Burkina Fason turvallisuus

Burkina Fason turvallisuutta ovat yhä enemmän uhanneet väkivaltaiset aseelliset ryhmät ja hyökkäykset. Ne kohdistuvat valtion symboleihin, instituutioihin ja edustajiin, kuten myös puolustus- ja turvallisuusjoukkoihin, paikallisiin johtajiin ja poliittisiin henkilöihin.

Vuodesta 2014 lähtien Burkina Faso on siirtynyt useiden vallankaappausten historian myötä yhä useampien terrori-iskujen kierteeseen. Erityisesti vaarassa on konfliktien leviäminen maan pohjoisosissa, sekä Malin ja Nigerin rajaseuduilla. Joulukuussa 2018 useilla alueilla julistettiin hätätila, joka myönsi turvallisuusjoukoille poikkeukselliset valtuudet ja rajoitti liikkumis- ja kokoontumisvapautta maassa. Poikkeustila uusittiin kahdesti tammikuussa 2020 ja kesäkuussa 2021.

Vuonna 2022 Burkina Fason turvallisuustilanne heikkeni vakavasti, kun islamististen aseellisten ryhmien tappavat hyökkäykset siviilejä vastaan lisääntyivät. Terrorismin vastaisissa operaatioissa sotilasjoukot ja hallitusta kannattavat miliisit tekivät rikkomuksia. Poliittinen epävakaus syveni kahden sotilasvallankaappauksen seurauksena.

Siviili- ja sotilasuhrien määrä on lisääntynyt, sekä hallituksen hallitsemia alueita on menetetty islamistisille aseistetuille ryhmille. Niiden kerrotaan hallitsevan noin 40 prosenttia maasta. Nämä tekijät ovat vauhdittaneet hallituksen vastaisia mielenosoituksia ja kahta peräkkäistä sotilasvallankaappausta.

Tammikuussa 2022 sotilasvallankaappauksella kaadettiin valitun presidentti Roch Kaboren hallinto, maan parlamentti ja perustuslaki.

Vallankaapausten jälkeen sekä ECOWAS että Afrikan Unioni erottivat Burkina Fason yhteisöistään.

Burkina Fason ja Ranskan välisen sotilaallisen yhteistyösopimuksen päättymisen jälkeen burkinalaiset upseerit näyttivät alkuvuodesta 2023 olevan yhä jakautuneempia juntan johtajan Ibrahim Traorén suhteen.

Terrorismi

Islamistinen terrorismi on vaikeuttanut Burkina Fason turvallisuustilannetta vakavasti vuodesta 2015 alkaen. Burkina Faso perusti neljän muun Sahelin alueen valtion kanssa vuonna 2014 terrorismin vastaisen G5 Sahel -järjestön.

Furkina Faso on kamppaillut vuodesta 2015 lähtien al-Qaidaan ja Isisiin (IS) sidoksissa olevien jihadistien johtaman kapinan kanssa, joka on tappanut kymmeniä tuhansia ja siirtänyt kotiseudultaan noin kaksi miljoonaa ihmistä. Useissa maan osissa maanviljely on mahdotonta konfliktin takia.

Burkina Fason pohjoisosassa, Sahelin alueella sijaitseva Arbinda on jihadistiryhmien saarron alainen. Ruokaa on alueella vähän. Siviilejä vastaan kohdistetut jihadistien hyökkäykset ovat jatkuvasti kohdistuneet kaupunkiin ja ne suunnataan usein siviileihin. Joulukuussa 2019 42 henkilöä, joista 35 oli siviilejä kuoli hyökkäyksessä kaupunkiin. Elokuussa 2020 80 henkilöä, joista 65 oli siviilejä tapettiin Arbindaan menevässä saattueessa.

Sen jälkeen kun jihadistit aloittivat kampanjansa naapurimaasta Malista käsin vuonna 2015, yli 10 000 siviiliä, sotilasta ja poliisia on kuollut erään kansalaisjärjestön arvion mukaan, ja ainakin kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Virallisten lukujen mukaan jihadistit hallitsevat käytännössä noin 40 prosenttia maasta.

Tilanne 2023 alkaen

Tammikuussa 2023 noin 40 naista otettiin kiinni Arbindan lähellä ja seuraavana päivänä vangittiin noin 20 muuta naista. Naiset kokoontuivat keräämään lehtiä ja villihedelmiä pensaista, koska siellä ei ollut enää mitään syötävää. Myöhemmin sotilaat vapauttivat 62 naista ja neljä lasta.

