Pułtuskin taistelu

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pultuskin taistelu (1806))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tarkenna korjauspyyntöä tai poista tarpeeton korjauspyyntö
Pułtuskin taistelu (1806)
Osa Napoleonin sotia
Pułtuskin taistelu 1806
Pułtuskin taistelu 1806
Päivämäärä:

26. joulukuuta (J: 14. joulukuuta) 1806

Paikka:

Pułtusk, Puola

Lopputulos:

Ratkaisematon, venäläiset vetäytyivät

Osapuolet

Ranskan keisarikunta

Venäjän keisarikunta[1]

Komentajat

Jean Lannes

Levin August von Bennigsen

Vahvuudet

20 000 miestä + 5000 -7000 jälkeenpäin saapunutta [2]

40 000-45 000 miestä ja 128 tykkiä[2]

Tappiot

1 200 kuolleina ja haavoittuneina

3 000 miestä kuolleina ja haavoittuneina

{{Neljäs liittokunta}}

Pułtuskin taistelu (ven. Битва при Пултуске), (ransk. Bataille de Pultusk) taisteltiin talvisissa olosuhteissa mutta leudon syksyn takia maasto ja tiestö olivat erittäin huonossa kunnossa. Pułtuskin taistelu ratkaisi Napoleonin etenemisen Puolassa. Pułtusk sijaitsee Masovian voivodikunnassa Puolassa Narew-joen varrella noin 70 pohjoiseen Varsovasta.

Taistelun yleistaustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puola-Liettua jaettiin Puolan kolmannessa jaossa ja pohjoisosat siirtyivät Preussin alaisuuteen. Preussi liittyi vuonna 1806 Napoleonin vastaiseen Neljänteen liittokuntaan. Samana vuonna Preussi luhistui sotilaallisesti ja moraalisesti Jenan–Auerstedtin taistelussa[3] 14. lokakuuta (J: 2. lokakuuta). Napoleon eteni itään valloittaen Puolaa. Venäjä lähti taistelemaan Napoleonia vastaan ja Preussin jäljellä oleva armeija tuki venäläisiä.

Taistelun strateginen tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartalla ovat Ranskan, Venäjän ja Preussin joukot joulukuussa 1806 sekä taistelupaikat

Napoleon saapui Varsovaan 19. joulukuuta 1806 (J: 7. joulukuuta). Venäläisten joukkoja komensi vanha ja sairas Kenraalisotamarsalkka Mihail Kamenski. Venäjän 1. Armeijan noin 55 000–68 000 miestä [4] komensi ratsuväen kenraali Levin August von Bennigsen. Armeija oli joutunut vetäytymään Veiksel -joelta Wkra -joelle[5] tarkoituksenaan yhdistyä jalkaväenkenraali Buxhoevdenin 37 000 [6]miehen vahvuisen 2. Armeijan kanssa, joka ei kuitenkaan ehtinyt taisteluihin mukaan.

Joulukuun alussa Kamenski yritti päästä takaisin Veiksel-joelle[7]. Ranskalaiset onnistuivat kuitenkin ylittämään Veikselin ja sen sivujoen Narewin suulla olevan Modlin linnoituksen ja kohdalla tekemällä sen puolustusasemaksi. Kun vielä preussilaisten joukkojen kenraalimajuri L'Estocq epäonnistui valloittamaan Toruńin, Bennigsen antoi vetäytymiskäskyn sekä käskyn asettua puolustukseen Wkra -joelle [8].

Napoleon uskoi venäläisten nyt vetäytyvän ja käski Toruńin ja Varsovan välillä olevien armeijakuntiensa hyökätä eri puolilla venäläisten kimppuun. Ranskan marsalkka Murat sai johdettavakseen Davoutin III Armeijakunnan, Augereaun VII Armeijakunnan, Lannesin V Armeijakunnan ja Muratin 1. reserviratsuarmeijakunnan. Heidän tavoitteensa oli Pułtusk. Samanaikaiseti Neyn VI Armeijakunnan, Bernadotten 1. Armeijakunnan sekä Bessièresin 2. reserviratsuväkiarmeijakunnan tavoitteena oli iskeä venäläisten oikeaa sivustaan. Soultin 4. Armeijakunta yhdisti armeijan molemmat sivustat keskeltä[9].

