Yrjönnauha

Yrjönnauha (ven. георгиевская ленточка, georgijevskaja lentotška) on venäläisen Pyhän Yrjön ritarikunnan ristin nauha, josta on Venäjällä 2000-luvulla tullut tärkeä kansallinen symboli.

Nauha on peräisin Katariina II:n perustaman Pyhän Yrjön ritarikunnan tunnuksista. Sisällissodan aikana sitä käyttivät valkoiset ja toisen maailmansodan aikana Andrei Vlasovin kollaboraattorit ja Donin ja Kubanin kasakat, jotka taistelivat natsi-Saksan puolella. Neuvostoliitto otti nauhan käyttöön Kunnian mitalissa 1943 ja myöhemmässä kunniamerkissä "Voitto Saksasta suuressa isänmaallisessa sodassa 1941–1945".^[1]

Pyhän Yrjön risti, 4. luokka
Kunnian mitali, 1943
mitali "Voitto Saksasta suuressa isänmaallisessa sodassa", 1945

Voitonpäivänä 9. toukokuuta niillä juhlistetaan toisen maailmansodan loppumista ja voittoa Natsi-Saksasta. Voitonpäivästä kehittyi 2000-luvulla maan tärkein juhlapäivä ja yrjönnauhasta Venäjän sotilasylpeyden tunnus ja yksi maan tärkeimmistä symboleista.

2014 alkaneessa Ukrainan sodassa venäläismieliset separatistit ottivat sen yhdeksi tunnuksistaan. Kriisi nosti yrjönnauhan merkitystä entisestään ja sen käyttö myös arkisemmissa yhteyksissä lisääntyi räjähdysmäisesti. Voitonpäivän alla 2014 14 000 vapaaehtoista nuorta jakoi yksin Moskovassa neljä miljoonaa ilmaista yrjönnauhaa. Nauhoilla on koristeltu katukuvaa, auton antenneja ja mainostettu kaupallisia tuotteita. ^[2]

Ukrainalainen pilkkanimi nauhan kantajille on "koloradot" viitaten musta-oranssiraitaiseen coloradonkuoriaiseen, joka levisi 1950-luvulla Yhdysvalloista Neuvostoliittoon.^[1]

Vuonna 2017 Ukraina teki yrjönnauhan julkisesta käytöstä osin rangaistavaa. Kielto ei koskenut muun muassa sotaveteraaneja.^[3]

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu Moskovan voitonpäivän paraatissa 2018.
Yrjönnauhakampanja 2009.
Yrjönnauha moskovalaisen auton antennissa.
Ukrainanvenäläisiä Donetskissa voitonpäivänä 2015.