Lähi-Tapiola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
LähiTapiola
Tunnuslause Samalla puolella[1]
Yritysmuoto Keskinäinen vakuutusyhtiö
Perustettu 2013
Avainhenkilöt

Jari Eklund (yhtiöryhmän johtaja)

Pekka Antikainen (liiketoimintajohtaja)
Kotipaikka Espoo[2]
Toiminta-alue Suomi
Toimiala vakuutus-, sijoittaminen, rahoitus
Tuotteet vahinkovakuuttaminen, henkivakuuttaminen, säästämisen ja sijoittamisen palvelut, henkilöstön palkitsemispalvelut, auto- ja konerahoitus
Liikevoitto 494 milj. euroa (2023)(konserni)[3]
Nettotulos 628 milj. euroa (2023) (konserni)[3]
Henkilöstö noin 3 800 työntekijää (2023)[4]
Omistaja asiakkaat
Kotisivu www.lahitapiola.fi

LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö (ruots. LokalTapiola) on suomalainen finanssiryhmä, joka muodostui Lähivakuutus- ja Tapiola-ryhmien yhdistyessä.[5] Se on yksi Suomen suurimpia rahastoyhtiöitä.[6] Ryhmän tuotteiden ja palveluiden joukkoon kuuluu vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen lisäksi sijoittamisen ja säästämisen palvelut.[7] Yrityksille tarjotaan myös riskienhallintaan ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä palveluita.[7]

LähiTapiola on asiakkaidensa omistama yhtiöryhmä, joka palvelee niin henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- kuin yhteisöasiakkaitakin.[7]

Vuonna 2023 yhtiöllä oli lähes 1,8 miljoonaa omistaja-asiakasta[8] ja se oli Suomen suurin liikennevakuutuksissa, toiseksi suurin vahinkovakuuttajana ja neljänneksi suurin henkivakuuttajana.[9]

LähiTapiolan pääjohtajana vuodesta 2020 toiminut Juha Koponen ilmoitti 29.5.2024 jättävänsä tehtävänsä. Pääjohtajan sijaisena toimivat hallituksen vt. puheenjohtaja Jari Eklund sekä pääjohtajan operatiivisia tehtäviä hoitava Pekka Antikainen.[10]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiöiden tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LähiVakuutuksen ja Tapiolan juuret ulottuvat 1700- ja 1800-luvuille. Lähivakuutuksen historia alkaa vuodesta 1770, jolloin kuningas Aadolf Fredrik sääti lain pitäjien paloapuyhdistysten perustamisesta. Tapiolan juurina taas pidetään vuotta 1857, jolloin Paloapuyhtiö perustettiin.[11] Tapiolan suorista edeltäjäyhtiöistä Pohja perustettiin vuonna 1909 ja Aura vuonna 1917. Vuonna 1933 säädetyn lain keskinäisistä vahinkovakuutusyhdistyksistä jälkeen paikallisia Lähivakuutusyhdistyksiä alkoi syntyä ympäri maata.[11]

Tapiola ja Lähivakuutus (1982–2012)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Tapiola-ryhmä ja Lähivakuutus

Tapiola syntyi Tapion nimipäivänä 18. kesäkuuta 1982, kun Aura ja Pohja yhdistyivät.[11] Vuonna 1983 Lähivakuutusyhdistyksistä koostuneen ryhmän yhteiseksi markkinointinimeksi tuli Lähivakuutus, jota käytettiin sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.[11]

2000-luvulla Tapiola päätti laajentaa toimintaansa finanssipalveluihin. Ensin perustettiin Tapiola Omaisuudenhoito Oy ja Tapiola-rahastoyhtiö Oy, jotka yhdistyivät myöhemmin Tapiola Varainhoito Oy:ksi. Tapiola Pankki Oy aloitti toimintansa vuonna 2004.[11]

Vuonna 2011 jo aiemmin esillä olleet tunnustelut Lähivakuutuksen ja Tapiolan fuusiosta avattiin ja aiesopimus fuusiosta allekirjoitettiin 23. joulukuuta. Helmikuussa 2012 Tapiola ja Lähivakuutus ilmoittivat yhdistyvänsä. Yhtiöiden hallintoneuvostot allekirjoittivat LähiTapiolan perustamissopimuksen ja toukokuussa yhtiökokoukset hyväksyivät fuusion. Kesäkuussa kerrottiin, että uuden yhtiön markkinointinimeksi tulee LähiTapiola.[5]

LähiTapiolan alkuvuodet (2013–2014)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
LähiTapiolan toimistorakennus Espoon Tapiolassa.

