Punaisten hautamuistomerkki (Tampere)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen punaisten hautamuistomerkki
Nimi Tampereen punaisten hautamuistomerkki
Toinen nimi 1918 vakaumuksensa puolesta sortuneiden työläisten muistolle
Tekijä Jussi Hietanen
Valmistumisvuosi 1941
Sijainti Kalevankankaan hautausmaa
Paikkakunta Tampere
Koordinaatit 61.494400°N, 23.797100°E

Tampereen punaisten hautamuistomerkki on Kalevankankaan hautausmaalla sijaitseva Suomen sisällissodan punaisten muistomerkki, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Jussi Hietanen. Vuonna 1941 paljastettu veistos sijaitsee joukkohaudalla, jonne on haudattu ainakin 2 700 Tampereen taistelun aikana tai myöhemmin Tampereen vankileirillä kuollutta punaista. Muistomerkkiä suunniteltiin jo 1920-luvun alusta lähtien, mutta poliittisen tilanteen vuoksi hanke oli mahdollista toteuttaa vasta parikymmentä vuotta myöhemmin.

5,2 metrin korkuinen muistomerkki on tehty Vehmaan punaisesta graniitista.[1] Ylimpänä veistoksen keskellä on kuvattuna hameeseen pukeutunut nainen ja alaston poikalapsi. Heidän sivuillaan ovat lippuja ja soihtuja kantavat työläissankarit, jotka muodostavat äitiä ja poikaa tukevan airuen.[2]

Veistoksen keskiosassa on teksti ”1918 VAKAUMUKSENSA PUOLESTA SORTUNEIDEN TYÖLÄISTEN MUISTOLLE”, ja hieman alempana jalustassa ”MUISTOMERKIN PYSTYTTIVÄT TAMPEREEN TYÖVÄENJÄRJESTÖT TAMPEREEN KAUPUNGIN AVUSTAMANA”.[3] 1970-luvulla Tampereen vasemmistopuolueet ja SAK halusivat muuttaa ylimmän tekstin muotoon ”1918 vakaumuksensa puolesta kansalaissodassa kaatuneiden työläisten, torppareiden ja vankileireillä menehtyneiden muistoa kunnioittaen”, mutta se jätettiin ennalleen.[2]

Useista muista punaisten muistomerkeistä poiketen Kalevankankaan hautamuistomerkkiin ei ole myöhempinä vuosikymmeninä liitetty vainajien nimiä. Tampereen vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki asiasta aloitteen vuonna 2013, mutta hanke ei ole toteutunut, koska läheskään kaikkien vainajien henkilölliyys ei ole tiedossa.[4]

Kalevankankaan hautausmaalla sijaitsevaan joukkohautaan on haudattu 6. huhtikuuta päättyneen Tampereen taistelun aikana kaatuneita tai sen jälkeen teloitettuja, sekä myöhemmin kevään ja kesän aikana Tampereen vankileirillä kuolleita punaisia. Vainajat koottiin suuriin kasoihin hautausmaan itänurkkaan ja haudattiin siunaamatta vankien tekemiin syviin kaivantoihin.[2] Haudattujen tarkka lukumäärä ei ole selvillä, mutta haudassa arvellaan olevan ainakin 2 700, tai mahdollisesti jopa 4 000 vainajaa.[3] Tampereen komendantinviraston taistelujen jälkeen tekemien laskelmien mukaan joukkohaudassa oli 2 751 ruumista,[5] joiden lisäksi sinne haudattiin yli 1 200 vankileirillä kuollutta.[3] Joukkohaudassa on myös noin 100 teloitettua venäläistä,[6] ja lisäksi paikalle siirrettiin 300 sodan aikana kaatunutta punaista, jotka oli alun perin haudattu Pyynikillä sijainneeseen ”Thermopyleen kentän” sankarihautaan.[2]