Maaliskuun 2023 alussa uutisoitiin, että aseelliset terroristiryhmät tappoivat 44 siviiliä kahdessa kylässä Koillis-Burkina Fasossa lähellä Nigerin rajaa.

Burkina Fason sotilasjuntta julisti 14.huhtikuuta 2023 "yleisen liikekannallepanon" antaakseen valtiolle "kaikki tarvittavat keinot" torjua terrori-iskuja. Tavoitteena on luoda "oikeuden mukainen kehys kaikille kapinallisia vastaan ​​toteutettaville toimille". Sotilasjuntan päällikkö on sanonut pyrkivänsä valloittamaan takaisin 40 prosenttia maan alueesta kapinan jatkuessa.

Hyökkäyksessa sotilasyksikköön Burkina Fason itäosassa tapettiin 33 sotilasta ja haavoitettiin 12.

Sotilaspukuiset miehet tappoivat yli 130 ihmistä Karman kylässä Yatengan maakunnassa 20. huhtikuuta 2023. Murhanhimoiset hyökkäykset jatkuivat sen jälkeen useisiin ympäröiviin kyliin vaatien lisää uhreja. Murhattuja oli yhteensä noin 150. YK:n lausunnossa tapahtumasta todettiin, että hyökkääjät olivat "väitetysti puolustus- ja turvallisuusjoukkojen jäseniä, joita seurasivat puolisotilaalliset apujoukot, jotka tunnetaan nimellä Kotimaan puolustajien vapaaehtoiset (VDP)". Joukkomurha herätti kasvavaa närkästystä ja suuttumusta.

Toukokuun 5. 2023 tapahtuneessa jihadistien hyökkäyksessä kuoli 21 ihmistä, joista suurin osa kuului turvallisuusjoukkoihin. Hyökkäys tapahtui Sawengassa Burkina Fason itäisessä keskiosassa.

Syyskuun 4. 2023 17 armeijan sotilasta ja 36 siviilivapaaehtoista kuoli torjuessaan jihadistien hyökkäystä. Armeijan esikunnan mukaan useita hyökkääjiä oli neutraloitu vastaoperaatiossa.

Marraskuun 26. 2023 ainakin 40 siviiliä kuoli iskussa Sahelin alueella Djibossa Pohjois-Burkina Fasossa YK:n ihmisoikeustoimiston mukaan. Hyökkääjät olivat Jama'at Nusrat al-Islam wal Muslimeenin (JNIM) taistelijoita, jotka hyökkäsivät sotilastukikohtaan, koteihin ja maan sisäisten pakolaisten leireihin.

Tilanne 2024 alkaen

Burkina Fason pohjoisosassa sijaitsevaan katoliseen kirkkoon hyökättiin sunnuntaina 25. helmikuuta. Kuolonuhreja oli alustavasti 15 ja kaksi haavoittunutta. Samana päivänä sadat moottoripyörillä ajaneet tappoivat kymmenittäin muslimimiehiä moskeijassa itä-Burkina Fason kaupungissa. Burkina Fason syyttäjä vahvisti, että terroristit tappoivat näissä hyökkäyksissä yhteensä 170 henkilöä.

Sotilasdiktatuurin johtajan, kapteeni Ibrahim Traoren kaapauttua vallan vuonna 2022 noin 20 000 ihmistä on kuollut Burkina Fasossa väkivaltaisesti ja yli kaksi miljoonaa on joutunut siirtymään kotiseudultaan. Yli kolmasosa Burkina Fason alueesta on kapinallisten hallinnassa. Viranomaiset ovat yrittäneet taistella al-Qaidaan ja Isisiin liittyviä ryhmiä vastaan. Varsinkin kirkot ovat olleet kolmen viime vuoden aikana kohteina ja lukuisia jumalanpalveluksiin osallistujia on tapettu.

11. kesäkuuta 2024 tapettiin yli 100 Burkina Fason sotilasta Mansilan alueella lähellä Nigerin rajaa. Al-Qaidaan liittyvä aseellinen ryhmä Jama'at Nusrat al-Islam wal-Muslimin (JNIM) ilmoittautui vastuuseen iskusta.