LähiTapiola-ryhmä aloitti virallisesti toimintansa vuonna 2013.[5] LähiTapiolan pääjohtajana aloitti Erkki Moisander.[12] Fuusio oli Suomen taloushistorian suurimpia ja joidenkin mielestä myös vaikeimpia, sillä yritysten kulttuurit olivat hyvin erilaisia. Tapiola-ryhmä oli keskitetysti johdettu, asiantuntijavaltainen yritys, jossa silloinen pääjohtaja Asmo Kalpala käytti suurta valtaa. Yrityskulttuuri kuvailtiin kohteliaaksi ja akateemisia keskusteluja sisältäväksi.

Lähivakuutusta taas johdettiin hajautetulla mallilla, jossa valtaa käyttivät maakuntien itsenäiset vakuutusyhdistykset, jotka toimivat ketterästi ja yrittäjämäisesti. Moisanderin johtamassa yrityksessä harrastettiin suorapuheisuutta. Yhtiöitä oli yritetty fuusioda useita kertoja vuosien varrella ja kumpikin yritys oli yrittänyt turhaan yhdistyä Fennian kanssa. Yhtiöt pelkäsivät alan muuttuvan pankkivetoiseksi, sillä niiden kilpailija OP Ryhmä tarjosi pankkiasiakkailleen bonuksia, joita saattoi käyttää vakuutusmaksuihin. Fuusio toi kilpailuetua kovenevassa kilpailussa. LähiTapiolan synnystä vastasivat Kalpala, Moisander ja Lähivakuutuksen hallituksen puheenjohtaja Ralf Wikström. Neuvotteluissa Lähivakuutuksen asema oli hyvä, sillä se ei tarvinnut fuusiota niin paljon kuin markkinaosuuttaan menettänyt Tapiola. Kalpalaa motivoi halu saavuttaa fuusio ennen eläkkeelle jäämistään. Lähivakuutuksen hallitus halusi säilyttää fuusiossa alueyhdistysten itsenäisyyden.

Käytännössä fuusio oli tasa-arvoinen, mutta muutosvastarintaa oli paljon.[13] LähiTapiola oli Suomen suurimpia vahinkovakuuttajia ja sen markkinaosuus oli 25,6 %.[14] LähiTapiola-henkiyhtiö oli neljänneksi suurin henkivakuuttaja 7,9 % osuudellaan.[15]

Kesäkuussa Tapiola Pankki vaihtoi nimensä LähiTapiola Pankiksi.[16] Tapiola Pankki ja S-Pankki ilmoittivat 6.6.2013 fuusiosta osana suurempaa yhteistyökokonaisuutta S-ryhmän ja LähiTapiola-ryhmän välillä. S-ryhmä omisti uudesta pankista 75 % ja LähiTapiola 25 %.[17] Moisander onnistui synnyttämään yhteisen yrityskulttuurin muun muassa huomioimalla kaikkia tasa-arvoisesti, vuorovaikutuksen ja keskustelujen kautta. Lähitapiolalaiset omaksuivat Lähivakuutuksen taseeseen ja tuloslaskelmaan perustuvan johtamisen, joka toi yhtiöön kannattavuus- ja kustannustietoisuutta. Tapiolasta taas saatiin paljon uutta liiketoimintaa: henkivakuuttamista, pankkitoimintaa, jälleenvakuuttamista ja kansainvälisyyttä. Arvostuksen ja ymmärryksen kulttuurin syntymiseen vaikutti se, että tajuttiin osapuolten vahvuudet.[13]

