Imperium
Imperium tarkoitti antiikin Roomassa viranhaltijoiden hallussa ollutta valtaa. Kuningasaikana imperium oli kuninkaan hallussa ollut jakamaton sotilaallinen ja hallinnollinen valta. Tasavallassa imperium jaettiin korkeimpien virkamiesten eli konsulien, preettorien, prokonsulien ja propreettorien kesken. Poikkeustilanteissa diktaattori ja magister equitum olivat osallisia imperiumista. Keisariaikana keisarilla oli pysyvä, muita virkamiehiä korkeampi imperium.
Imperium oli luonteeltaan myös uskonnollista ja sen siirtymiseen, sovellusalueeseen ja käyttöön liittyi monia tapoja. Esimerkiksi triumfia kykeni viettämään vain sotapäällikkö, jolla oli imperium.
Myöhemmin sanalla tarkoittettiin myös valtakuntaa, ja Rooman hallitsemiin alueisiin viitattiin termillä Imperium Romanum.