Porvoon museorautatie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Porvoon museorautatien kolmesta Dm7-moottorivaunusta ja kahdesta liitevaunusta koostuva museojuna Porvoossa.

Porvoon museorautatie eli rataosa Olli–Porvoo (tai vanha Porvoon rata) on Suomen rataverkkoon kuuluva noin 16 kilometriä[1] pitkä osuus Ollin vaihteelta Porvoon rautatieasemalle. Tarkka päätepiste on lähellä Porvoon vanhaa siltaa sijaitseva päätepuskin.[2] Rataosa on Suomen rataverkon ainoa leveäraiteinen museorautatie sekä ainoa museorautatie, jota ylläpitää Väylävirasto.[3] Radan kiskot on valmistettu 1890–1920-luvuilla, ja ne ovat Suomen vanhimmat henkilöliikenteen käytössä olevat kiskot.[1]

Radalla on ollut vakituista kesäaikaista liikennettä vuodesta 1993 alkaen. Liikenne koostuu museojunista ja radan kunnossapidon aiheuttamasta ratatyöliikenteestä. Museojunia ovat kiskobussilla eli lättähatulla ajetut junat sekä höyryjunat. Rataan kuuluvat Hinthaaran rautatieasema ja Porvoon rautatieasema lasketaan mukaan Museoviraston listaamien valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.[4] Radalla on kaksi Väyläviraston museorautatiesiltojen kokoelmaan kuuluvaa ratasiltaa: Kialan ratasilta ja Hinthaaranjoen ratasilta.[5]

Vuonna 1874 valmistuneella Porvoon radalla oli säännöllistä henkilöliikennettä vuoteen 1981 asti. Liikenne kohdistui Keravalle ja Helsinkiin. Vuonna 1990 lopetettiin myös tavarajunaliikenne Ollin vaihteen ja Porvoon välisellä osalla rataa. Sitä vastoin radan alkuosa Keravalta Olliin saakka on yhä tavaraliikenteen käytössä, ja Ollin vaihteelta noin kymmenen kilometrin päähän Kilpilahteen se jatkuu Sköldvikin ratana.

Liikenne museorautatiellä on kielletty radan huonon kunnon takia 23. lokakuuta 2024 alkaen. Suurin ongelma on radan tukikerroksessa. Rata tarkastettiin keväällä ja syksyllä 2024, ja tarkastuksissa todettiin, ettei rataosan turvallista liikennöintiä saada varmistettua enää paino- tai nopeusrajoitusten avulla.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lättähattu Porvoon rautatieasemalla.

Museojunaliikenteen suunnittelua varten perustettiin työryhmä vuonna 1986, ja samana vuonna Porvooseen ajettiin Tk3-höyryveturilla esittelyajo. Veturijunaliikenne todettiin kuitenkin liian kalliiksi. Kun tavaraliikenne Ollin vaihteelta Porvooseen päättyi vuonna 1990, Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry (SRHS ry) käynnisti seuraavana vuonna Porvoon museoratahankkeen ja perusti yhdistykseensä Porvoon museoratatoimikunnan selvittämään, onko rata mahdollista säilyttää museojunaliikenteelle. Museojunaliikennettä harjoitettiin koeluontoisesti vuosina 1991–1992. Silloiset matkustajamäärät osoittivat, että yleisölle suunnatulle nostalgialiikenteelle on kysyntää Porvoon radalla. Matkustajamääriin vaikuttavat myönteisesti Porvoon sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja Porvoon kiinnostavuus matkailukohteena.[3] Radalla on matkailullista merkitystä, sillä museojunat tuovat matkailijoita Porvooseen.

Koska museojunaliikenteen hoitaminen ei kuulunut Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran luonteeseen, museojunaliikenteen jatkajaksi päätettiin perustaa Porvoon Museorautatie ry (PMR ry) vuonna 1993.[3] Yhdistyksen tarkoituksena on säilyttää Porvoo osana valtakunnallista rataverkkoa ja kehittää Porvoon rautatiemiljöötä historiallisena kokonaisuutena. Porvoon Museorautatie ry vuokrasi Olli–Porvoo-radan ja huolehti sen ylläpidosta 20 vuotta. Vuonna 2013 rata siirtyi Liikenneviraston ylläpitoon.[7] Vuoden 2015 alusta rata on kuulunut yleiseen rataverkkoon museoratana. Maakuntakaavassa rata on merkitty museorautatieksi. Vuonna 2001 radan päätepiste siirrettiin Mannerheiminkadun sillan eteläpuolelta Porvoon keskustan rautatieasemalle sekä vuonna 2006 vielä pohjoisemmaksi Porvoon rautatieasemalle.[3]

Liikennöinti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon Museorautatie ry on liikennöinyt Helsinki–Porvoo–Helsinki välillä säännöllisillä lättähattuvuoroilla ja tilausjunilla vuodesta 1993 alkaen. Muutamia näistä vuoroista on ajettu höyryjunilla. Kesästä 2009 alkaen liikennereitti lyhentyi Kerava–Porvoo-välille, sillä marraskuussa 2008 uudistuneet museojunien kulunvalvontasäännökset vaikuttivat liikenteeseen siten, että matkustajien kuljettaminen oli mahdollista enää vain Keravan ja Porvoon välillä. Kesällä 2014 lättähatut alkoivat kuitenkin liikennöidä jälleen Helsingistä asti uudistuneiden säännösten ansiosta.

Elokuussa 2012 juna joutui henkilöauton kanssa kolariin, mutta vahingot jäivät pieniksi eikä henkilövahinkoja tullut.[8]

Höyryjunaliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Höyryraide Oy on liikennöinyt museojunia vuosina 1999–2014 Tk3-höyryveturilla ja vanhoilla matkustajavaunuilla Porvoo–Hinthaara–Kerava välillä. Rataosuus soveltuu höyryjunaliikenteeseen, sillä radan päätepisteessä on höyryveturin kääntämiseen tarvittava kääntöpöytä. Kääntöpöydällä höyryveturin nokka käännetään menosuuntaan oikeaksi. Höyryveturilla pyritään ajamaan nokka eteenpäin, sillä sen ominaisuudet toimivat parhaiten eteenpäin ajettaessa. Kuljettajalla ja lämmittäjällä on parempi näkyvyys radalle. Lisäksi se mahdollistaa veturille suunnitellun suurimman ajonopeuden ajamisen. Kivihiilen tai halkojen pöly ei tule myöskään kuljettajan silmille tenderin päältä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Museorautatien esittely porvoonmuseorautatie.fi. Viitattu 18.1.2024.
  2. ↑ Itälahti 2023, s. 64
  3. ↑ a b c d Nummelin, Markku: Jokioisten Museorautatie 50 vuotta: puoli vuosisataa talkootyötä, s. 33. Jokioinen: Museorautatieyhdistys, 2021. ISBN 978-951-9138-07-7
  4. ↑ Itälahti 2023, s. 20
  5. ↑ Rautatiesillat: Kialan ratasilta, Porvoo Aikamatkalla Suomessa: liikenneväylien tarina. 2017. Väylävirasto. Viitattu 17.1.2024.
  6. ↑ Junaliikenne Porvoon museoradalla kielletään Itäväylä. 23.10.2024. Viitattu 23.10.2024.
  7. ↑ Itälahti 2023, s. 3
  8. ↑ Museojuna ja henkilöauto kolaroivat Porvoossa. MTV3 Uutiset. 4.8.2012. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 28.11.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Porvoon_museorautatie&oldid=22726301”