Vuonna 2014 LähiTapiolassa aloitettiin strategiatyö, jossa oli mukana laaja ja keskusteleva johtajisto.[13] LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö yhdistyi vuoden 2014 alusta lähtien Eläke-Fennian kanssa. Uuden työeläkeyhtiön nimeksi Elo.[18] Toukokuussa S-Pankki ja LähiTapiola Pankki yhdistyivät uudeksi S-Pankiksi.[19]

LähiTapiola (2015–2019)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 LähiTapiola oli Suomen toiseksi suurin vahinkovakuuttaja 1,1 miljardin euron maksutulolla, josta henkivakuutusyhtiön osuus oli noin 422 miljoonaa euroa. Yhtiöllä oli 1,6 miljoonaa omistaja-asiakasta. LähiTapiolan hallinnoimien asiakasvarojen arvo oli 9,7 miljardia euroa ja sen yhteistyökumppaneina toimivat S-Pankki, Elo ja Pihlajalinna. LähiTapiola työllisti noin 3400 henkilöä.[20]

Tammikuussa 2017 LähiTapiola kertoi uudistavansa strategiaansa pienentämällä rooliaan vakuutusyhtiönä ja tekemällä elämänturvasta toimintansa ytimen. Elämänturvalla tarkoitetaan turvallisuuden, talouden ja terveyden palveluja, esimerkiksi vahinko- ja henkivakuutus, varainhoito ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät palvelut.[21][20] Tavoitteena on olla entistä ennakoivampi, mistä on hyötyä sekä yhtiölle että omistaja-asiakkaille.[22] Kesäkuussa LähiTapiola ja terveysyhtiö Mehiläinen kertoivat aloittavansa strategisen yhteistyön.[23]

Toukokuussa 2018 LähiTapiola nosti omistusosuutensa Mehiläisestä yhdeksästä prosentista 20 prosenttiin.[24] Lokakuussa yhtiö kertoi ensimmäisiä tuloksia Mehiläisen tuottaman terveyspalvelun hoitoketjuista. Mallissa asiakkaita hoitavat etähoitajat ja -lääkärit, jotka antavat tarvittaessa reseptejä tai lähetteitä. Alle 500 euron hoitoketjuissa etälääkärin käyttö tuotti 56 prosentin säästön. Yhtiö kertoi myös kokeilleensa työtapaturmiin liittyvissä hoitoketjuissa muutosta, jolla ihmisiä kannustettiin palaamaan töihin osittain työkykyisinä. Lupaavien kokemusten myötä LähiTapiola päätti ottaa mallin yleiseen käyttöön. Yhtiö hoiti vuosittain noin 50 000 työtapaturmaa.[25]

Moisanderin jäätyä eläkkeelle vuoden 2019 lopussa hänen seuraajakseen valittiin Juha Koponen, joka aloitti pääjohtajana vuonna 2020.[26][27]

LähiTapiola (2020–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2020 LähiTapiola kertoi nostavansa omistusosuutensa varainhoitoyritys Seligson & Co:sta 40 prosentista sataan prosenttiin.[28]

Tammikuussa 2021 aloitti toimintansa uusi alueyhtiö LähiTapiola Länsi-Suomi, joka syntyi LähiTapiola Lännen ja LähiTapiola Satakunnan yhdistymisestä.[29] Kesäkuussa kerrottiin, että LähiTapiola ja Elo myyvät osuutensa S-Pankista SOK:lle ja S-ryhmän alueosuuskaupoille.[30] Samalla S-Pankin omistaman FIM-yhtiön hallinnoimat 28 LähiTapiola-rahastoa päätettiin siirtää Seligson & Co -rahastoyhtiölle vuoden loppuun mennessä. Rahastopääoman arvo oli noin neljä miljardia euroa. Entuudestaan Seligson & Co -yhtiön hallinnoimien rahastojen arvo oli ollut noin kolme miljardia euroa. Siirto teki LähiTapiolasta yhden Suomen suurimmista rahastoyhtiöistä.[6]

Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Finanssivalvonta hyväksyivät toukokuussa 2023 yrityskaupan, jossa LähiTapiola osti POP Pankki -ryhmältä 70 prosentin enemmistöosuuden POP Vakuutuksena tunnetusta Suomen Vahinkovakuutus Oy:stä.[31]

