Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
| Pohjois-Karjalan Osuuskauppa | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Osuuskunta |
| Toimitusjohtaja | Juha Kivelä |
| Kotipaikka | Joensuu |
| Toiminta-alue | Pohjois-Karjala ja Rautavaara |
| Liikevaihto | 514,4 milj. € (2023) |
| Henkilöstö | 1654 (2023) |
| Omistaja | 109 016 asiakasomistajaa (2023) |
| Kotisivu | http://pko.fi |
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) on S-ryhmään kuuluva alueosuuskauppa.[1]
PKO on osuuskunta, jolla oli vuonna 2023 yli 109 000 jäsentä.[2] PKO-konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 514,4 miljoonaa euroa[2] (2022: 484,4 milj. €.)[3] ja operatiivinen tulos 24,8 miljoonaa euroa[2] (2022: 21,3 milj. €).[3] PKO:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja on Juha Kivelä.[2] Hallintoneuvoston puheenjohtaja vuonna 2024 on Kim Wrange.[4] Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on osuuskunta ja osuuskauppa, jonka omistavat sen omistajajäsenet. PKO on sekä liike- että jäsenyhteisö.[2] Tämä kaksoisluonne erottaa osuuskaupan muista yritysmuodoista. Osuuskunnan toiminnan tarkoitus on harjoittaa taloudellista toimintaa niin, että sen jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluja.[5] PKO:lla oli vuonna 2023 109 016 jäsentä eli asiakasomistajaa[2] ja henkilöstöä sillä oli yhteensä 1654 työntekijää. [2] Työtyytyväisyys oli vuonna 2023 TYT-ideksillä mitattuna 80 pistettä (Suomen keskiarvo 2023 69,3).[2] Pohjois-Karjalan Osuuskauppa oli vuonna 2024 suuryritysten sarjassa Suomen innostavin työpaikka Työelämän asiantuntijayhtiö Eezyn tutkimuksessa. [6]
Yrityksen toimialue kattaa Pohjois-Karjalan (pl. Heinävesi) sekä Rautavaaran Pohjois-Savossa.[2] Yrityksellä on liiketoimintaa Ilomantsissa, Joensuussa, Juuassa, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Liperissä, Nurmeksessa, Outokummussa, Polvijärvellä, Rautavaaralla, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Yhtiön kotipaikka on Joensuu. [2]
Toimipaikat ja toimialat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]PKOn toimipaikkoja ovat kauppakeskus Prisma Joensuu, Rautakaupat Prisma Rauta ja S-Rauta Nurmes, Sokos-tavaratalo, 33 S-marketia, 38 ravintolaa, 8 ABC-asemaa, 8 Salea, 5 Sokos-hotellia, 5 S-Pankkipistettä, PK Terveys-lääkäriasema, S-parturi-kampaamot ja S-kauneushoitolat sekä kiertävä palveluauto S-Biili.[2]
PKO:n toimialoihin kuuluvat päivittäis- ja käyttötavarakauppa, ravintolat, liikenneasemat ja hotellit.[2] Mainittujen toimintojen lisäksi PKO:n toimintaan kuuluvat laskettelurinteet Kolilla, pankkipalvelut, parturikampaamoita, kauneushoitoloita sekä terveydenhuoltopalvelut. PK Terveys tarjoaa terveyspalveluita työterveys- ja yksityisasiakkaille. PKO:n S-parturi-kampaamot sijaitsevat Kiteellä, Lieksassa S-marketien yhteydessä sekä Joensuussa Sokos-tavaratalossa sekä kauppakeskus Prismassa[7]. S-kauneushoitolat sijaitsevat S-parturi-kampaamoiden yhteydessä Joensuussa ja Lieksassa.[8]
PKO:n historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]PKO:hon on fuusioitu vuonna 1966 Martonvaaran Osuuskauppa, vuonna 1969 Kauppa-Sampo, Polvijärven Osuuskauppa ja Kuusjärven Osuuskauppa, vuonna 1984 Lieksan Osuuskauppa ja Liperin Osuuskauppa sekä vuonna 1991 Keski-Karjalan Osuuskauppa, joka oli syntynyt 1980-luvulla Kiteen Osuuskaupan, Rääkkylän Osuuskaupan ja tohmajärveläisen Osuusliike Yhteishyvän fuusiossa. Vuonna 2019 Jukolan Osuuskauppa yhdistyi PKO:hon.[9] PKO täytti 100 vuotta vuonna 2019. [10]
Vastuullisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]PKO:n tavoitteena on olla hiilinegatiivinen vuonna 2025[11] ja käyttää vuodesta 2030 eteenpäin pelkästään uusiutuvaa energiaa[12] Vuoden 2022 loppuun mennessä PKO on rakentanut 37 aurinkovoimalaa myymälöidensä katoille.[3] PKO on vähentänyt oman toimintansa päästöjä vuonna 2021 70 % vuoden 2015 tasoon verrattuna.[7] PKO käyttää vuonna 2024 1,4 miljoonaa euroa yhteiskuntavastuuseen nuorten ja erityistä tukea vaativien henkilöiden työllistämiseen, urheilun, kulttuurin sekä järjestö- ja yhdistystoiminnan tukemiseen sekä hyväntekeväisyyteen. [2] Kesällä 2023 PKO palkkasi 1100 nuorta, joista 130 on erityisnuoria sekä heidän avustajiaan. [2] PKO on lahjoittanut vuodesta 2019 alkaen potkupuvun kaikille Pohjois-Karjalassa syntyneille vauvoille. [2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ SOK: S-ryhmän vuosi ja vastuullisuus 2022 23.3.2023. SOK. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Pohjois-Karjalan Osuuskauppa: Sinun Osuuskauppasi - PKO:n toimintakertomus 2023 7.5.2024. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ a b c Sinun Osuuskauppasi – PKO:n vuosikertomus 2022 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. 12.5.2024. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Hallintoneuvosto Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Patentti- ja rekisterihallitus: Patentti- ja rekisterihallitus: osuuskunta 18.11.2022. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ terhimikkonen: Suomen Innostavimmat työpaikat on palkittu: kauppa-, rahoitus- ja vakuutustoimialat kärjessä Eezy. 19.3.2024. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ a b Pohjois-Karjalan Osuuskaupan vuosikertomus 2021 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ S-parturikampaamot.fi/s-kauneushoitola S-parturi-kampaamo. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ S-ryhma.fi uutinen: PKO ja Jukolan Osuuskauppa yhdistyivät S-ryhma.fi. 2.9.2019. S-ryhmä. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ PKO täyttää tänä vuonna 100 vuotta Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ PKO.fi uutinen: PKO leikkasi ilmastopäästöjään PKO.fi. 8.11.2021. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ PKO.fi/vastuullisuus PKO.fi. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Viitattu 25.1.2023.