Rumo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rumo on kylä Nurmeksessa, entisen Valtimon kunnan alueela, Pohjois-Karjalassa. Kylä sijaitsee n. 18 km pohjoiseen Valtimon kirkonkylältä. Se on Vuoksen ja Valtimonjoen latvavesistön, Maanselältä alkavan Kokkojoen varsilla. Kylä on suurten asumattomien valtionmaiden tuntumassa. Nykyään kylällä on vajaa sata asukasta. Rumo-nimi merkitsee vanhassa suomen kielessä kumollaan olevaa venettä, joka on myös kylän vaakunassa.

Kylä on ollut kautta aikain pohjoiseen kulkevan tärkeiden kulkureittien varrella. Reitti on kulkenut vesitse, polkuja, teitä ja rautateitä pitkin. Ensimmäiset asukkaat asettuivat Rumoon jo 1700-luvulla. Asutustoiminta toisen maailmansodan jälkeen kasvatti oleellisesti kylän väkilukua ja vilkastutti sen elämää. Parhaimpaan aikaan 1950-luvulla Rumossa on ollut asukkaita 400–500 henkeä, mutta nykyään väkiluku on laskenut 60:teen. Kylässä on parhaimpina vuosina ollut muun muassa monia kämppäyhdyskuntia, kauppoja, monirakennuksinen asuntolakoulu sekä baari. Rautatie sai silloin myös Napero-sivuraiteen, jolle perustettiin suuri raakapuun käsittelykeskus. Napero-sivuraide oli osa Rumon laiturivaihdetta. Kylässä on toiminnassa vielä Rumon maamiesseuran talo ja kylällä on oma kyläyhdistys. Rumon koulu on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1940 ja sitä laajennettiin vuonna 1953. Se peruskorjattiin vuonna 1993, mutta on sittemmin lakkautettu.[1][2]

Kulkuyhteydet ennen ja nyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1. Kokkojoki. Rumon Kokkojokea pitkin kulki 1500-luvulla ja todennäköisesti jo paljon aikaisemminkin karjalaisen eräelämän runkotie, turkiskauppiaiden käyttämä vesireitti, joka yhdisti Pohjanlahden ja Laatokan ja jolla oli yhteys Vienanmereen.
  • 2. Kokkoharju. 1600-luvulla on siirrytty kulkemaan maitse Kokkoharjua pitkin. Harjulla kulkeva polku on saanut nimekseen Simo Hurtan ratsutie. Se kulki Rumosta Maanselkään.
  • 3. Puukarin-Rumon päätie. Entinen päätie, Rumontie vei nykyisen valtatien itäpuolitse kylän läpi pohjoiseen Kajaaniin.
  • 4. Rautatie. Vuonna 1930 valmistui Joensuu-Kontiomäki-rata ja Rumon laiturivaihde. Henkilöliikenne osuudella Nurmes–Kontiomäki lakkautettiin vuonna 1990.
  • 5. Valtatie. 1960-luvulla rakennettiin uusi päätie, Kajaanintie, päällystetty suora valtatie kylän länsipuolelle.

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kokkoharju ja Simo Hurtan ratsupolku, josta jäljellä on kahdeksan kilometriä.
  • Kenttämäiset, syntynsä vuoksi reunahietikoiksi nimitetyt alueet
  • UKK-retkeilyreitti.
  • Lions Club Valtimo ry.: Valtimo: Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta. Lions Club Valtimo ry, 1994. ISBN 952-90-6060-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. Valtimon pohjoiset kylät: Koppelo, Nuolijärvi, Puukari, Rasimäki, Rumo ja Verkkojoki. Kyläsuunnitelma 2024. .. Teoksen verkkoversio.
  2. Heikkinen, Paavo: Valtimo: kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnista. Lions Club Valtimo, 1994.