Rietrikki Polén
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Rietrikki (Rietrik, Fredrik) Polén (23. huhtikuuta 1823 Pieksämäki – 24. joulukuuta 1884 Mikkeli) oli suomalainen toimittaja, kielenkääntäjä, lyseon lehtori ja suomalaisuusaatteen kannattaja.[1]
Pieksämäen kappalaisen Fredrik Polénin ja Severina Blidberg poikana syntynyt Polén pääsi ylioppilaaksi 1845 ja opiskeli Helsingin yliopistossa vanhoja kieliä, historiaa ja maantiedettä valmistuen filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1850. Polén teki opiskeluvuosinaan 1846–1847 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannuksella kansanperinteen keruumatkan itä-Suomeen ja kokosi sananlaskuja, arvoituksia, satuja ja kansanlauluja. Hän väitteli filosofian tohtoriksi 1. toukokuuta 1858 aiheenaan Johdanto Suomen kirjallishistoriaan. Polénin väitöskirja on ensimmäinen suomenkielinen tohtorinväitöskirja.[2]
Polén toimi Suometar-lehden avustajana ja vuosina 1851–1856 lehden toimittajana.[1] Vuosina 1859–1863 Polén julkaisi omaa Mehiläinen-nimistä lehteä, jossa hän ajoi voimakkaasti suomalaisuutta ja suomen kielen aseman parantamista. Tämä lehti joutui kuitenkin lopettamaan ilmestymisen sen levikin laskettua nopeasti. Vuodesta 1864 Polén oli Uusi Suometar -lehden päätoimittajana.
Polén oli Uudenmaan lääninhallituksen 1. suomen kielen kääntäjänä vuosina 1856–1868. Helsingin Bell-Lancasterkoulun 1. opettajana ja johtajana vuosina 1860–1862 sekä Viipurin alkeisoppilaitoksen ylimääräisenä suomen kielen lehtorina vuodesta 1868 ja Kuopion lukion kollegana vuodesta 1874. Viimeiset vuotensa Polén toimi Mikkelissä vuodesta 1877 alkaen Mikkelin lyseon uskonnon ja suomen kielen lehtorina.[1] Hän julkaisi Mikkelissä vuosina 1881–1884 suomenmielistä Pellervo-sanomalehteä.
Polén omisti vuodesta 1855 alkaen Kontiomäen Aution tilan Pieksämäellä. Hän oli naimisissa vuodesta 1855 Rautalammin kirkkoherran Adolf Reinhold Langin tyttären Alexandra Matilda Langin (k. 1911) kanssa.
Polénin mukaan on nimetty Pieksämäen kulttuurikeskus Poleeni.[3]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Johdanto Suomen kirjallishistoriaan: yliopistollinen kirjoitus, väitöskirja. Frenckell, Helsinki 1858. Näköispainos: Suomen vanhan kirjallisuuden päivien julkaisuja 1. Vammala 1988
- Kirjallinen aarreaitta: Viipurin kirjallisuus-seuran toimittama: 1. jakso. Zilliacus - Viipurin kirjallisuus-seura, Viipuri 1869
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Fredrik Polén. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 30.9.2016.
- Porin kaupunginkirjasto: 150 vuotta – 150 kirjaa: 1858 Rietrik Polén: Johdanto Suomen kirjallishistoriaan [vanhentunut linkki]
- Jarmo Paikkala: Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Suomalaisuusmiehen sukua. Kiuruvesi-lehti 12.11.1986 (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Suomalainen Wirallinen Lehti, 27.12.1884, nro 302, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.07.2016.
- ↑ Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani (Arkistoitu – Internet Archive). Hiidenkivi-lehti 1/2012. Viitattu 30.6.2016.
- ↑ Puranen, Kaisa: Pieksämäen kulttuurikeskus Poleeni. Ohjelmiston kehittäminen asiakaskyselyn pohjalta, s. 13. (Opinnäytetyö) Mikkelin ammattikorkeakoulu, Kulttuurituotannon koulutusohjelma, 2010. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vapaasti ladattavia Rietrik Polénin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- Rietrik Polén: Johdanto Suomen kirjallishistoriaan, 1858. Digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmissa.
- Kun ensimmäinen suomenkielinen väitöskirja esitettiinn yliopistossa Vappuna 75 vuotta sitten, Suomen Kuvalehti, 29.04.1933, nro 18, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||
