Ilmari Saarelainen
Matti Pekka Ilmari Saarelainen (s. 12. syyskuuta 1944 Uusikaupunki) on suomalainen näyttelijä, joka oli vuosikymmenet kiinnitettynä Tampereen Työväen Teatterissa. Hän on sittemmin jatkanut näyttämöllä muun muassa alun perin Työväenteatterissa vuonna 2010 ensi-iltansa saaneen suositun soolonäytelmänsä Parasta ennen kanssa, vieraillen eri teattereissa. Televisiosta Saarelainen muistetaan etenkin 1970–1980 -lukujen komediasarjoista Tankki täyteen sekä Sisko ja sen veli.
Lapsuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmari Saarelaisen isä on kotoisin Viipurista ja äiti Uudestakaupungista. He tapasivat opiskellessaan Ateneumissa. Ilmarin äiti maalasi Arabian lautasia ja suunnitteli karkkipapereita Hellakselle. Isä taas oli muun muassa Suomen Trikoolla mainosmiehenä. Nuori Ilmari esiintyi tästä syystä mallina alusasumainoksissa. Lapsuuden kesät hän vietti länsirannikolla ja Valkeakoskellaselvennä.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarelainen tunnetaan erityisesti komediarooleistaan. Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi suositussa televisiosarjassa Tankki täyteen (1978–1980), jossa hän esitti perheen poikaa Juhana Viléniä. Tankki täyteen -sarjan jälkeen Saarelainen esitti toista pääosaa televisiosarjassa Sisko ja sen veli. Saarelainen on maininnut työskentelyn Neil Hardwickin kanssa yhdeksi uransa kohokohdista.[2]
Saarelainen näytteli 1980-luvulla myös useissa Visa Mäkisen elokuvissa. Saarelaisen tunnetuin roolihahmo 1990-luvulla oli hovimestari Pyry Laineen rooli Elämän suola -televisiosarjassa. Loppuvuodesta 2007 esitettiin TV2:lla Antiikkieno-sarja, jossa Saarelainen oli nimiroolissa.[2]
Saarelainen on valmistunut Suomen Teatterikoulusta vuonna 1968. Vuosina 1968–1969 hän työskenteli Kotkan kaupunginteatterissa. Vuodesta 1969 lähtien hän työskenteli Tampereen Työväen Teatterissa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2008.[1] Vuosina 2010-2018 Työväen Teatterin suosituimpia esityksiä oli Saarelaisen Parasta ennen, jonka kanssa hän on sittemmin tehnyt paluun, kierrellen eri teattereissa.[3]
Eläkkeelle jäännin jälkeen hän on esiintynyt muiden muassa Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Teatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa, Tampereen Komediateatterissa, Suomen Kansallisoopperassa.[1] Vuoden 2023 kesällä Saarelainen esiintyi Tampereen Komediateatterin näytelmässä Yksi mies, kaksi pomoa ja jatkaa syksyllä Parasta ennen -näytelmänsä parissa, niin Komediateatterissa kuin muualla, kuten Porin teatterissa ja Lahden kaupunginteatterissa.[4][5][6][7]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmari Saarelainen tapasi Leena-vaimonsa Työväen teatterissa. He menivät naimisiin vuonna 1978 ja tytär Noora syntyi seuraavana vuonna.[8]
Näytelmiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarelaisen suosikkirooleja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Harold Pinterin näytelmässä Syntymäpäiväjuhla[1]
- Goethen Faustissa[1]
- George Taborin näytelmässä Taisteluni[1]
- Hannu Salaman romaaniin perustuvassa näytelmässä Juhannustanssit[1]
Muita näytelmiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ei sisällä kaikkia Saarelaisen näytelmiä.
- Anna Karenina (1986)
- Vedenneidon laulu (1992)
- Babe, urhea possu (1998)
- Rakastettu Johansson (2001)
- Kesäyön uni (2002)
- Ilonen leski (2002)
- Peter Pan (2003)
- Onnellisten maa (2003)
- Lainatenori (2004)
- Suutari Aaltonen (2004)
- Marilyn (2005)
- Herra metsästää (2005)
- Rakkauden lähde (2006)
- Kauppamatkustajan kuolema (2006)
- Takapirut (2006)
- Runar ja Kyllikki (2007)
- Parasta ennen (2010)
- Immu & Riku spesiaali (2010)
- Kreivitär Mariza (2012)
- Viimeinen pasodoble (2015)
- Kevytkenkäinen nainen (2017)
Muualla
- Zarah L (Kotkan kaupunginteatteri, 2000)
- Iso paha susi (Tampereen Komediateatteri, 2009)
- The Sound of Music (Tampereen Komediateatteri, 2010)
- Eila, Rampe ja palvattu onni (Helsingin kaupunginteatteri, 2010)
- Kohtuuttomuus Kaikessa (Rauman Kaupunginteatteri, 2011)
- Annie (Tampereen Komediateatteri, 2012)
- Havannan kuu (Hämeenlinnan Teatteri, 2014)
- Tankki täyteen (Tampereen Komediateatteri, 2015)
- Kultalampi (Hämeenlinnan Teatteri / Riihimäen Teatteri, 2016)
- Suurenmoista! (Tampereen Komediateatteri, 2018)
- Yksi mies, kaksi pomoa (Tampereen Komediateatteri, 2023)[4]
Lähde: [9], ellei toisin mainita.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Aamulehti, 3.10.2010, s. 10–13.
- ↑ a b Erjansalo, Anne; Timonen, Kaarina; Karhuvaara, Veera: "Toosan" tähdet eivät sammu. Ilta-Sanomat Plus, 10.11.2007, s. 25.
- ↑ Parasta ennen riihimaenteatteri.fi. Arkistoitu 30.7.2023. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ a b Yksi mies, kaksi pomoa komediateatteri.fi.
- ↑ Parasta ennen komediateatteri.fi.
- ↑ Parasta ennen lippu.fi.
- ↑ Parasta ennen lahdenkaupunginteatteri.fi. Arkistoitu 29.7.2023. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ Näyttelijä Ilmari Saarelainen oli jo pienenä puliseva ilmeilijä: ”Vaimo on pitänyt huolen, että siviilissä hupailulla on rajansa” seura.fi.
- ↑ Ilmari Saarelainen ilona.tinfo.fi.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilmari Saarelainen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Ilmari Saarelainen Elonetissä.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
