Räisälän kansanopisto
Räisälän kansanopisto oli vuosina 1908–2009 toiminut suomalainen kansanopisto. Opisto sijaitsi vuoteen 1940 asti Räisälän pitäjässä luovutetussa Karjalassa. Vuodet 1950–2009 se toimi Kokemäellä Satakunnassa.
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Räisälän kansanopiston perusti vuonna 1907 Viipurissa vaikuttanut räisäläissyntyinen liikemies Juho Lallukka. Hän oli ollut mukana perustamassa Kanneljärven kansanopistoa vuonna 1894 ja halusi nyt saada opiston myös synnyinpitäjäänsä. Lokakuussa 1907 Lallukka ilmoitti perustavansa opiston omalla kustannuksellaan, luvaten toimipaikaksi Pudorian kartanon. Opisto aloitti toimintansa vuoden 1908 marraskuussa. Sen vaikutusalueena oli Räisälän lisäksi myös muita itäisen Kannaksen pitäjiä, kuten Antrea, Kirvu, Sakkola sekä Käkisalmen kaupunki. Kansanopiston ohjelmaan kuului muun muassa maataloutta, kotitaloutta ja käsitöitä.
Evakkoon lähtö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syksyllä 1939 kansanopiston rakennukset otettiin sotilaskäyttöön. Talvisodan päätyttyä maaliskuussa 1940 opisto siirrettiin Etelä-Pohjanmaalle Teuvan Kulttuuritalo Orrelaan. Jatkosodan aikana opisto palasi jälleen Räisälään kahdeksi vuodeksi.[1] Silloin sen tiloissa toimi myös sotasairaala.[2] Rauhan tultua vuonna 1945 se jatkoi toimintaansa Satakunnassa. Aluksi Köyliön Lallintalolla [3] ja vuodesta 1950 lähtien Opistontiellä Kokemäen Peipohjassa.
Aika Kokemäellä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokemäellä Räisälän kansanopiston ohjelmaan kuului samoja kursseja kuin Räisälässäkin, mutta se tuli erityisesti tunnetuksi luovan kirjoittamisen linjastaan eli ns. Dante-akatemiasta. Porista kotoisin oleva kirjailija Kari Levola ideoi Dante-akatemiaa yhdessä rehtori Tytti Äikään kanssa. Levola toimi useita vuosia opiston luovan kirjoittamisen tuntiopettajana, Dante-akatemian henkisenä isänä ja jatkuvuuden takaajana, kun päätoimiset opettajat vaihtuivat muutaman vuoden välein. Dante-akatemian kummisetänä toimi Kari J. Kettula, joka oli valittu keväällä 1984 Turun ja Porin kirjallisuuden ohjaavaksi läänintaiteilijaksi. Helsingistä kotoisin oleva kirjailija Timo Montonen toimi luovan kirjoittamisen ja kirjallisuuden päätoimisena opettajana kolme vuotta, vuosina 1990-1993.[4] Sekä Levola että Montonen ovat käyttäneet opettajankokemustaan Räisälän kansanopistossa virikkeenä ja lähtökohtana kirjallisessa tuotannossaan, Levola esimerkiksi nuortenkirjassaan Blankko. Mä kirjoitan sulle[5] ja Montonen romaanissa Sadie Q[6]. Dante-akatemiassa opetettiin runon ja proosan lisäksi journalistista kirjoittamisista, jota vuosina 1988-1992 opetti toimittaja Aimo Ruusunen. Sen jälkeen opetuksesta vastasi sanomalehti Lallin toimitussihteeri Juha Kosonen. Lallin toimitus sijaitsi Kokemäellä.[7] Lisäksi opistolla toimi elokuvalinja.
1990-luvulla oppilasmäärät alkoivat laskea ja kansanopisto ajautui taloudellisiin vaikeuksiin. Ongelmaksi muodostui myös se, että opisto oli ottanut ohjelmaansa pseudotieteellisiä opintolinjoja, kuten ääni- ja energiahoitoa, luovaa terapiaa ja elämäntaitoa.[8] Opistossa järjestettiin myös joogaretriittejä.[9]
Skepsis ry myönsi Räisälän kansanopistolle vuoden 2005 Huuhaa-palkinnon yhdessä Varsinais-Suomen Kansanopiston kanssa. Skepsis totesi kansanopiston sisällyttäneen opetukseensa pseudotieteellistä ja tieteellisen ajattelun vastaista aineistoa, joka ei kuulu perinteisen suomalaisen kansansivistystyön piiriin. Palkinnon perusteluissa Skepsis mainitsi muun muassa astrologian, unien tutkimisen, elämänenergian ja useiden uskomushoitojen opetuksen.[8] Kansanedustaja Sari Essayah teki seuraavana vuonna eduskunnassa kirjallisen kysymyksen opiston kurssitarjonnasta. Essayah kysyi hallitukselta, pitääkö se Räisälän kansanopiston tarjoamia kursseja hyväksyttävinä ja tukemisen arvoisena.[10]
Kielteinen julkisuus vaikutti osaltaan siihen, että oppilaitos menetti valtionavustuksensa ja kansanopistoasemansa vuonna 2008. Seuraavana vuonna se muutti nimensä Räisälän opistoksi ja yritti jatkaa toimintaansa.[11] Tämä ei kuitenkaan onnistunut ja marraskuussa 2009 Porin käräjäoikeus asetti Räisälän opiston kannatusyhdistyksen konkurssiin.[12]
Entisiä johtajia ja rehtoreita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alli Kallioniemi 1917
- Väinö Kaasalainen 1926–1940
- Matti Kähäri, vs. johtaja, vt. johtaja ja johtaja 1937–1953
- Tytti Äikää 1975–2007
- Tommi Römpötti 2007–2008
- Taisto Riimukallio 2009
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Räisälän kansanopisto (Arkistoitu versio)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Räisälä haikonen.info. Arkistoitu 1.8.2012. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Kenttäsairaala Kannaksella veteraanienperinto.fi. Arkistoitu 1.4.2007. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Lallintalon historia lallintalo.fi. Arkistoitu 22.10.2014. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Montonen, Timo: Kirjoittajan kirja, s. 62-64. BTJ Finland Oy, 2008. ISBN 978-951-692-689-9
- ↑ Levola, Kari: Blankko. Mä kirjoitan sulle. Tammi, 1989. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Montonen, Timo: Sadie Q, s. 73-193. Books on Demand, 2011. ISBN 978-952-498-614-4
- ↑ Montonen, Timo: Oppivuoteni kansanopiston opettajana Havua!-blogi. 15.12.2023. Timo Montonen. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ a b Huuhaa-palkinnot kautta aikojen 7.12.2005. Skepsis ry. Viitattu 12.12.2022.
- ↑ Astangajoogaretriitti Kokemäki, Räisälän kansanopisto Linda Taakala. Viitattu 17.3.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kirjallinen kysymys 127/2006 vp 2.3.2006. Eduskunta. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Räisälä jatkaa vapailla markkinoilla 16.2.2009. Kansanvalistusseura. Arkistoitu 10.9.2012. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Räisälän kansanopisto hakeutui konkurssiin 5.11.2009. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 13.11.2009. Viitattu 17.3.2012.