Rapanuin kieli
Rapanui | |
---|---|
Rongorongolla kirjoitettu taulu |
|
Oma nimi | rapanui; pepito ote henua |
Tiedot | |
Alue | Pääsiäissaari, Chile |
Puhujia | 2000 (2007) |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto |
latinalainen rongorongo |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | austronesialaiset kielet |
Kieliryhmä |
malaijilais-polynesialaiset kielet oseanialaiset kielet polynesialaiset kielet |
ISO 639-3 | rap |
Rapanui on austronesialainen kieli, jota puhutaan Pääsiäissaarella rapanuiden keskuudessa.[1] Vuonna 2000 sillä oli noin 2 500 puhujaa.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin puhuttu rapanui poikkeaa merkittävästi ennen 1860-lukua käytetystä rapanuista ja näin myös rongorongon kielestä. Vaikutteita nykyiseen rapanuihin tullut etenkin tahitista, espanjasta ja ranskasta.[3] Kielellä ei ole tunnettuja murteita.[4]
1800-luvun loppupuolella jotkut rapanuit muuttivat Tahitille ja palasivat myöhemmin Pääsiäissaarelle. Näiden paluumuuttajien vaikutus rapanuin kieleen on merkittävä: 5833 sanan sanalistasta 543 katsottiin olevan vähintään todennäköisesti tahitista. Syynä tähän on se, että tahitin ja rapanuin kielet ovat äännerakenteeltaan melko samanalaisia.[5]
1960-luvulle saakka rapanui oli Pääsiäissaaren puhutuin kieli, mutta chileläisen kulttuurin vaikutuksesta vanhemmat alkoivat opettaa lapsilleen vain espanjaa, mikä johti rapanuin puhujien vähenemiseen. 1980-luvulle tultaessa vain harvat osasivat kieltä ja sitä puhuttiin lähinnä vain vanhuksille kunnioituksen osoittamiseksi.[6]
Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaista rapanuista yli 70 % puhui rapanuita, mutta tutkimuksen nuorimmasta ikäluokasta 8–12 -vuotiaista sitä puhui sujuvasti vain 16,7 %.[7] Vuonna 2007 puhujamäärä oli laskenut 2 000, mutta paikallisten kiinnostus kielen säilyttämistä kohtaan on noussut ja asenteet kieltä kohtaan ovat pääsääntöiset positiiviset.[8] Pätevistä opettajista on kuitenkin pulaa, ja tähän on haettu apua niin ulkomaalaisista yliopistoista (esim. Uudesta-Seelannista tai Havaijilta) sekä yrittämällä saada Chilen yliopisto järjestämään opettajankoulutusta etänäkursseina.[9]
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rapanuilla on ollut oma kirjoitusjärjestelmä mahdollisesti jo ennen eurooppalaisten saapumista. Sitä kirjoitettiin rongorongo-kirjoitusjärjestelmällä, jota ei ole kyetty tulkitsemaan. Myös kirjoituksen alkuperän ajoituksesta ei ole varmuutta.[10]
Nykyään rapanuita kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[11] Uusi testamentti on käännetty rapanuiksi vuonna 2018.[12] Ensimmäinen rapanuiksi julkaistu sanomalehti on Tāpura Re'o ("kirjoitettu ääni").[6]
Kielen kirjaimisto koostuu 20 aakkosesta, joista puolet on vokaaleja ja puolet konsonantteja:[13]
A, Ā, E, Ē, H, I, Ī, K, M, N, O, Ō, P, R, T, U, Ū, V, ʻ, Ŋ
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Velaari | Glottaali | |
---|---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | ŋ | ||
Klusiili | p | t | k | g | ʔ | |
Frikatiivi | v | h | |||
Yksitäryinen | ɾ |
Lähde:[14]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Puolisuppea | e | o | |
Avoin | a |
Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä.
Lähde:[14]
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksikkö | Kaksikko | Monikko | ||
---|---|---|---|---|
I pers. | inkl. | au | tāua | tātou |
ekskl. | māua | mātou | ||
II pers. | koe | kōrua | ||
III pers. | ia | rāua |
Lähde:[15]
Lukusanat 1–10 rapa nuiksi:[16]
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
tahi | rua | toru | ha | rima | ono | hitu | varu | iva | hagauru |
Arkisia fraaseja rapanuiksi:[13]
Rapanuiksi | Suomeksi |
---|---|
¡‘iorana! | hei! |
¿Pē hē a koe? | mitä kuuluu? |
riva-riva | hyvin |
¡Māuru-uru! | kiitos! |
¿I hē a koe? | missä sinä olet? |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- South Pacific phrasebook, Lonely Planet, 1999
- Kieviet, Paulus: A grammar of Rapa Nui, Language Science Press, 2017, ISBN 9783946234753
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rapa Nui Ethnologue. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Rapanui UNESCO Atlas of the World's Languages in Danger. Unesco. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Tom Garmeson: The language at the end of the Earth BBC Travel. BBC. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.4 - Rapanui glottolog.org. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Kieviet (2017): s. 15–16
- ↑ a b Rapa Nui language Easter Island Travel. 2022. Viitattu 7.12.2022. (englanniksi)
- ↑ The Rapa Nui language is alive but endangered: new “Linguistic and Cultural Revitalization Plan” addresses the challenge of strengthening itt Unesco. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Did you know Rapa Nui is threatened? Endangered Languages. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Rapa Nui: Back from the brink UNESCO. 10.1.2019. Viitattu 28.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Brown, Keith: Encyclopedia of Language and Linguistics, s. 41-42 (Scripts, Undeciphered). (Toinen painos) Elsevier, 2006. ISBN 978-0-08-044854-1 (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Rapa Nui written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Rapa Nui, Easter Islander in Chile joshuaproject.net. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Learn to speak Rapa Nui language Easter Island Travel. 2023. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Rapa Nui language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Kieviet (2017): s. 140
- ↑ Numbers in Rapa Nui omniglot.com. Viitattu 5.9.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rapanui Sprache (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)
- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- karoliini
- kiribati
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela