Sotasairaala
Sotasairaala on sairaala, jossa hoidetaan ensisijaisesti sodassa haavoittuneita. Nimitys viittaa sodan aikana toimivaan organisaatioon. Rauhanaikaisesta sodassa vammautuneiden hoitolaitoksesta on käytetty ainakin nimitystä sotavammasairaala.
Toisen maailmansodan sotasairaalat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jatkosodan aikana Suomessa oli noin 50 sotasairaalaa, joiden ohella myös 29 kenttäsairaalaa ja 10 sairasjunaa. Tällaisissa junissa kuljetettiin noin 237 000 potilasta. Niistä oli merkittävä apu sota- ja kenttäsairaaloiden välisenä yhdyssiteenä.[1] Etulinjojen tuntumassa oli joukkosidontapaikka (JSp).[2]
Päämajassa lääkintähuollon johtajana toimi lääkintäkenraalimajuri Eino Suolahti. Lääkäreitä oli sotien aikana noin 1 400, mutta tarve olisi ollut moninkertainen. Sairaanhoitajia oli puolustusvoimien palveluksessa noin 5 500. Lisäksi oli lääkintälottia.[2] Sotasairaaloiden avustavat hoitajat olivat kuitenkin ensisijaisesti Suomen Punaisen Ristin apusisaria. Päämajan lääkintäosasto antoi käskyn, jonka mukaan sotasairaaloiden henkilökunta muodostettiin pääosin sairaanhoitajista ja apusisarista.[3]
Sotasairaala oli haavoittuneen toipumisen kannalta tärkeä paikka. Niistä siirryttiin edelleen kuntoutukseen, kotiin ja työelämään. Jotkin sairaalat erikoistuivat tiettyjen vammojen hoitoon. Vammoista tavallisimpia olivat käsi- ja jalkavammat sekä keskikehon vammat. Hoito kesti usein pitkän aikaa. Ilmapiirin kohottamiseksi järjestettiin viihdytys- ja aseveli-iltoja sekä askartelua. Henkilökunta oli kovassa paineessa, kun esimerkiksi yhdellä kertaa saapui kokonainen sairasjunallinen hiljaisia ja tuskaisia haavoittuneita.[2]
Sairaanhoidon järjestäminen eri maiden armeijoissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvallat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvaltojen sotilassairaaloissa hoidetaan 1,6 miljoonaa sotilasta vuodessa sekä heidän perheenjäseniään. Synnytyksiä hoidetaan vuodessa yli 50 000. Sotilassairaaloiden potilasturvallisuus nousi tarkasteluun vuonna 2014, kun selvisi, että sotilassairaaloiden maine synnytyssairaaloina on huono. Vastasyntyneistä vahingoittui useampi kuin siviilisairaaloissa syntyneistä. Turvallisuustarkistukset jäivät tekemättä, odottamattomista kuolemantapauksista alle puolet ilmoitettiin turvallisuudesta vastaaville virkamiehille, eikä hoitovirheitä juuri tutkittu. Yhdysvalloissa ei sotilassairaaloissa hoideta sotaveteraaneja, vaan heillä on oma hoitojärjestelmä.[4] Yhdysvaltojen sotilastukikohdissa on sotilassairaaloita eri puolilla maailmaa, kuten Saksassa[5] ja Japanissa.[6] Yhdysvaltojen armeija on kehittänyt ilmakuljetuskykyä ilmateitse tapahtuviin potilasevakuointeihin.[7]
Yhdysvaltojen armeijalla on useita sairaalalaivoja, joita se käyttää sotilasoperaatioissa maailmalla. Yhdessä sairaalalaivassa on 1 000 potilaspaikkaa. Niitä on käytetty esimerkiksi covid-19 -pandemian yhteydessä[8] sekä esimerkiksi Haitin maanjäristyksen uhrien hoitamiseen vuonna vuonna 2015.[9]
Suomen nykyisessä kenttälääkintäjärjestelmässä jatkohoidon järjestäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin Suomen kenttälääkintäjärjestelmä tukeutuu siviilisairaaloihin ja erikoissairaanhoitoa vaativien potilaiden jatkohoito tapahtuu niissä. Siellä annetaan korjaavaa, parantavaa ja kuntouttavaa hoitoa. Paluukuljetuksissa voidaan täydentää lääkintämateriaalia ja lääkkeitä. Puolustusvoimien ja sairaaloiden välille on tehty kumppanuussopimukset yhteistyöstä sekä yhteiset varautumis- ja valmiussuunnitelmat.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sairaanhoitajat sekä lääkintälotat Rintamanaisten Liitto. Arkistoitu 4.1.2006. Viitattu 25.2.2011.
- ↑ a b c Syttä, Jaana: Sairaanhoidon valtaisa ponnistus. Historia-lehti, 2008, nro 10, s. 2–29. Storia. ISSN 1795-4215
- ↑ Virtanen, Ritva: Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla, s. 166. (Väitöskirja, Kuopion yliopisto) Kuopio: Kuopion yliopisto, 2005. ISBN 951-27-0069-7 Verkkoversio (pdf) (viitattu 5.4.2020).
- ↑ Kokkonen, Yrjö: Lehti: USA:n sotilassairaaloissa paljon enemmän hoitovirheitä kuin siviilisairaaloissa Yle Uutiset. 29.6.2014. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Landstuhl Regional Medical Center Spangdahlem Air Base. Viitattu 11.5.2023. (englanti)
- ↑ U.S. Naval Hospital Yokosuka Military Health System. Arkistoitu 11.5.2023. Viitattu 11.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Air Mobility Command Aeromedical Evacuation Air Force. Viitattu 11.5.2023. (englanti)
- ↑ New Yorkiin tuhatpaikkainen sairaalalaiva auttamaan koronaviruskriisissä Keskisuomalainen. 18.3.2020. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Palovaara, Jorma: Valtava sairaalalaiva rantautui Haitiin Helsingin Sanomat. 13.9.2015. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Jokela, Jorma: Kenttälääkintäjärjestelmä ja taistelukentän ensihoito muutoksen alla ensihoitaja 3/2014. Suomen Ensihoitoalan Liitto. Viitattu 12.5.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sotasairaala Wikimedia Commonsissa
