RN Aquila (1941)

RN Aquila
Aquilan hylky La Speziassa vuonna 1951.
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Ansaldo, Genova
Kölinlasku	1941
Laskettu vesille	ei
Palveluskäyttöön	ei
Poistui palveluskäytöstä	Saksan valtaama 1943
Tekniset tiedot
Uppouma	23 900 t (kuiva) 28 200 t (kuormattu)
Pituus	235,5 m
Leveys	30 m
Syväys	7,3 m
Koneteho	151 000 hv
Nopeus	30 solmua
Miehistöä	1 420
Aseistus
Aseistus	8 × 135 mm/L45 -tykkiä 12 × 65 mm/L64 -ilmatorjuntatykkiä 132 × 20 mm/L65 -ilmatorjuntatykkiä 51-lentokonetta
Infobox OK

RN Aquila (ital. Regia Nave Aquila) oli Italian kuninkaalliselle laivastolle suunniteltu ja valmistettu lentotukialus toisessa maailmansodassa. Alus oli alun perin risteilyalus SS Roma, jonka muutostyöt aloitettiin 1941. Italian antauduttua työt keskeytyivät ja alus jäi viimeistelemättä. Se romutettiin 1952.

Muutostyöt

Italian ensimmäisen lentotukialuksen rungoksi hankittiin 32 580 grt:n matkustaja-alus SS Roma. Alkuperäisen 1930-luvun puolivälin suunnitelman mukaan alukselle piti tehdä ainoastaan lentokansi sekä lentotoiminnan mahdollistavat muutokset ja vain hyvin vähän muutoksia sisätiloihin. Kun kansirakenteet poistettiin, savuhormit vedettiin uudelleen ja lentokansi tehtiin, aluksen todettiin tarvitsevan uusia muutoksia: runkoa täytyi jäykistää ja rakentaa silta lentokannen oikeaan reunaan. Sen jälkeen runkoa pidennettiin ja sivuille asennettiin levikkeet vakauden lisäämiseksi. Levikkeet betonoitiin, jotta konehuoneiden suoja paranisi. Aluksen voimanlähteeksi asennettiin kahden risteilijän koneet ja osa lentokannesta panssaroitiin aluksen polttoainetankkien ja ammusvarastojen suojaamiseksi.

Saksalaisilta saatiin apua lentokannen varustamista suunniteltaessa. Sinne asennettiin kaksi katapulttia ja kaksi hissiä. Täten kansi oli varustettu kuten Kriegsmarinen Graf Zeppelin ja suurin ero olikin Aquilan yhtenäinen 525 jalkaa pitkä ja 60 jalkaa leveä hangaarikansi.

Aluksen lentokalustoksi suunniteltiin kiinteäsiipiset Re 2001 -hävittäjät. Sen omasuojana oli kahdeksan 5,3 tuuman 45 pituuskaliiperin yksiputkisina asennuksina olevaa laivatykkiä, jotka tarjosivat jonkinlaisen suojan pintamaaleja vastaan. Ilmatorjuntakaluston muodostivat kaksitoista 65 millimetrin 64 pituuskaliiperin yksiputkista ja 132 kappaletta 20 millimetrin kuusiputkisina asennuksina olevaa ilmatorjuntatykkiä.

Aluksen muutostyöt alkoivat 1941 ja se oli Italian antautuessa syyskuussa 1943 lähes valmis. Saksalaiset valtasivat aluksen, mutta se vaurioitui ensin liittoutuneiden ilmahyökkäyksessä ja lopullisesti pienoissukellusvenein toteutetussa iskussa. Alus vaurioitui korjauskelvottomaksi ja se upotettiin paikalleen.

Aluksen hylky nostettiin sodan päätyttyä ja se siirrettiin La Speziaan korjattavaksi, mutta lopulta se romutettiin 1951–1952.

Lähteet

• Chesneau, Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present – an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9 (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)

Viitteet

Regia Marinan alusluokat toisessa maailmansodassa

¹ peruutettu • ² yksittäinen alus