Ennen Pultuskin ja Golyminin taisteluita tapahtuivat seuraavat yhteenotot:

Kamenski pelkäsi joutuvansa saarretuksi ja käski aloittaa vetäytymisen Ostrołękaan. Bennigsen vastusti esimiehensä käskyä ja asettui puolustukseen 26. joulukuuta (J: 14. joulukuuta) 1806 Pułtuskiin. Sattuman oikusta taisteltiin Pułtuskin taistelu ja 20 kilometriä luoteeseen Pultuskista Golyminin taistelu samana päivänä.

Sääolosuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leuto syksyinen sää oli kestänyt poikkeuksellisen pitkään[13]. Lisäksi vuodenajalle tavanomaisen kylmyyden ja pakkasen oli lauhduttanut suojasääpäivät[14]. Molempien taistelevien osapuolten taktiset liikkeet ja huolto olivat hankalia suorittaa. Erityisesti ranskalaiset hyökkäävänä osapuolena olivat vaikeuksissa tykistönsä kanssa. Ranskan marsalkka Davout kuvasi kuinka he pystyivät etenemään vain 4 kilometriä kahden tunnin aikana[15].

Pułtuskin taistelukenttä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pułtusk on Narew joen länsipuolella alavassa maastossa. Kaupungista lähtee 5 tietä; pohjoisen menevä tie johtaa Makowiin ja Ostrołękaan, luoteeseen menevä tie vie Golyminiin, lounainen tie johtaa Nasielskiin ja eteläinen Varsovaan. Kaupungin kohdalla olevan siltojen kautta päästään itäiselle tielle, joka johtaa Wyszkowiin.

Pohjoiseen ja länteen on maasto avointa. Lännessä on harjualue, josta maasto laskeutuu voimakkaasti sillalle. Harjualueella on myös poikittainen syvänne. Taistelualueen keskusta on tasaista ja avointa maastoa. Lounaspuolella on Mosinin kylän kohdalla tiheä metsikkö.,

Pułtuskin taisteluryhmitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bennigsen ryhmitti joukkonsa[16][17][18] Pułtusk-Gołymin tien suuntaisesti kolmeen linjaan. Ensimmäisessä linjassa oli 21 pataljoonaa ja niiden edessä tykistö, toisessa linjassa oli 18 pataljoonaa ja kolmannessa vain 5 pataljoonaa. Ryhmityksen vasemmalla sivustalla oli Narew-joen ylittävä silta ja Pułtuskin kaupunki. Vasenta sivustaa komensi kenraalimajuri Karl Gustav Baggovut 10:llä jalkaväkipataljoonalla, 2:lla eskadroonalla rakuunoita, 600 kasakalla sekä yhdellä tykistöpatterilla. Oikea sivusta oli Mosinin metsässä ja sivustaa komensi kenraalimajuri Michael Barclay de Tolly. Hänellä oli 3 jalkaväkipataljoonaa, ratsuväkirykmentti sekä tykistöpatteri. Ryhmitysten keskivaiheilla oli 28 ratsuväkieskadroonaa linkitettynä kumpaanikin sivustaan ja näiden edessä oli kasakkarykmentti[19].

Mosinin metsät vuonna 2014

Ranskan marsalkka Lannesilla oli käsky ylittää Narew-joki Pułtuskin kohdalla. Lannesilla ei ollut käsitystä edessä olevan vihollisen voimasta. Lannes oli yöpynyt viisi kilometriä lounaaseen Pułtuskista nykyisessä Winniczkan kylässä. Hänen armeijakuntansa lähti liikkeelle taistelupäivän aamuna noin klo 07.00, mutta tiestön heikon kunnon takia joukot tulivat taistelualueelle vasta noin klo 10.00 [20]ja he välittömästi ajoivat kasakat venäläisten linjojen taakse. Maasto suojasi venäläisten ryhmitystä ja Lannes pystyi näkemään vain venäläisten etummaiset asemat äärimmäisenä oikealla ja vasemmalla sekä ratsuväen näiden keskellä.

Lannes ryhmitti koko Suchetin divisioonan vasempaan sivustaansa Mosinon metsää kohti ja levitti Gasanin divisioonan muun venäläisten linjaa vastan. Tykit sijoitettiin vasemmalle ja keskustaan [2].

