Osuuskauppa Arina
| Osuuskauppa Arina | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Sydän Pohjois-Suomelle |
| Yritysmuoto | osuuskunta |
| Perustettu | 1917 |
| Toimitusjohtaja | Reima Loukkola |
| Kotipaikka | Oulu |
| Toiminta-alue | Pohjois-Suomi |
| Liikevaihto |
 1048,8 milj. € (2023)[1] |
| Liikevoitto |
36,5 milj. € (2022) [2] |
| Henkilöstö | 2 918 (2023)[1] |
| Omistaja |
osuuskunnan jäsenet 189 425 kpl (2023)[1] |
| Kotisivu |
www |
Osuuskauppa Arina on Pohjois-Suomen alueella toimiva S-ryhmän alueosuuskauppa, joka on perustettu vuonna 1917.[3] Sillä on lähes 190 000 omistajaa,[1] noin 71 prosenttia alueen kotitalouksista.[2]
Vuonna 2023 osuuskaupan liikevaihto oli 1048,8 miljoonaa euroa.[1] Arinan ylijäämä (tulos ennen veroja) oli 45,3 miljoonaa euroa.[1] Toimipaikkoja Osuuskauppa Arinalla on 179 (2023).[1] Toimipaikkoja ovat Kauppakeskus Valkea, Prisma, S-market, Sale, ABC-liikennemyymälä, Sokos, Emotion, Amarillo, Puistokahvila Makia, Coffee House, Bacaro Doppio, Babista, Frans & Camille (Oulu) ja Frans & Chérie (Rovaniemi), Grill It!, Hesburger ABC, Hesburger Prisma, Kiisa, Presso, Buffa, Rosso, Sokos Hotellit, Uitto Pub, Robson’s ja SuperPark Oulu.
Osuuskauppa Arinaa koskevista päätöksistä vastaa osuuskunnan jäsenistä koostuva edustajisto. Heidän tehtävänään on muun muassa käsitellä ja vahvistaa Osuuskauppa Arinan tilinpäätös, valita tilintarkastajat sekä hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvoston tehtävänä puolestaan on valvoa liiketoimintaa, vahvistaa strategiat sekä valita hallitus ja toimitusjohtaja.
Arinaan sulautuneita paikallisia osuuskauppoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hailuodon Osuuskauppa 1972
- Haukiputaan Osuuskauppa 2009[5], johon sulautui Osuuskauppa Turva (Ii) 1991
- Kellon Osuuskauppa (Haukipudas) 1964
- Lamujoen Osuuskauppa (Pulkkila) 1991
- Limingan Osuuskauppa 2006
- Lumijoen Osuuskauppa 1984
- Osuuskauppa Koskiseutu (Muhos) 2009
- Osuuskauppa Raahenseutu 1984
- Osuuskauppa Siikalatva (Kestilä) 1991
- Paavolan Osuuskauppa (tuolloinen kotikunta Ruukki) 1984
- Pudasjärven Osuuskauppa 1992
- Pyhäjoen Osuuskauppa 1984
- Rantsilan Osuuskauppa 1972
- Tervolan Osuuskauppa 1992
- Tyrnävän Osuuskauppa 1984
- Ylikiimingin Osuuskauppa 1993
Vuonna 1990 Arinaan yhdistettiin Lapissa vuosina 1985–1990 toiminut Pohjois-Suomen Osuuskauppa[6], johon olivat sulautuneet: [7]
- Osuuskauppa Suur-Lappi (Rovaniemi, yhdistetty 1985 Osuuskauppa Pohjanseudun kanssa), vuoteen 1970 Rovaniemen Osuuskauppa
- Inarin Osuuskauppa 1984, vuoteen 1944 Petsamon Osuuskauppa (per. 1924)
- Kittilän Osuuskauppa 1984
- Länsi-Lapin Osuuskauppa (Pello) 1970
- Ranuan Osuuskauppa 1970
- Sodankylän Osuuskauppa 1970
- Osuuskauppa Pohjanseutu (Kemi, yhdistetty 1985 Osuuskauppa Suur-Lapin kanssa)
- Kuivaniemen Osuuskauppa 1973
- Länsi-Pohjan Osuusliike (Tornio) 1966
- Osuusliike Keminseutu 1966
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Arinan vuosi 2023: Asiakas- ja työtyytyväisyys sekä investoinnit kasvuun | Osuuskauppa Arina www.sttinfo.fi. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ a b Tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta 2022 Arina.fi. Viitattu 10.8.2023.
- ↑ https://arina.fi/arina100/
- ↑ https://www.s-kanava.fi/uutinen/kun-pohjois-pohjanmaalla-hynttyyt-yhteen-lyotiin/4148376_11166 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.s-kanava.fi/uutinen/kun-haukipudas-sokta-uhmasi/4055505_11166 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.s-kanava.fi/uutinen/kun-suomi-pohjoisimman-s-markettinsa-sai/4072874_11166 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.s-kanava.fi/uutinen/kun-lapissa-tukku-fuusioita-toteutui/4220671_11166 (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kimmo Salo, Pälvi Salo (toim.): Arinan tarina, s. 303. Oulu: Osuuskauppa Arina, 2017. ISBN 978-952-93-8702-1