Puumala

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Puumalan kunta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Muista merkityksistä katso Puumala (täsmennyssivu).
Puumala

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°31′25″N, 028°10′40″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Kuntanumero 623
Hallinnollinen keskus Puumalan kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 1 237,75 km²
94:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 794,11 km²
– sisävesi 443,64 km²
Väkiluku 2 095
252:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 2,64 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 6,8 %
– 15–64-v. 49,2 %
– yli 64-v. 44,0 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,8 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 6,60 %
298:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Niina Kuuva
Hallituksen puheenjohtaja Harri Kautonen
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
– puheenjohtaja Matti Viialainen
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • KD
9
5
2
2
1
www.puumala.fi
Puumalan satamatori ja Puumalansalmen silta elokuussa 2009.

Puumala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 2 095 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 237,75 km2, josta 443,64 km2 on vesistöjä, kokonaispinta-alasta jopa 36 prosenttia.[1] Väestötiheys on 2,64 asukasta/km2. Puumalan naapurikunnat ovat Juva, Mikkeli, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari. Puumalansalmi, jonka rannalla myös kunnan keskus sijaitsee, on Saimaan laiva- ja veneliikenteen solmukohta. Puumalassa on asukaslukuun suhteutettuna toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja Suomessa.[7] Puumala on eräs Suomen vakaimpia kuntia talouden suhteen: talousluvut ovat rikkoneet kasvuennätyksensä kuusi vuotta peräkkäin, budjetti ollut ylijäämäinen lähes kahdella miljoonalla ja vuosikate on Suomen korkeimpia. Puumalaa kutsuttiinkin yhdessä lehtiartikkelissa Saimaan alueen talousihmeeksi.[8] Puumalan työllisyys on kasvanut, ja työllisyysaste oli vuonna 2018 oli 71,8 prosenttia. Talouskasvun arvioidaan nostavan vuonna 2018 työllisten määrän 2,6 prosenttia edellisvuotta korkeammaksi.[9]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puumalan kirkko.

Puumala on saaristokunta, jolla on 3 000 rantakilometriä ja yli 700 saarta. Kesäisin Puumala vetää puoleensa niin mökkiläisiä, veneilijöitä kuin muitakin lomalaisia. Kesän aikana on useita eri vapaa-ajan tapahtumia, joista yksi on Siltakemmakat. Puumalan suurimman hiekkarannan, Pistohiekan, ympäristössä järjestetään kesäisin lavatansseja.

Puumalassa on hiekkarantoja, luolia ja rotkoja. Lintusalon Telkonniemessä on hiidenkirnu.[10]

Puumalan Johannes Kastajan kirkko on Taavetti Rahikaisen 1830–1832 rakentama puinen ristikirkko, johon mahtuu 1 200 henkeä.

Puumalan Natura-kohteita ovat saimaannorpan elinalueena tunnetut Lietvesi, Luonteri ja Katosselkä-Tolvanselkä sekä Sielusenmäen aarnimetsäalue ja Puumalan Suurisuo.[11]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamula, Harmaala, Himahuuha, Huhtimaa, Hurissalo, Huuhkaala, Hämälänmäki, Ihalainen, Jukarainen, Junninmäki, Kaipaala, Kauppila, Keriniemi, Kietävälä, Kiljula, Kirkonkylä, Kitula, Kokkola, Kontila, Kyllölä, Lampila, Launiala, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Luukkola, Maunola, Miettula, Muuramäki, Niinimäki, Niinisaari, Ollila (Otasalo), Oritsalo, Pellilä, Petäjäniemi, Pirttimäki, Piskola, Pitkälahti, Repola, Rokansalo, Ruokotaipale, Ryhälä, Sepänkylä, Sipilänsaari, Sopala, Sorjola, Torsantaka, Valtola, Vehkaranta ja Vesiniemi.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Puumalassa oli 2 208 asukasta, joista 1 091 asui taajamassa, 1 088 haja-asutusalueilla ja 22:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Puumalan taajama-aste on 50,1 prosenttia.[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Puumalan kirkonkylä.[13]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumala kuului alun perin Sääminkiin. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1616 ja pitäjä vuonna 1635. Keskiajalla Puumalan läpi kulki aikanaan tärkeä kauppareitti Savonlinnan ja Viipurin välillä. Tie on toiminut 1640-luvun jälkeen virallisena postireittinä[14]. Puumalan kirkonkylässä käytiin Kustaa III:n sotaan liittyviä taisteluita vuonna 1788, ja Puumalan kirkko vaurioitui niissä. Myöhemmin vuonna 1790 taisteluja käytiin myös Puumalassa Pirttimäen kylässä. Puumalansalmen rannalla sijaitseva kirkonkylän satama oli 1900-luvun alusta tärkeä puutavaran vientisatama. Kuopion ja Pietarin väliä kulkevat laivat pysähtyivät siellä.[15]