24. elokuuta noin 200 ihmistä kuoli ja 140 loukkaantui Burkina Fason Barsaloghon kaupungissa maan pohjoisessa keskiosassa. Teon toteutti aseellinen ryhmä Jama'at Nusrat al-Islam wal-Muslimin. Kyseessä oli Burkina Fason historian tuhoisin jihadistinen terrori-isku. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch totesi lokakuussa, että Burkina Fason hallitus altisti siviilit tarpeettomasti vaaralle hyökkäyksen aikana. Barsaloghon kunnassa, joka sijaitsee 80 kilometrin päässä pääkaupungista Ouagadougousta, turvallisuusjoukot pakottivat kyläläisiä kaivamaan juoksuhautoja turvapaikkojen ja kylien suojelemiseksi, kun Jama'at Nusrat al-Islam wal-Muslimin -ryhmän taistelijat hyökkäsivät alueelle ja avasi tulen kyläläisiä kohti.

Hyväntekeväisyysjärjestö Lääkärit ilman rajoja ilmoitti lokakuussa 2024 keskeyttävänsä työnsä Pohjois-Burkina Fason kaupungissa Djibossa vedoten siihen että kaupungin terveyskeskukset ovat joutuneet jihadistiryhmien maalittamisen kohteiksi. Viimeisten kahden vuoden aikana jihadistiryhmät, kuten al-Qaida ja JNIM ("Islamin ja muslimien tukiryhmä"), ovat sulkeneet kaupungin, joka sijaitsee lähellä sekä Nigerin, että Malin rajoja. Lääkärit ilman rajoja sanoo, että Djibo on ollut piiritettynä jo vuosia. France 24:n toimittaja ja terrorismiasiantuntija sanoi, että organisaatio ei syytä pelkästään jihadistiryhmiä kokemastaan häirinnästä, vaan he syyttävät myös paikallisviranomaisia.

Burkina Fason sotilaiden tekemät massamurhat

Maaliskuun alussa uutisoitiin noin 170 ihmisen teloituksista Burkina Fason kyliin tehdyissä hyökkäyksissä. Myöhemmin ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi, että samassa yhteydessä maan sotajoukot olivat tappaneet yhteensä 223 siviiliä, joiden joukossa oli vauvoja ja lapsia. Nondinin ja Soron kylissä tapahtuneet massamurhat tapahtuivat, koska kylien asukkaiden syytettiin olevan yhteistyössä terrorististen taisteilijoiden kanssa.

Eräs henkiin jäänyt sanoi, että ennen ampumista Burkina Fason sotilaat syyttivät asukkaita siitä, että he eivät toimineet yhteistyössä heidän kanssaan, kun eivät ilmoittaneet heille islamististen taistelijoiden liikkeistä. Hengissä selvinneet kyläläiset kertoivat, että yli sadan sotilaan saattue tuli Nondinin kylään noin 30 minuuttia sen jälkeen, kun islamistitaistelijat olivat kulkeneet lähistöllä. Burkina Fason sotilaat kulkivat ovelta ovelle karkottaen asukkaat kodeistaan. Sitten he kokosivat kyläläisiä ryhmiin ja avasivat tulen. Tuntia myöhemmin he saapuivat noin viiden kilometrin päässä olevaan Soroon myös kerääntyen ja ampuen kyläläisiä. Molemmissa kylissä Burkina Fason sotilaat ampuivat myös piiloutuneita tai pakoa yrittäneitä.

Tiedonvälityksen estot

Koska BBC, VOA ja HRW raportoivat sotilaiden tekemästä massamurhasta, Burkina Fason viestintäviranomainen esti niiden lähetykset kahdeksi viikoksi. Viestintäministeri sanoi, että Burkina Fason Nondinin ja Soron murhat johtivat oikeudellisen tutkimuksen aloittamiseen tosiasioiden selvittämiseksi ja tekijöiden tunnistamiseksi. Ministerin mukaan tutkimuksen aikana HRW on pystynyt "rajattomalla mielikuvituksella" tunnistamaan syylliset ja lausumaan tuomionsa. Myöhemmin valtio kielsi ranskalaisen TV5Monden lähetyksen kahdeksi viikoksi ja esti pääsyn sen verkkosivuille. Myös saksalaisen Deutsche Wellen (DW), Le Monden ja Ouest-Francen, The Guardianin, sekä afrikkalaisten APA:n ja Ecofinin verkkosivujen jakelu oli kielletty.