Kalevankankaan joukkohaudan hoidosta ja sille pystytettävästä muistomerkistä kiisteltiin 1920-luvun alusta lähtien. Tampereen seudun ammattiosastojen keskusneuvosto teki keväällä 1922 kaupunginvaltuustolle anomuksen määrärahasta joukkohaudan kunnossapitoa varten.[7] Helmikuussa 1923 vasemmistoenemmistöinen kaupunginvaltuusto hylkäsi anomuksen rahatoimikamarin näkemyksen mukaisesti, mutta päätti sen sijaan ottaa haudan kaupungin hoitoon.[8] Porvarivaltuutetut tekivät valituksen maaherra Albert von Hellensille, joka kumosi päätöksen, koska se olisi hänen mukaansa vaatinut määräenemmistön. Valtuusto puolestaan valitti vasemmiston äänillä maaherran päätöksestä Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, joka kuitenkin vahvisti sen huhtikuussa 1925.[9][10] Tampereella käytiin samaan aikaan kiistaa myös valkoisten pystyttämästä Vapaudenpatsaasta, joka sai pysyä paikoillaan maaherra Hellensin ja KHO:n päätöksillä.[11]

Vuonna 1924 ammattiosastojen keskusneuvosto perusti muistomerkkihanketta varten erityisen toimikunnan,[12] mutta poliittisen tilanteen vuoksi hautamuistomerkki saatiin vasta talvisodan jälkeen, kun marsalkka C. G. E. Mannerheim antoi käskyn kaatuneiden muistopäivän viettämisestä. Se oli omistettu talvisodan lisäksi sisällissodan molempien osapuolten kaatuneille. Syksyllä 1940 Tampereen työväenjärjestöt muodostivat uuden kivityömies K. V. Vuorion johtaman toimikunnan, joka tilasi muistomerkin kuvanveistäjä Jussi Hietaselta.[1] Hän oli myös itse vankina Tampereen vankileirillä vain 15-vuotiaana.[13] Teos valmistui jo seuraavan talven aikana ja keväällä se luovutettiin Tampereen kaupungin hoitoon. Muistomerkki paljastettiin helatorstaina 22. toukokuuta 1941.[1]

  1. a b c 1918 vakaumuksensa puolesta sortuneiden työläisten muistolle / Punaisten hautamuistomerkki Tampereen julkiset veistokset ja monumentit. 2006. Tampereen kaupunki; Tampereen nykytaiteen museo. Viitattu 19.12.2018.
  2. a b c d Kormano, Riitta: Sotamuistomerkki Suomessa : voiton ja tappion modaalista sovittelua, s. 140, 334, 445. (väitöskirja) Turku: Turun yliopisto, 2014. ISBN 978-951-31693-9-8 Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. a b c Tampere : Vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkki Punaisten muistomerkit. 4.9.2017. Työväenmuseo Werstas. Viitattu 19.12.2018.
  4. Torkkola, Sinikka: On aika päättää punaisten häpeärangaistus 18.12.2017. Vasen kaista. Viitattu 19.12.2018.
  5. 1918 punaisten vainajien muistomerkkihauta Kalevankankaan hautausmaa. 2009. Aamulehti; Tampereen seurakuntayhtymä. Viitattu 19.12.2018.
  6. Drufva, Juha: Onko Pyynikillä teloitettujen punaisten joukkohauta? 24.8.2012. Kansan Uutiset. Viitattu 19.12.2018.
  7. Punaisten haudat Tampereella. Aamulehti, 16.4.1922, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.12.2018.
  8. Tampereen punaisten hautojen hoito. Uusi Suomi, 21.2.1923, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.12.2018.
  9. Punaisten haudat Tampereella. Aamulehti, 15.3.1924, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.12.2018.
  10. Tampereen hautausmaalla olevat n. s. punaisten haudat. Aamulehti, 7.4.1925, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.12.2018.
  11. Hiltunen, Taneli: THPTS:n ”Sisällissodan jäljet” -kesäseminaari, 21.–22.8.2017 7.9.2017. Ennen ja nyt. Viitattu 19.12.2018.
  12. Muistomerkki Tampereella luokkasodassa tuhoutuneille tovereille! Tampereen Työläisten Muistomerkkitoimikunta. 1924. Doria. Viitattu 19.12.2018.
  13. Pekkalainen, Tuulikki: Lapset sodassa 1918, s. 161. Helsinki: Tammi, 2014. ISBN 978-951-31693-9-8