Kissankäpälät
| Kissankäpälät | |
|---|---|
 Ahokissankäpälä eli kissankäpälä (Antennaria dioica) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: |
Kissankäpälät Antennaria Gaertn.[1] |
| Katso myös | |
Kissankäpälien (Antennaria) sukuun kuuluu yhteensä noin sata lajia, jotka kasvavat maapallon lauhkean ja viileän ilmaston alueilla. Suku puuttuu kokonaan Afrikasta.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kissankäpälät ovat matalakasvuisia, monivuotisia ruohovartisia kasveja, joita peittää kauttaaltaan tiheämpi tai harvempi nukka.[2]
Suomessa esiintyy kuusi kissankäpälälajia, joista yleisin on koko maassa esiintyvä ahokissankäpälä, jota kutsutaan usein vain pelkäksi kissankäpäläksi. Muut Suomessa esiintyvät kissankäpälälajit ovat harvinaisia tunturikasveja. Tunturikissankäpälä muistuttaa paljon ahokissankäpälää, mutta sen aluslehdet ovat päältä harmaakarvaiset ja mykeröiden kehtosuomut ovat kärjestään tummanruskeat, mikä antaa kasville ahokissankäpälää ruskeamman yleisvärin. Kaljukissankäpälä ja isokissankäpälä kasvavat Suomessa vain Enontekiön kunnan alueella. Molemmat ovat erittäin uhanalaisia, minkä lisäksi isokissankäpälä on rauhoitettu[3]. Harvinaisia Lapin lajeja ovat myös erittäin uhanalainen ruijankissankäpälä ja harmaakissankäpälä, joka on elinvoimainen Tunturi-Lapissa, mutta uhanalainen Metsä-Lapissa.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joitakin ulkomailta peräisin olevia kissankäpälälajeja viljellään kalliopuutarhoissa koristekasveina, erityisesti rönsyileviä tai mattoja muodostavia lajeja.
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kasvavat lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ahokissankäpälä eli kissankäpälä (Antennaria dioica)
- isokissankäpälä (Antennaria villifera)
- harmaakissankäpälä (Antennaria canescens)
- kaljukissankäpälä (Antennaria porsildii)
- ruijankissankäpälä (Antennaria nordhageniana)
- tunturikissankäpälä (Antennaria alpina)
Muita lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- hopeakissankäpälä (Antennaria microphylla)
- huopakissankäpälä (Antennaria howellii)
- kalliovuortenkissankäpälä (Antennaria media)
- karpaattienkissankäpälä (Antennaria carpatica)
- kollikissankäpälä eli kollinkäpälä (Antennaria plantaginifolia)
- rusokissankäpälä (Antennaria rosea)
- terttukissankäpälä (Antennaria racemosa)
- villakissankäpälä (Antennaria lanata)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ITIS: Antennaria (englanniksi)
- ↑ Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran (myös levinneisyyskartta) 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 6.7.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Isokissankäpälä Luontoportti.com. Viitattu 30.3.2021.