentti Linkola on vaatinut syntyvyyden rajoittamista[19] ja kannattanut väkivaltaista väestön vähentämistä.[20]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ People (Arkistoitu – Internet Archive) World. CIA Factbook
  2. ↑ a b Väestönkasvu (Arkistoitu – Internet Archive) Etälukio
  3. ↑ Syntyvyys noussut viime vuodesta 27.1.2022. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2022.
  4. ↑ Kuolleita ja syntyneitä edellisvuotta enemmän vuonna 2021 27.1.2022. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2022.
  5. ↑ United Nations: World Population Prospects The 2017 Revision esa.un.org.
  6. ↑ Malline:Cite doi/10.1126.2Fscience.1257469
  7. ↑ Sanjeev Sanyal: Sanjeev Sanyal on The End of Population Growth - Project Syndicate Project Syndicate.
  8. ↑ Väestöräjähdys ei ole ongelma, Marko Hamilo, tiede.fi, 21.12.2009.
  9. ↑ Väestöräjähdys, Osmo Soininvaara, 16.11.2015.
  10. ↑ The most surprising demographic crisis, The Economist 5.5.2011
  11. ↑ a b c Plenty of gloom, The Economist 18.12.1997
  12. ↑ Dire Predictions?, Ronald Bailey, Reason, 2.10.2001
  13. ↑ "Paul G. Hoffman: Väestön ja ravintomäärän kilpajuoksu maapallollamme", Helsingin Sanomat 18.12.2012, sivu C8.
  14. ↑ Too many people? (Arkistoitu – Internet Archive), Michael Lind, Policy Director, Economic Growth/Next Social Contract Programme, New America Foundation, The Economist 21.8.2009
  15. ↑ Testimony before the United States Senate, Sheldon Richman, Senior Editor, 20.7.1995
  16. ↑ Raportti: Lihansyöntiä vähennettävä rajusti, jotta kaikille riittää ruokaa maapallolla, Maailmassa tarvitaan väestönkasvun vuoksi noin puolet enemmän ruokaa kuin nyt vuoteen 2050 mennessä, arvioi World Resources Institute -järjestön raportti YK:n ilmastokokous 5.12.2018
  17. ↑ WWF. 2018. Living Planet Report 2018: Aiming Higher. WWF International, Gland, Switzerland.
  18. ↑ Torsti tietää Helsingin Sanomat. 24.2.2016. Arkistoitu 27.2.2016. Viitattu 1.3.2016.
  19. ↑ Pentti Linkolan vuosisata Helsingin Sanomat. 2.12.2012.
  20. ↑ Linkola iskee jälleen: Aids oli pettymys, toivoa terrorismista Vihreä Lanka. 10.11.2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Väestönkasvu.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Väestönkasvu&oldid=21649490”