Rooman valtakunnan hallinto ja politiikka

Rooman valtakunta
Osa historian artikkelisarjaa Rooman valtakunnan hallinto
Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta 753 eaa. – 510 eaa. Rooman tasavalta 510 eaa. – 27 eaa. Rooman keisarikunta 27 eaa. – 476 jaa.
Länsi-Rooma 330–476	Itä-Rooma 330–1453 Trebizond 1204–1461 Theodoro 1204–1475
Virkamiehet
Konsuli Preettori Prokonsuli Propreettori	Ediili Kvestori Tribuuni Kensori
Poikkeusvirat
Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli	Kuningas Triumviraatti Decemviri
Tribunicia potestas
Arvonimet
Keisari
Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri	Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset	Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium

Rooman valtakunnan poliittinen järjestelmä oli luonteeltaan konservatiivinen, ja uudistuksiin oltiin yleensä varsin haluttomia. Läpi Rooman historian keskeinen poliittinen kysymys oli maanomistus ja maan jakaminen. Varhaisemmissa vaiheissa Rooma oli kuningasvaltainen. Tästä siirryttiin harvainvaltaiseen tasavaltaan, jota hallittiin monimutkaisella senaatin, virkamiesten ja vinoon jyvitettyjen kansankokousten järjestelmällä. Vähitellen tietyt yksilöt omivat enenevissä määrin valtaa. Tästä syntyi keisarijärjestelmä Augustuksen ja hänen seuraajiensa aikana.

Politiikka

Roomalaiset kutsuivat valtiotaan tasavallaksi (libera res publica), mutta se ei missään historiansa vaiheessa ollut demokraattinen sanan nykymerkityksessä.

Senaatti

Pääartikkeli: Rooman senaatti

Rooman senaatti oli Rooman tasavallan neuvoa antava neuvosto. Senaatilla ei ollut valtaa säätää lakeja. Lakeja säätivät kansankokoukset comitia tributa ja concilium plebis. Korkeimmat virkamiehet taas valittiin comitia centuriatassa.

Kansankokoukset

Pääartikkeli: comitia

Comitiat eli kansankokoukset olivat Rooman tasavallan poliittisessa järjestelmässä kokouksia, joilla oli sekä lainsäädäntö- että oikeudellista valtaa. Ne myös valitsivat virkamiehet. Comitioiden tyypit olivat comitia calata, comitia curiata, comitia centuriata ja comitia tributa. Lisäksi oli plebeijien concilium plebis.

Hallinnollinen jako

Rooman poliittisen vallan keskus oli Forum Romanum.

Rooman valtakunnasta on harhaanjohtavaa puhua valtiona nykyisessä merkityksessä. Rooma koostui lukuisista kaupunkivaltioista ja alueista, jotka oli tehty pääkaupungista riippuvaisiksi erilaisin sopimuksin ja poliittisin järjestelyin.

Rooman hallinnollinen järjestelmä vaihteli eri aikoina. Alussa sitä hallittiin kaupunkivaltiomaisesti, mutta sen laajentuessa oli pakko kehittää uusia keinoja selvitä ilmenneistä hallinnollisista haasteista.

Valtakunnan hallinnollista järjestelmää pidettiin osin tarkoituksellisesti monimutkaisena. Tavoitteena oli minimoida alueiden kapinointi suomalla niille eriarvoisia asemia imperiumin sisällä. Tällä hajota ja hallitse (divide et impera) -taktiikalla eri alueet usutettiin toistensa kimppuun keskushallinnon asemasta.

Roomalainen oikeus

Pääartikkeli: roomalainen oikeus

Roomalainen oikeus sai ensimmäisen kirjoitetun muotonsa 450 eaa. kahdentoista taulun laeissa (leges duodecim tabularum). Niiden pohjalta muodostui Rooman kansalaisille ominainen oikeus ius civile. Sen rinnalla kehittyi valtion virkamiesten, varsinkin preettorien edikteistä toinen oikeuslähde, ius honorarium, jonka avulla muodollinen ius civile saatiin mukautumaan ajan vaatimuksiin. Lainoppineiden vaikutuksesta roomalainen oikeus kehittyi edelleen, ja keisari Justinianus julkaisi sen kodifioidussa muodossa vuosina 527–565 teoksessa Corpus iuris civilis.

Katso myös

• Rooman provinssi
• Rooman kuningas
• Rooman keisari
• Cursus honorum