Rusismi
Rusismi (myös "russismi", "rašismi"; ukr. рашизм, ven. русизм) on Venäjää ja fasismia merkitsevät sanat yhdistävä uudissana, jonka tarkoitus on kuvata Venäjän hallinnon edustamaa ideologiaa ja toimintatapoja.[1][2][3] Termi on ollut aktiivisesti poliitikkojen ja tutkijoiden käytössä.[2] Vuodesta 2022 lähtien sitä on käytetty aktiivisesti varsinkin Ukrainassa, jossa sitä ovat käyttäneet myös virallisissa yhteyksissä Volodymyr Zelenskyi ja Verh’ovna Rada.[3][2]
Rusismia pidetään fasismin tavoin autoritaarisena, ultranationalistisena järjestelmänä, johon lisäksi yhdistyvät vahva Venäjän maailmanhistoriallisen aseman korostus ja täydellinen todellisuuden sivuuttaminen. Termiä on käytetty havainnollistamaan Vladimir Putinin politiikassa havaittuja fasismin piirteitä. Putin on usein viitannut puheissaan Ivan Iljiniin, ja hänen on katsottu saaneen vaikutteita myös oman aikansa äärioikeistolaisilta ajattelijoilta, kuten Aleksandr Duginilta ja Timofei Sergeitševiltä.[1] Timothy Snyderin mukaan Putin tukee äärioikeistoa kansainvälisesti ja on noussut monien valkoisten suprematistien ihannoimaksi hahmoksi. Hänen mukaansa Putin on kasvavissa määrin tukeutunut fasistiseen käsitteistöön.[4]
Suomen kielessä esimerkiksi Mika Aaltola on käyttänyt termiä muodossa "rusismi" ja pitänyt Putinin hallitsemaa Venäjää fasistisena valtiona.[3][5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rusismi-sanaa käyttivät alun perin toimittajat venäläisestä ultranationalismista 1990-luvun loppupuolella.[1] Vastaavaa termiä oli jo 1990-luvun alkupuolella käyttänyt Džohar Dudajev, joka piti sanan kuvaamalle ilmiölle tunnusomaisena julmuutta niin ihmisiä kuin luontoakin kohtaan. Dudajev yhdisti sanan myös poltetun maan taktiikkaan. Sanaa käytettiin jälleen Georgian sodan yhteydessä vuonna 2008.[3] Sanan käyttö yleistyi vuoden 2014 jälkeen, ja erityisen laajaan käyttöön se tuli Venäjän aloitettua täysmittaisen hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022.[2][3][1] Jo ennen vuotta 2022 sanalla "rusismi" viitattiin venäläisen maailman ideologiaan ja Vladimir Putinin harjoittamaan ekspansionistiseen politiikkaan. Vuonna 2022 Ukrainassa "rusisteina" alettiin viitata sekä Ukrainan sotaa kannattaviin venäläisiin sotilaisiin että siviileihin.[3]
Merkitys lainsäädännössä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2023 Verh’ovna Rada teki päätöksen, jonka myötä termi omaksuttiin Ukrainassa viralliseen käyttöön Venäjän hallinnon arvoihin ja toimintatapoihin viitattaessa[6]. Lainsäätäjät tutustuivat muiden muassa Timothy Snyderin, Anne Applebaumin ja Mark Lipovetskin kirjallisuuteen ennen termin määrittelemistä. Ratkaisun mukaan rusismi on totalitarististen ideoiden ja toimintatapojen kokonaisuus, johon ovat vaikuttaneet käsitys venäläisestä ylivertaisuudesta, venäläinen imperialismi, Neuvostoliiton hallinto ja Saksan kansallissosialismi.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Christo Atanasov Kostov, Russian fascism: the six principles of Putin’s nationalist ideology The Conversation 7.12.2023, viitattu 2.6.2024 (englanniksi)
- ↑ a b c d e What Is Ruscism? (Ruscism — Brand New Russian Totalitarianism) Spravdi 22.5.2023, viitattu 2.6.2024 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Arja Paananen, Mistä on kyse ”russismissa” eli venäläisessä fasismissa? Uusi käsite voi löytyä pian oppikirjoista Ilta-Sanomat 8.5.2022, viitattu 2.6.2024
- ↑ Timothy Snyder, The War in Ukraine Has Unleashed a New Word The New York Times 22.4.2022, viitattu 2.6.2024 (englanniksi)
- ↑ Mika Aaltola: Venäjä on siirtynyt ”rusismiin” – venäläiseen versioon fasismista Uusi Suomi 5.5.2022, viitattu 2.6.2024
- ↑ Yevhen Kizilov, Ukrainian Parliament officially defines Putin’s regime as Ruscism Ukrainska Pravda 2.5.2023, viitattu 2.6.2024 (englanniksi)