Elokuussa 2024 LähiTapiola kertoi luopuvansa koko omistuksestaan Mehiläisessä. Ensimmäiset sijoituksensa LähiTapiola teki Mehiläiseen 2017.[32] Terveysyhtiö Pihlajalinnasta LähiTapiola omistaa 27 prosenttia ja on kasvattanut omistustaan vuonna 2024.[33]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LähiTapiolan pääkonttori sijaitsee Espoon Tapiolassa.[34] LähiTapiola-ryhmä muodostuu vahinko- ja henkiyhtiöistä sekä varainhoitoa, rahoitusta ja kiinteistövarahoitoa tekevistä yhtiöistä ja 19 alueellisesta yhtiöstä. Vuonna 2023 ryhmällä oli noin 1,8 miljoonaa omistaja-asiakasta, noin 3 800 työntekijää ja yli 170 konttoria ympäri Suomea.[35]

LähiTapiola-yhtiöryhmään kuuluvat alueyhtiöiden lisäksi seuraavat valtakunnallisesti toimivat yhtiöt:[36]

  • LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, jonka toimialaan kuuluvat kaikki vapaaehtoiset ja lakisääteiset vahinkovakuutukset
  • LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, joka myy henki- ja säästöhenkivakuutuksia sekä täydentäviä eläkevakuutusratkaisuja yksityishenkilöille ja yritysasiakkaille
  • LähiTapiola Varainhoito sijoittaa LähiTapiola-yhtiöryhmän omia varoja ja tarjoaa varainhoitopalveluja henkilö-, yritys- ja instituutioasiakkaille[37]
  • LähiTapiola Kiinteistövarainhoito hoitaa LähiTapiola-yhtiöryhmän sijoittaja-asiakkaiden kiinteistövarallisuutta ja vuokraa toimitiloja ja asuntoja
  • LähiTapiola Rahoitus on erikoistunut ajoneuvojen ja koneiden rahoitukseen autoliikkeiden kautta
  • LähiTapiola Palvelut tuottaa muille LähiTapiola-ryhmän yhtiöille muun muassa tuki- ja kehityspalveluita
  • LähiTapiola Vaihtoehtorahastot hoitaa hallinnoimiensa kiinteistö-, pääoma-, velkapääoma-, osake- ja korkorahastojen vaihtoehtorahastoja
  • Seligson & Co Rahastoyhtiö tarjoaa markkinaohjautuvan sijoittamisen palveluja
  • Suomen Vahinkovakuutus tuottaa vakuutuspalveluja POP Vakuutus ja Säästöpankin vakuutukset -brändinimillä[38]

Ryhmän emoyhtiö on LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö.[7]

Yhtiöryhmän työeläkevakuutuskumppani on Elo.[39]

LähiTapiola alueyhtiöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2024 LähiTapiolalla oli 19 alueyhtiötä:[36]

  • LähiTapiola Etelä
  • LähiTapiola Etelärannikko
  • LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa
  • LähiTapiola Itä
  • LähiTapiola Kaakkois-Suomi
  • LähiTapiola Kainuu-Koillismaa
  • LähiTapiola Keski-Suomi
  • LähiTapiola Lappi
  • LähiTapiola Loimi-Häme
  • LähiTapiola Länsi-Suomi
  • LähiTapiola Pirkanmaa
  • LähiTapiola Pohjanmaa
  • LähiTapiola Pohjoinen
  • LähiTapiola Pääkaupunkiseutu
  • LähiTapiola Savo
  • LähiTapiola Savo-Karjala
  • LähiTapiola Uusimaa
  • LähiTapiola Varsinais-Suomi
  • LähiTapiola Vellamo

Omistukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LähiTapiola omistaa varainhoitoyritys Seligson & Co:n[28] ja on yksi Pihlajalinnan omistajista[40]. Lisäksi LähiTapiola-ryhmä omistaa osan vakuutusyhtiö Turvan takuupääomasta ja on näin ollen yksi Turvan omistajista.