Pułtuskin taistelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäläisten vasemman sivustan asemat vuonna 2014

Taistelu alkoi noin klo 11.00 Claparèden hyökätessä Baggovutin sivustaan. Venäläisten kasakat ja ratsuväki työnnettiin taaksepäin. Baggovut lähetti jääkärirykmentin taisteluun, mutta sekin lyötiin takaisin tykistön tuliavusta huolimatta. Ranskan keskusta liikehti tarkoituksenaan iskeä Baggovutin sivustaan. Kenraalimajuri Sergei Aleksejevitš Kožinin johtama Hänen Majesteettinsa Keisarin Henki-Kyrassieerirykmentti teki suunnitelman tyhjäksi iskiessään hyökkäävien ranskalaisten sivustaan samaan aikaan olleen äkillisen lumimyrskyn kanssa. Baggovut käytti tilaisuutta hyväkseen ja hyökkäsi. Sekasortoisen lähitaistelun jälkeen ranskalaiset vetäytyivät hyökkäysasemiinsa. Trelliard lähetti ratsuväkensä mutta harjun päällä he joutuivat suoraan venäläisten päätykistön tulituksen ja vetäytyivät kärsittyään suuria tappioita.

Battle of Pultusk about noon
Pultuskin taistelu puolelta päivin

Lannes johti henkilökohtaisesti klo 11.00 hyökkäystä de Tollyn asemiin. Hyökkäys ajoi venäläiset metsästä ja ranskalaiset saivat kaapattua venäläisten tykistöpatterin. De Tollyn reservien vastahyökkäys kuitenkin ajoi ranskalaiset takaisin ja venäläiset saivat omat tykkinsä takaisin.

Ranskan keskusta lähti myös koko voimalla eteenpäin. Venäläisten ratsuväki perääntyi päälinjan taakse ja ranskalaiset joutuivat venäläisten tykistölinjan tuleen.

Klo 14.00 aikoihin [21] ranskalaisten asema näytti epätoivoiselta. Venäläisten vasen sivusta oli kestänyt, ranskalaisten keskusta oli kärsinyt suuresti tykistötulesta ja paine venäläisten oikealla sivustalla oli aiheuttanut Suchetin divisioonan ulos metsästä.

Battle of Pułtusk about 3 PM
Pultuskin taistelu noin klo 15

Ranskalaiset pelasti odottamaton vahvistus. Ranskan marsalkka Davoutin 3. Armeijakunnan 3. Divisioona oli sattumalta paikalla. Lannes ei tiennyt, että Davoutin esikuntapäällikkö prikaatinkenraali, d'Aultanen markiisi Fournierin poikkeuksellisesti johtama yksikkö oli komennettu hyökkäämään Pułtuskista pakenevan venäläisten ratsuväen ja tykistön kimppuun. Fournier oli jo valmistautunut leiriytymään, mutta kuultuaan taistelun äänet, hän marssi Pułtuskiin. Fournier saapui taistelupaikalle noin klo 14.00. Tiestön kunto kesti vain yhden tykin.[21].

Bennigsenin todettua apujoukot, hän käänsi päälinjansa metsään päin vähentäen samalla tykistötulta Lannesin joukkoihin. Fournier hyökkäsi de Tollyn oikeaan sivustaan ja de Tolly vetäytyi päälinjalle. Bennigsen lähetti vahvistukseksi kaksi jalkaväkirykmenttiä ja jonkin verran ratsuväkeä. Vahvistusten jälkeen de Tolly hyökkäsi ja ajoi ranskalaisia ulos metsästä iskien Fournierin oikeaan kylkeen. Noin klo 20.00 taistelu hiljentyi Fournierin vetäydyttyä metsästä [22].

Fournierin divisioonan saapumisella oli myös vaikutusta ranskalaisten oikeaan sivustaan. Koska venäläisten tykistö käännettiin tukemaan de Tollya, ranskalaiset pystyivät tukemaan omaa hyökkäystään n klo 14.00 omalla tykistöllään[23]. Baggovut sai vastaansa Claparèden ja Vedelin sekä heitä tukevan Gazanin. Baggovut ajettiin harjualueella olevan poikittainen syvänteen taakse ja tykit jäivät ranskalaisille. Ostermann-Tolstoyn yksikköä vahvistettiin viidellä pataljoonalla ja hän hyökkäsi. Ranskalaiset vetäytyivät ja venäläiset saivat omat tykkinsä takaisin. Ranskalaisten oikea sivusta ja keskusta vetäytyivät lähtöasemiin yön saavuttua.

