Ruotsin kielen aakkoset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Ruotsia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla, johon kuuluvat samat lisämerkit kuin suomessakin (Å, Ä ja Ö). Yhteensä aakkosia on 29: vokaaleja on 9 ja konsonantteja 20.[1]
| Isot kirjaimet | ||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| A | B | C | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | P | Q | R | S | T | U | V | W | X | Y | Z | Å | Ä | Ö |
| Pienet kirjaimet | ||||||||||||||||||||||||||||
| a | b | c | d | e | f | g | h | i | j | k | l | m | n | o | p | q | r | s | t | u | v | w | x | y | z | å | ä | ö |
Svenska Akademiens Ordlista erotti W:n omaksi kirjaimekseen ensimmäistä kertaa 13. painoksessaan vuonna 1998.[2] W on ruotsin vähiten käytetty kirjain.[3]
Akuutti aksenttimerkkiä (´) voidaan käyttää vieraskielisissä sanoissa, ainoastaan E:n päällä, poikkeavan sanapainon ilmaisemiseksi: esim. idé (idea) ja armé (armeija).[1]
Tavausaakkoset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa käytettävät tavausaakkoset vastaavat suurelta osin suomen vastineita. Nato-aakkosia käytetään toisinaan.
| Kirjain | Ruotsi[4] | Suomi[5] |
|---|---|---|
| A | Adam | Aarne |
| B | Bertil | Bertta |
| C | Cesar | Celsius |
| D | David | Daavid |
| E | Erik | Eemeli |
| F | Filip | Faarao |
| G | Gustav | Gideon |
| H | Helge | Heikki |
| I | Ivar | Iivari |
| J | Johan | Jussi |
| K | Kalle | Kalle |
| L | Ludvig | Lauri |
| M | Martin | Matti |
| N | Niklas | Niilo |
| O | Olof | Otto |
| P | Petter | Paavo |
| Q | Qvintus | kuu |
| R | Rudolf | Risto |
| S | Sigurd | Sakari |
| T | Tore | Tyyne |
| U | Urban | Urho |
| V | Viktor | Vihtori |
| W | Wilhelm | wiski |
| X | Xerxes | äksä |
| Y | Yngve | Yrjö |
| Z | zäta | tseta |
| Å | Åke | Åke |
| Ä | ärling | äiti |
| Ö | Östen | öljy |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hultman, Tor G.: Svenska Akademiens språklära, s. 23–27. Norstedts, 2003. (ruotsiksi)
- ↑ Trettonde upplagan av SAOL 1998. SAOL. Arkistoitu 28.1.2011. Viitattu 12.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Magnus Hansén: Svenska Alfabetet | Världens alfabet www.varldensalfabet.se. Viitattu 12.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Handbok: Hemvärn (pdf) (s. 286) 2018. Försvarsmakten. Arkistoitu 7.11.2019. Viitattu 12.6.2020.
- ↑ Aakkosnimet eli tavausaakkoset - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 12.6.2020. fi-FI