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2019 LähiTapiola Varainhoito valittiin viidettä kertaa seitsemän vuoden aikana SFR Researchin instituutiosijoittajille tehdyssä kyselytutkimuksessa parhaaksi vastuullisen sijoittamisen varainhoitajaksi.[41]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ LähiTapiolan brändin kirkastus www.dagmar.fi. Viitattu 4.9.2024.
  2. ↑ LähiTapiola-ryhmä lahitapiola.fi. Viitattu 11.4.2016.
  3. ↑ a b LähiTapiola-ryhmän tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2023: Ennätysvuonna elämänturvaa tarvittiin enemmän kuin koskaan | LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 4.9.2024.
  4. ↑ Töihin meille | LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 4.9.2024.
  5. ↑ a b c Fuusio ja sen vaiheet LähiTapiola
  6. ↑ a b Rono Nihtinen: S-Pankin omistaman FIM:n hallinnoimat LähiTapiola-rahastot siirtyvät Seligsonille Kauppalehti. Viitattu 25.5.2022.
  7. ↑ a b c d Tietoa yhtiöryhmästä www.lahitapiola.fi. Viitattu 25.5.2022.
  8. ↑ LähiTapiolan viestintä: LähiTapiolan tulostiedote 2023 lähitapiola.fi. 14.2.2024. LähiTapiola -ryhmä. Viitattu 26.8.2024.
  9. ↑ Lähi-Tapiolan pääjohtaja Juha Koponen odottaa viranomaiselta lupaa – "Perehdytys olisi tehty, vaikkei Fiva olisi puuttunut nimitykseen" Hämeen Sanomat. Viitattu 14.9.2020.
  10. ↑ Liisa Niemi: Pääjohtaja Juha Koponen jättää tehtävänsä HS.fi. 29.5.2024. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.8.2024.
  11. ↑ a b c d e Historia - LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 22.9.2020.
  12. ↑ Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyvät, uuden ryhmän pääjohtajaksi Lähivakuutuksen Erkki Moisander 7.2.2012. LähiTapiola. Viitattu 9.2.2020.
  13. ↑ a b c Saara Koho: Lähi-Tapiolan fuusio oli kärsimättömälle pääjohtajalle vaikea paikka: ”Ensimmäisillä esimiespäivillä ei taputuksia tullut” Talouselämä. Viitattu 16.9.2020.
  14. ↑ Vakuutusyhtiöt Suomessa 2013 (PDF) (sivu 15) 24.4.2014. Finanssialan Keskusliitto. Viitattu 9.6.2014.
  15. ↑ Vakuutusyhtiöt Suomessa 2013 (PDF) (sivu 19) 24.4.2014. Finanssialan Keskusliitto. Viitattu 9.6.2014.
  16. ↑ Pankin nimenmuutos LähiTapiola
  17. ↑ Pekka Ylihurula johtaa myös uutta S-Pankkia 17.6.2013. Taloussanomat. Viitattu 27.6.2013.
  18. ↑ Laakso, Leena: Eläke-Fenniasta ja LähiTapiolasta tulee Elo 15.5.2013. Kauppalehti. Viitattu 27.6.2013.
  19. ↑ Uusi S-Pankki aloittaa vappuna 25.11.2013. Kauppalehti. Viitattu 31.5.2014.
  20. ↑ a b Harri Vänskä: Palvelut edellä muutokseen: LähiTapiolasta tulee elämänturvayhtiö Kauppalehti. Viitattu 14.9.2020.
  21. ↑ Lähitapiolan pääjohtaja: Ihmiset tyytymättömiä ja vakuutusten tarve räjähdysmäisessä kasvussa Hämeen Sanomat. Viitattu 25.9.2020.
  22. ↑ Aino Tunkelo: LähiTapiolan kehitysjohtaja: Näin vakuutusyhtiöt tulevat muuttumaan, "halusimme tai emme" Talouselämä. Viitattu 16.9.2020.
  23. ↑ Mikko Asunta: Sairaaloita, lääkäriasemia, neuvontapalveluita - Näin vakuutus- ja terveysyritykset lähentyvät Kauppalehti. Viitattu 14.9.2020.
