Niinisaari (Puumala)
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Korkein kohta | |
| Pinta-ala |
| Asukasluku |
noin 36 [a] |
|---|---|
| Asutuskeskukset |
Niinisaari |
Niinisaari on saari varsinaisella Saimaalla ja kylä Puumalassa Etelä-Savossa.[3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niinisaari on 7,3 kilometriä pitkä, 4,3 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 10 neliökilometriä. Se sijaitsee saaristovyöhykkeessä, joka sijaitsee Suur-Saimaan ja Lietveden välissä. Saari on J-kirjaimen muotoinen ja saaren kainaloon jää pieni järvenselkä Niinivesi. Niinivedellä on kaksi lahtea Muuralahti ja Kukkovesi. Saaren itärantoja huuhtovat Hätinvirran ja Luukkolanvirran vedet. Leveydeltään 250–1 400 metrisen salmen takana näkyy mannermaisen saaren Haukonsalon rannat. Salmessa sijaitsevat Hyväthänsaari ja Kahinkosaari. Saaren eteläpuolella ovat Takasenselkä ja Syyrinkiselkä, jossa ovat esimerkiksi saaret Kyhyränsaari, Ritasaari, Hiidenkirnu ja Pönnönsaari, ja joiden takana on suuri Kurensalo. Niinivesi muodostuu se länsipuolella sijaitsevan Liimattalansaaren, Syväsaaren ja Ylössaaren suojaan. Niinisaaren ja Liimattalansaaren välissä virtaa Liimattalanvirta, joka yhdistää Niiniveden Syyrinkiselkään. Niiniveden pienempiä saaria ovat esimerkiksi Korkiasaari, Eteissaari, Vuosaari, Marjasaari ja Kukkoveden suojana olevat Hattusaaret ja Kilosaaret.[3][2]
Saari on kaksiosainen niin, että saaren kapeimmassa kohdassa sijaitseva Niinilampi (17 hehtaaria, ha [4]) lähes katkaisee saaren kahtia. Lammen itä- ja länsirannoilla on kapeat kannakset. Länsiranta muodostuu harjujaksosta, jossa sijaitsee Niinilampi Kukkoveteen avoin lasku-uoma Porrassalmi. Lammen kaakkoisrannassa on matala kohta, johon on jäänyt 60 metriä leveä Niinitaival. Eteläosan erikoisuus on 2,7 kilometriä ja 10–900 metriä leveä Hietaniemi. Niemen suojiin jää saaristoinen Takasenselkä ja siitä niemen kainaloon työntyvä Takasenlahti.[3]
Alkuperäinen kyläasutus keskittyy saaren pohjoisosaan Niinisaaren kylään, jonka peltomaat on raivattu saaren tasaisimpaan osaan. Muualla ovat saaren pinnamuodot mäkisiä ja peruskallio näkyy paikoitellen. Saaren korkein mäki Niinimäki kohoaa 128 metrin korkeuteen mpy. ja se sijaitsee saaren eteläosan länsiosassa. Mäen korkeutta korostaa saaren ylittävä kapea laakso. Laakson itäpuolella kohoaa vastaavasti Lemetinmäki (110 m). Saaren pohjoisosan pohjoinen puolisko muodostaa kokonaan suuren mäen, jonka lakikohta sijaitsee Riitakalliolla (110 m). Sen kaakkoispuolella kohoaa kallioiset Hietavuoret (105 m), joita on louhittu. Niinitaipaleen pohjoispuolella sijaitsee Niinitaipaleenvuori (110 m). Vaikka saaressa on mäkiä, ei niiden välisiin laaksoihin ole kertynyt lampia tai järviä. Pohjoisosassa sijaitsee pieni Kukkolampi (3 ha), jonka laskuoja on johdettu Niinilampeen. Lisäksi Hietaniemessä on Likolampi (2 ha), jolle ei ole merkitty karttoihin lasku-uomaa.[3][2][4]
Saarelle tulee mantereelta tie, joka haarautuu Kitulansalossa Puumalan kirkonkylän kautta kulkevasta kantatiestä 62. Yhdystie 15137 kulkee sitten etelään Kotkatsaaren kautta Haukonsalon Junninmäen kylälle. Ennen kylää tie haarautuu Niinisaareen kulkevalle Hätinvirran lossille. Tätä saaristotieksi nimitetty yhdystie 15123 kulkee saaren pohjoisosasta sen eteläosaan Porrsassalmen sillan yli ja kulkee eteläosan pohjoisosaa seuraten Liimattalanvirran ylitse. Ylitys on tehty käyttäen Viitasaarta pengertienä ja sen keskelle on jätetty lyhyt silta-aukko veneliikenteelle. Tie jatkaa Liimattalansaarella heti kohti etelää ja tie käy vielä Lammassaaressa, Halkosaaressa ja Hiidensaaressa ennen Lintusaloa. Saarella asuu ympäri vuoden 20 talon asukkaat ja kesäkaudella heihin liittyy noin 100 vapaa-ajan asukkaat. Saaren itäpuolella Hätinvirrassa ja Luukkolanvirrassa on merkitty Saimaan syväväylä.[3][2]
Virkistystoimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niinisaaressa on runsaasti lomahuviloita ja -mökkejä ja saarella käy myös päivämatkalaisia. Retkeilijöiden on mahdollista tutustua esimerkiksi sepän työhön Hanhiniityn pajalla, viinin valmistukseen Temolan viinitilalla, aterioida ravintola Niinipuussa ja tutustua 1900-luvun alun maatilaan Liehtalan ekomuseossa.[a]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puhelinyhteys Niinisaareen vedettiin 1951. Sähköt saareen saatiin 1963.[a]
Vuonna 2009 oli saarella 39 asukasta, vapaa-ajan asuntoja oli 81 ja niissä asukkaita 324.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Elina Auri: Ilman kiintää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (pdf) (s. 96) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 25.6.2021.
- ↑ a b c d Manninen, Ari: ”Niinisaari”, Saimaa – koko tarina, s. 483–484. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6
- ↑ a b c d e f Niinisaari (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.5.2021.
- ↑ a b Ala-Saimaan lähialue (04.112) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.5.2021.