Yön aikana Bennigsen päätti vetäytyä. 27. joulukuuta (J: 15. joulukuuta) venäläiset lähtivät Narewin itäpuoleista Rozanin tietä Ostrołękaan. Fournierin divisioona vetäytyi Golyminiin ja liittyi III Armeijakuntaan. Lannesilla ei ollut mahdollisuuksia lähteä takaa-ajoon ja hän valtasi Pułtuskin 28. joulukuuta (J: 16. joulukuuta).

Pułtuskin taistelun osapuolet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

6. Divisioonalla oli 72 tykkiä ja lisäksi viisi jalka- ja yksi ratsastava patteri. Bennigsenillä oli 40 500 miestä, 66 pataljoonaa, 55 eskadroonaa sekä tykistö.

Jälkitapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gołyminin taistelussa kenraaliluutnantti Golitsyn viivytti onnistuneesti voimakkaampaa ranskalaista hyökkääjää. Kun vielä Soult epäonnistui kiertämään venäläisten oikeaan sivustaan, Napoleon epäonnistui aikomuksessaan katkaista perääntyvien venäläisten joukot ja saartaa heidät Narew-joelle ansaan.

Venäläisten 5. ja 7. divisioonat perääntyivät kohti Rozanissa olevia pääjoukkoja. Bennigsen perääntyi Narew-joen Nowogródiin, jossa se liittyi 1. tammikuuta 1807 (J: 20. joulukuuta 1806) Buxhoevdenin armeijaan. Napoleon pysäytti etenemisesnä 28. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) kadottaessaan yhteyden venäläisiin ja perusti talvileirin. Ranskalaiset olivat väsyneitä ja tyytymättömiä ja heidän huoltonsa oli epäjärjestyksessä[24]

Vihollisuudet alkoivat aika pian. Bennigsen nimitettiin armeijan komentajaksi ja hän ryhtyi yllätykselliseen talvioperaatioon hyökkäämällä ranskalaisten vasempaan sivustaan. Mohrungenin taistelu taisteltiin 25. tammikuuta (J: 13. tammikuuta). Napoleon teki vastahyökkäyksen 03. helmikuuta (J: 22. tammikuuta) Jonkowon taistelussa ja 06. helmikuuta (J: 25. tammikuuta) oli Hoff'n taistelu ennen suurta Eylaun taistelua.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on koottu pääosin englannin-, ranskan- ja venäjänkielisiltä Wikipedia-sivustoilta.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Huomioitavaksi, että tähän aikaan ei ollut virallista lippua, trikolori oli sotilaitten varustuksissa ja kaksoiskotka edusti Tsaarin virallista valtiosymbolia.
  2. ↑ a b c Petre "Poland" 2001 ed, s. 96
  3. ↑ Maailmanhistorian Atlas, sivu 29 ISBN 978-951-20-7568-3
  4. ↑ Petre "Poland", 2001 ed, p38
  5. ↑ Petre "Poland", 2001 ed, p70
  6. ↑ Petre "Poland", 2001 ed, p39
  7. ↑ Petre "Poland", 2001 ed, p40
  8. ↑ Petre "Poland", 2001 ed, p73
  9. ↑ Petre "Poland", 2001 ed, p76
  10. ↑ Petre "Poland", 2001 ed, p79-82
  11. ↑ Petre "Poland", 2001 ed, pp84-85
  12. ↑ Petre "Poland", 2001 ed, pp87-88
  13. ↑ Petre "Poland", 2001 ed, p354
  14. ↑ Correspondance de Napoleon Ier, XI 497
  15. ↑ Petre "Poland", 2001 ed, p. 93
  16. ↑ Petre "Poland" 2001 ed, p.90-107
  17. ↑ Chandler "Campaigns" p.521
  18. ↑ Chandler "Dictionary" p.439
  19. ↑ Petre "Poland" 2001 ed, p.91
  20. ↑ Petre "Poland" 2001 ed, p.95
  21. ↑ a b Petre "Poland" 2001 ed, p.99
  22. ↑ Petre "Poland" 2001 ed, p.101
  23. ↑ Petre "Poland" 2001 ed, p.102
  24. ↑ Petre "Poland", 2001 ed, p117

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pułtuskin_taistelu&oldid=22419151”