  24. ↑ Terveysjätti Mehiläinen myytiin noin 1,8 miljardin kaupassa – enemmistö kansainväliselle rahastolle, suomalaisille pienempiä osuuksia Helsingin Sanomat. 18.5.2018. Viitattu 14.9.2020.
  25. ↑ Seija Holtari: LähiTapiola pilotoi: Etälääkäri tuo ­hurjat säästöt – mutta elintapamuutoksista ei suomalaiselle kannata verkossa puhua Talouselämä. Viitattu 16.9.2020.
  26. ↑ Erkki Moisander jää eläkkeelle, LähiTapiolan pääjohtajaksi nousee Juha Koponen Savon Sanomat. 24.4.2019. Viitattu 9.2.2020.
  27. ↑ Kyösti Jurvelin: Finanssivalvonta siunasi lopulta LähiTapiolan Juha Koposen pääjohtajanimityksen – riittävä kokemus nyt hankittu Kauppalehti. Viitattu 11.8.2020.
  28. ↑ a b Kauppalehti: LähiTapiola aikoo ostaa loputkin varainhoitoyritys Seligson & Co:sta – Rahastojen toiminnan luvataan jatkuvan aiempaan tapaan Kauppalehti. Viitattu 14.9.2020.
  29. ↑ LähiTapioloiden yhdistyminen sai lopullisen sinetin – uuden yhtiön nimeksi tulee LähiTapiola Länsi-Suomi www.satakunnankansa.fi. Viitattu 14.9.2020.
  30. ↑ S-ryhmä ostaa LähiTapiolan ulos S-Pankista. Taloussanomat, 30.6.2021. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.5.2022.
  31. ↑ LähiTapiola: FIVA hyväksyi LähiTapiolan yrityskaupan Suomen Vahinkovakuutus Oy:stä lähitapiola.fi. 25.5.2023. LähiTapiola. Viitattu 26.8.2024.
  32. ↑ Albert Koski: LähiTapiola myy koko omistuksensa Mehiläisestä hs.fi. 8.8.2024. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.8.2024.
  33. ↑ Kyösti Jurvelin: LähiTapiola tankkaa jatkuvasti Pihlajalinnaa – Onko nyt menossa valtausyritys? talouselämä.fi. 28.2.2024. Talouselämä. Viitattu 26.8.2024.
  34. ↑ Yhteystietoja LähiTapiola.
  35. ↑ LähiTaoiola viestintä: Tieto LähiTapiola -ryhmästä lähitapiola.fi. 14.2.2024. LähiTapiola -ryhmä. Viitattu 26.8.2024.
  36. ↑ a b Yhtiöt - LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 4.9.2022.
  37. ↑ LähiTapiola Varainhoito Oy www.lahitapiola.fi. Viitattu 4.9.2024.
  38. ↑ Suomen Vahinkovakuutus Suomen Vahinkovakuutus. Viitattu 4.9.2024.
  39. ↑ LähiTapiola ja Elo yhdessä LähiTapiola. Viitattu 4.9.2024.
  40. ↑ Talouselämä: LähiTapiola tankkaa jatkuvasti Pihlajalinnaa – Onko nyt menossa valtausyritys? Talouselämä. 28.2.2024. Viitattu 4.9.2024.
  41. ↑ Ahti Terhemaa: Suomen vastuullisimmalle sijoittajalle vastuullisuusluokittelut edustavat menneisyyttä Kauppalehti. Viitattu 14.9.2020.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tapiola-fuusio / Uolevi Itkonen (Edita, 2002) [ISBN 951-98986-0-3]
  • Vakuuttavaa yhteistyötä – Lähivakuutusryhmän historia, Henttinen Annastiina, (Lähivakuutusryhmän keskusliitto 2005) [ISBN 952-91-8584-7]
  • Jukka Koiviston teoksessa Tahto ratkaisee (Otava 2016) on kuvattu fuusion vaikeutta[1]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaiset vakuutusyhtiöt
Vahinkovakuutus
Henkivakuutus
Eläkevakuutus
ErityisvakuutusGarantia
  1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä TE03092019 ei löytynyt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lähi-Tapiola&oldid=22692430”