Puukiipijä
| Puukiipijä | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Puukiipijät Certhiidae |
| Suku: | Puukiipijät |
| Laji: | familiaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Certhia familiaris |
|
 |
|
| Katso myös | |
Puukiipijä (Certhia familiaris) on pieni käyränokkainen varpuslintu.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puukiipijän voi tavata poikki Euroopan ja Aasian, Irlannista Japaniin ulottuvalla alueella. Se pesii miltei koko Euroopassa, Suomen etelä- ja keskiosassa Etelä-Lappia myöten. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 70 000 – 150 000 paria. Euroopan kanta on 2,7–3,6 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla 200 000. Osa Suomen puukiipijöistä talvehtii Suomessa, osa muuttaa syys–lokakuussa lounaaseen, Ruotsiin ja läntiseen Eurooppaan. Talvisin ne lyöttäytyvät tiaisparviin. Kovat pakkasjaksot aiheuttavat talvehtivalle kannalle suuria tappioita.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puukiipijän elinympäristöjä ovat havumetsät, puistot ja vanhat lehtimetsät.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puukiipijän pesä on yleensä jossain rakosessa, usein kuolleen männyn repsottavan kaarnan alla, katkenneen puun kannossa, rungon halkeamassa, seinälaudoituksen raossa tms. Pesii mielellään erityiseen puukiipijälle tehtyyn linnunpönttöön. Muninta alkaa huhtikuussa. Naaras munii 3–9 munaa, joita haudotaan 13–15 vrk. Poikaset lähtevät pesästä 2-viikkoisina. Usein toinen pesue kesäkuussa. Esimerkiksi Unkarissa poikasten kasvu on hitaampaa kuin Suomessa ilmeisesti lyhyemmmän valoisan ajan vuoksi[3].
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puukiipijän ruokavalioon kuuluvat pääasiassa hämähäkit, hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat, talvisin myös siemenet. Voi myös käydä ruokintapaikoilla syömässä rasvaa. Kiinnostavaa on, että kekomuurahaiset kilpailevat ravinnosta puukiipijän kanssa eikä lintu syö muurahaisia, joten muurahaiskekojen kanssa samoissa metsissä puukiipijää ei juuri esiinny[4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Certhia familiaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Puukiipijä – Certhia familiaris Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Kuitunen, Markku ja Strang, Antti: ”12. Unkarissa poikaset kasvavat hitaammin”, Puukiipijä, s. 70-72. Hämeenlinna: Docendo, 2024. ISBN 978-952-382-800-1
- ↑ Kuitunen, Markku ja Strang, Antti: ”16. Kekomuurahainen ja puukiipijä – ravintokilpailua ja yhteenottoja”, Puukiipijä, s. 88-100. Hämeenlinna: Docendo, 2024. ISBN 978-952-382-800-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]² Rengastajan vuosikirja 2005.
- Kuitunen, Markku & Suhonen, Jukka 1987: Puukiipijää harrastaen ja tutkien. – Lintumies 5.1987 s. 186–189. LYL.
- LuontoPortti: Puukiipijä (Certhia familiaris)
- ITIS: Certhia familiaris (englanniksi)