DW kehotti Burkina Fason viranomaisia ​​poistamaan verkkosivustonsa eston mahdollisimman nopeasti. Sen mukaan medioiden estäminen Burkina Fasossa tarkoittaa sitä, että asukkailta riistetään tärkeä oikeus riippumattomaan tietoon. DW ehdotti myös tapoja, joilla Burkina Fason yleisö voisi käyttää verkkosivustoaan esimerkiksi käyttämällä virtuaalisia yksityisiä verkkoja (VPN). Kansainväliset yhteisöt ja ihmisoikeusryhmät, mukaan lukien Euroopan unioni ja YK, ovat syyttäneet Burkina Fasoa vakavista ihmisoikeusloukkauksista sen taistelussa islamisteja vastaan, kuten kymmenien siviilien mielivaltaiset murhat ja pakotetut katoamiset.

Tyytymättömyys Ranskaan

Tyytymättömyys Ranskan vaikutukseen on kasvanut kahdella rintamalla. Toinen niistä on kulttuurinen. Eräs tutkija selitti, että monet Burkina Fasossa asuvat eivät samaistu Länsi-Euroopan maan edistykselliseen politiikkaan, kuten samaa sukupuolta olevien avioliittoon ja näkevät vähemmän suvaitsevien venäläisten asenteiden olevan paremmin sopusoinnussa heidän kanssaan. "Venäjä on suosittu Burkina Fasossa nykyään, koska ihmiset ovat kyllästyneitä Ranskan politiikkaan", selitti burkinafasolaisen yliopiston professori ja tutkija. ”Venäläiset ymmärsivät, että Ranska neuvotteli huonosti asemansa Afrikan kanssa. Venäjä saapuu maahan, joka kärsii avioerosta Ranskan kanssa”, tutkija lisäsi. ”Burkina Fasossa Venäjä saavuttaa merkittäviä diplomaattisia voittoja asettumalla alueille, jotka ovat perinteisesti olleet länsimaisia ​​tukikohtia. Ja mikä parasta, se voi saavuttaa tämän pienemmillä kustannuksilla", sanoi Ranskassa maanpaossa oleva toimittaja sanoi.

Burkina Fason, kuten Malin ja Nigerin pääsyytös entistä siirtomaavaltaa kohtaan on kuitenkin, että Ranska on ollut kyvytön hillitsemään aseellisten ryhmien uhkauksia Sahelin alueella vuodesta 2013 lähtien. Aseelliset kapinallisryhmät ovat pysyneet vahvoina. Mielenosoituksissa on ollut paljon Venäjän lippuja ja Vladimir Putinin kuvia. Ouagadougoussa tammikuussa 2023 pidetyssä mielenosoituksessa vaadittiin Ranskan armeijan ja sen suurlähettilään lähtöä.

Vallankaappauksessa valtaan noussut kapteeni Ibrahim Traore on vahvistanut Burkina Fason sotilaallista yhteistyötä Venäjän kanssa ja hakenut Moskovasta tukea taistelussaan aseellisia ryhmiä vastaan. Marraskuussa 2023 ensimmäinen ryhmä venäläisiä sotilaita laskeutui Burkina Fason pääkaupunkiin, jota seurasi kuukausia myöhemmin toinen noin sadan venäläisen sotilasneuvonantajan ryhmä.

Venäjä "strateginen liittolainen"

Burkina Fason suhteet Moskovaan ovat olleet valokeilassa sen jälkeen, kun maa käynnisti ranskalaisten joukkojen poistumisen helmikuussa 2022 ja päätti sopimuksen, joka salli Ranskan taistella siellä kapinallisia vastaan. Ranskan vastaiset mielialat lisääntyivät osissa maata.

Venäjä on pyrkinyt laajentamaan läsnäoloaan Sahelin alueella ja on arveltu, että Malin tavoin Burkina Faso pyrkisi liittämään Venäjän turvallisuusjärjestelmäänsä. Aluksi maa kielsi virallisesti lähentymisen, mutta pääministeri Apollinaire Kyelem de Tambela vieraili Moskovassa useiden päivien ajan joulukussa 2022 keskustelemassa yhteistyöstä maiden välillä.

Useat raportit osoittivat Wagnerin tulon maahan. Joulukuussa 2022 Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo paljasti, että Burkina Fason sotilashallitus oli jo tehnyt sopimukset Wagner-ryhmän kanssa. Hän sanoi tiedotustilaisuudessa uskovansa, että Wagnerille on luvattu kaivos Etelä-Burkina Fasossa maksuna heidän palveluistaan. Väite aiheutti diplomaattisen riidan maiden välillä. Venäjällä on ainakin yksi kaivostoimintaan liittyvä yritys Burkina Fasossa. Wagner-konsernin tytäryhtiöillä on tapana hyödyntää luonnonvaroja maista maksun lähteenä.