Rokansaareen rakennettiin taisteluhautoja ensimmäistä maailmansotaa varten. Myös Salpalinja kulki Puumalan läpi.[10]

Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Puumalassa 1. lokakuuta vuonna 1875. 1950-luvulle saakka Puumalassa opiskeltiin myös kiertokoulussa. 1950-luvun puolivälissä Puumalassa oli 17 kansakoulua, mutta nykyisin Puumalassa on vain yksi koulu.[16]

Puumalan lakkautetut kyläkoulut: Kyllölän koulu, Haukkoniemen koulu (1959), Kaipaalan koulu (1961), Hämälänmäen koulu (1962), Närtesalon koulu (1962), Ollilan koulu (1962), Sopalan koulu (1966), Rokansalon koulu (1968), Ruokotaipaleen koulu (1971), Huuhkalan koulu (1972), Lieviskän koulu (1979), Lintusalon koulu (1979), Ryhälän koulu (1987), Kietävälän koulu (1991), Luukkolan koulu (2004), Sepänkylän koulu (2007), Harmaalan koulu (2009) ja Hurissalon koulu (2011).[16]

1980-luvulla jokaiselle Savon kunnalle valittiin omat nimikkoruoat. Puumalan perinneruoiksi äänestettiin tattaririeska sekä sianlihasta, sipulista ja kananmunista keitetty munapaisti[17].

Vuonna 1980 eristetty puumala-virus on nimetty Puumalan mukaan, joka oli sen ensimmäinen löytöpaikka.

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumalan kunnanjohtaja oli Matias Hilden vuodesta 2011 vuoteen 2021. Hän oli virkavapaalla 2017–2019 toimiessaan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen erityisavustajana.[18] Marraskuusta 2017 huhtikuuhun 2019 kunnanjohtajana toimi Niina Kuuva. Matias Hilden palasi kunnanjohtajaksi 2.5.2019 alkaen.[19] Syksyllä 2020 Hilden valittiin Ruokolahden uudeksi kunnanjohtajaksi. Hilden lopetti työt Puumalassa tammikuun 2021 lopussa. Uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin kunnanhallituksen päätöksellä ennenkin Puumalan kunnanjohtajana toiminut Niina Kuuva. Kunnanvaltuusto vahvisti päätöksen tammikuun puolessa välissä. Kuuva aloitti työssään huhtikuussa 2021. Helmikuun alusta huhtikuuhun asti kunnanjohtajat tehtävät oli jaettu kolmelle kunnan virkamiehelle.[20][21][22][23][24]

Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista kaudella 2021–2025 yhdeksän kuuluu Keskustalle. Valtuustoa johtaa Sosialidemokraattinen puolue ja hallitusta Keskusta.[25][26]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumalan elinkeinorakenteessa palvelut on suurin sektori. Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut ja muu julkinen sektori työllisti vuoden 2017 lopussa kunnan työssäkäyvistä 27 prosenttia; kauppa, liikenne, ravintola- ja majoituspalvelut 22 prosenttia; maa-, metsä- ja kalatalous 20 prosenttia; rakentaminen 8 prosenttia, teollisuus 7 prosenttia ja muut elinkeinot 16 prosenttia,[27]

Vuonna 2016 kolme eniten yhteisöveroa maksanutta yritystä olivat Maansiirto Backman, kirjolohia kasvattava Puumalan Lohi ja PuuLem, joka harjoittaa maatalouteen liittyvää hakkuu-, kuljetus- ja metsänparannustöitä ja liikennettä.[28]

Puumala voi taloudellisesti erinomaisesti verrattuna muihin alueen kuntiin. Puumalan tulot ylittävät menot ja vuonna 2017 ylijäämää kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Puumalan vuosikate on Suomen suurimpia. Kunnalla on enemmän varoja kuin velkaa, ja se teki vuonna 2017 neljättä kertaa peräkkäin ennätystuloksen. Puumalaa kutsutaankin joskus ”Saimaan talousihmeeksi”[29]