Wagner-palkkasotureita syytettiin julmuuksista siviilejä kohtaan ja mineraalivarojen ryöstöstä, mikä johti turvallisuusympäristön heikkenemiseen entisestään. Malissa Wagner-taistelijoiden osuus on yhdistetty siviilien joukkomurhiin, mukaan lukien noin 300 ihmisen teloitukset Keski-Malissa maaliskuussa 2022. Keski-Afrikan tasavallassa venäläisiä palkkasotureita on syytetty siviilien tappamisesta, raiskaamisesta ja kidutuksesta ryöstettäessä kultaa ja timantteja.

Wagnerin toimintaan kuului luoda vaikutelma paikallisesta tuesta väärennetyillä ruohonjuuritason liikkeillä, joita johtavat paikalliset vaikuttajat, jotka tyypillisesti jakavat mielenosoituksissa Venäjän lippuja.

Euroopan unionin ja Burkina Fason väliset neuvottelut mahdollisesta turvallisuustuesta jatkuivat huhtikussa 2023. EU halusi ylläpitää yhteyksiä kapteeni Traorén johtamaan junttaan, mutta jäädyttäisi kaikki avustussuunnitelmat jos Ouagadougou allekirjoittaisi sopimuksen Wagnerin kanssa.

Uusia yhteistyömuotoja

Ibrahim Traore sanoi toukokuussa 2023, että Venäjästä on tullut Burkina Fason keskeinen strateginen liittolainen, mutta kiisti venäläisten palkkasotureiden tukeneen burkinalaisia joukkoja niiden taistelussa islamistisia aseellisia ryhmiä vastaan. Harvinaisessa televisiohaastattelussa Traorelta kysyttiin, keitä Burkina Fason kansainväliset liittolaiset ovat konfliktissa, joka on tappanut tuhansia ja siirtänyt noin 2,5 miljoonaa henkeä asuinsijoiltaan laajemmalla Sahelin alueella viimeisen vuosikymmenen aikana.

Traore vastasi, että Ranskan armeijan lähtö ei tarkoita, etteikö Ranska olisi liittolainen. "Mutta meillä on myös strategisia liittolaisia. Meillä on uusia yhteistyömuotoja. Esimerkiksi Venäjä on strateginen liittolainen." Hän sanoi, että Venäjä on merkittävä sotatarvikkeiden toimittaja ja pysyy sellaisena, mutta ei antanut lisätietoja. Burkina Fason johtaja sanoi olevansa tyytyväinen yhteistyöhön Venäjän kanssa.

Syyskuun 1. 2023 uutisoitiin, että Burkina Fason väliaikainen presidentti Ibrahim Traoré oli neuvotellut sotilaallisesta yhteistyöstä Venäjän apulaispuolustusministerin valtuuskunnan kanssa. Vierailu oli jatkoa Traorén ja presidentti Vladimir Putinin välisille neuvotteluille Pietarissa heinäkuussa pidetyssä Venäjän ja Afrikan välisessä huippukokouksessa. Neuvotteluissa keskityttiin sotilaallisen tuen näkökohtiin, kuten Burkina Fason upseerikadettien ja upseerien, sekä lentäjien kouluttamiseen Venäjällä. Keskusteluja käytiin myös yhteistyöstä taloudessa ja ydinenergiassa.

Elokuun 2024 lopulla Venäjän puolustusministeriön kanssa yhteistyössä toimivan yksityisarmeijan "Karhuprikaatin" noin sadan venäläisen sotilaan uutisoitiin vetäytyvän pois Burkina Fasosta. Tämä jättäisi maahan 200-300 venäläistä sotilasta. Syyksi poistamiselle ilmoitettiin, että joukkoja tarvitaan Kurskin alueen taisteluissa Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan.

Katso myös

• Burkina Faso, Vapaudet ja ihmisoikeudet
• Sahelin kriisi
• Ryhmä Wagner Afrikassa
• Norsunluurannikko, Turvallisuus
• Ghana, Turvallisuus
• Togo, Turvallisuus
• Benin, Turvallisuustilanne
• Niger, Turvallisuua
• Nigeria Turvallisuus

Aiheesta muualla

• ‘Russia’s African lab’: How Putin won over Burkina Faso after French adieu, Al Jazeera 15.5.2024