Puumalassa naisten mediaanipalkka oli vuoden 2017 verotuksessa 1,53-kertainen miesten mediaanipalkkaan verrattuna, syinä ilmeisesti miesten suuri osuus alkutuotannossa ja naisten suuri osuus korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa.[30]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiskasvatusta annetaan Puumalan keskustassa sijaitsevassa päiväkodissa sekä perhepäiväkodissa Hurissalon kylässä. Perusopetus (luokat 1–9) sekä esiopetus järjestetään Puumalan yhtenäiskoulussa kunnan keskustassa. Lisäksi Puumalassa toimii kansalaisopisto.[31][32][33]

Puumalassa oli lukio vuosina 1974–2009 ja Mikkelin etä- ja aikuislukion sivutoimipiste vuoteen 2015 saakka. Kyläkouluista viimeisimpänä lakkautettiin Hurissalon koulu vuonna 2011.[16][34][35]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puumalan keskusta sijaitsee kantatie 62 varrella.

Puumalan keskusta sijaitsee kantatie 62 varrella. Tietä on parannettu välillä Huuhkala–Käyhkää vuonna 2018 leventämällä sitä rekoille paremmin sopivaksi ja pengertämällä turvallisuuden lisäämiseksi.[36]

Keskustaajamassa sijaitsee Puumalansalmen silta, jonka alitse kulkee Saimaan syväväylä.

Mikkelin, Puumalan, Imatran ja Savonlinnan välillä kulkevat linja-autot. Puumalan lähimmät rautatieasemat sijaitsevat noin 64 kilometrin päässä Imatralla ja noin 72 kilometrin päässä Mikkelissä. Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Puumalasta noin 80–100 kilometrin etäisyyksillä Lappeenrannassa ja Mikkelissä.

Kevättalvella 2019 kunta suoritti asukkaille tutkimuksen liikenteen kehittämisestä niin taajama- kuin haja-asutusalueillakin.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Puumalan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 686
1985
  
 3 595
1990
  
 3 431
1995
  
 3 251
2000
  
 3 041
2005
  
 2 807
2010
  
 2 477
2015
  
 2 260
2020
  
 2 131
Lähde: Tilastokeskus.[37]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Puumalan alueella toimii Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan alaisuudessa toimiva Puumalan alueseurakunta. Puumalassa toimi oma seurakunta vuodesta 1616 vuoden 2022 loppuun. Vuoden 2023 alusta Puumalan seurakunta on ollut osa Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaa.[38][39]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Puumalan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[40]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylällä palvelevat muun muassa Puumalan kirjasto, urheiluhalli ja Puumalan hyvinvointiasema.[41][42]

Keskustassa toimivat lisäksi K-Market Puumala, Sale, Väri- ja vapaa-aika Tiusanen, kahvilat Kuittinen ja Siltakahvio, kuohuviinibaari Kupliva, kukkakauppa, kirpputori, ravintolat Poiju, Hovi, Satama, Virta ja Kamil-Puumala Pizza, apteekki, Alko, Halpalinna, Puumalan Pesula, elokuvateatteri Kino Saimaa, Neste Puumala sekä ValKar OY eli Puumalan Teboil.

Kunnanjohtajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja Puumalassa syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ruotsi Bengtfors, Ruotsi.[45] Yhteistyö on loppunut eikä Bengtforsia löydy virallisesta listauksesta.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Puumala Oikeusministeriö. Viitattu 9.12.2021.
  7. ↑ MTV:n uutinen MTV3. Arkistoitu 17.4.2015.
  8. ↑ Kai Skyttä: Puumalan kassassa on enemmän rahaa kuin mitä kunnalla on velkaa, hyvä talousvire jatkuu ja vahvistuu Etelä-Saimaa. Viitattu 15.5.2018.
  9. ↑ Puumalan kunnan talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019-2021,[vanhentunut linkki] viitattu 24.3.2019
  10. ↑ a b Luontokohteita Puumala. Arkistoitu 11.1.2018. Viitattu 10.1.2018.
  11. ↑ Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  14. ↑ Suomen osion tekijä: Karhu, Jari, Suomen postimuseo: Pitkin Pohjolan postiteitä, s. 238. Pohjoismaiset postimuseot, 2004.
  15. ↑ Puumalan historia Mikkelin kirjasto. Arkistoitu 11.1.2018. Viitattu 10.1.2018.
  16. ↑ a b c Judén, Tiina: Kiertokoulusta osalliseen opetukseen Puumala-lehti. 5.2.2020. Viitattu 19.9.2021.
  17. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  18. ↑ Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden siirtyy ministeri Vehviläisen erityisavustajaksi Etelä-Saimaa. 8.8.2017. Viitattu 10.1.2018.
  19. ↑ Puumalan tuore kunnanjohtaja: ”Yksi tärkeä tehtäväni on saada paikkakunnalle lisää asukkaita” Itä-Savo. 1.1.2018. Viitattu 10.1.2018.
  20. ↑ Kaakon Viestintä Oy: Ruokolahden valtuusto oli yksimielinen: Matias Hilden nousee kunnanjohtajaksi, työt alkanevat helmikuun alussa - Etelä-Saimaa esaimaa.fi. 23.11.2020. Viitattu 30.12.2020.
  21. ↑ Puumalassa alkoi uuden kunnanjohtajan etsintä Yle Uutiset. Viitattu 30.12.2020.
  22. ↑ Tiina Kukkonen: Puumalan kunnanhallitus yksimielisenä: uudeksi kunnanjohtajaksi esitetään juvalaislähtöistä Niina Kuuvaa Juvan Lehti. 13.1.2021. Viitattu 16.1.2021.
  23. ↑ Niina Kuuva on Puumalan tuore kunnanjohtaja Puumala-lehti. 18.1.2021. Viitattu 18.1.2021.
  24. ↑ Puumalalehti/ Tiina Judén: Hildén vaihtoi kuntaa. N.o.5/2021, 3.2.2021. Puumala-Seura ry.
  25. ↑ Puumala, tulokset puolueittain tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 9.10.2021.
  26. ↑ Päätöksenteko Puumala. Viitattu 9.10.2021.
  27. ↑ Puumala-info Puumala. Arkistoitu 7.1.2018. Viitattu 15.1.2018.
  28. ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  29. ↑ Kai Skyttä: Puumalan kassassa on enemmän rahaa, kuin mitä kunnalla on velkaa, hyvä talousvire jatkuu ja vahvistuu Etelä-Saimaa. Viitattu 15.6.2018.
  30. ↑ Vihavainen, Suvi ym.: Tässä Suomen kunnassa naisen euro on 218 senttiä – Katso, millaiset tuloerot kotikuntasi miehillä ja naisilla on Helsingin Sanomat. 14.5.2019. Viitattu 14.5.2019. (Tilaajille.)
  31. ↑ Varhaiskasvatus Puumalan kunta. Viitattu 19.9.2021.
  32. ↑ Perusopetus Puumalan kunta. Viitattu 13.7.2020.
  33. ↑ Kansalaisopisto Puumalan kunta. Viitattu 19.9.2021.
  34. ↑ Mikkelin etä- ja aikuislukio, Puumala Yle. Viitattu 19.9.2021.
  35. ↑ Hurissalon koululaiset valitsevat itse koulunsa Yle Uutiset. 15.2.2011. Viitattu 16.9.2022.
  36. ↑ Kt 62 Huuhkala-Käyhkää 14.12.2018. Väylävirasto. Viitattu 19.4.2019.
  37. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  38. ↑ Vetoomukset eivät auttaneet - Puumalan seurakunta liitetään Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan puumalalehti.fi. 25.1.2022. Viitattu 3.1.2023.
  39. ↑ Puumalan alueseurakunta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta. Viitattu 3.1.2023.
  40. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  41. ↑ Kirjasto Puumalan kunta, puumala.fi. Viitattu 13.7.2020.
  42. ↑ Arkistoitu kopio Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Arkistoitu 28.6.2020. Viitattu 13.7.2020.
  43. ↑ a b Nestori Miikkulainen | Puumalan Veskansankylät ry www.veskansankylat.fi. Arkistoitu 10.8.2020. Viitattu 3.5.2020.
  44. ↑ Tampere University tuni.fi. Viitattu 13.2.2021.
  45. ↑ Ruotsalaiset tervehtivät Puumalaa valokuvin, Bengtsforsin kunta on kuin kopio Puumalasta Kari Kauppinen. 26.11.2019. Viitattu 26.12.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puumala.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Puumala&oldid=22613186”