Pohjanmaan maakunnan kuntien vaakunat

Pohjanmaan maakunnan ja Kruunupyyn kunnan rajakyltti.

Pohjanmaan maakunta Punaisessa kentässä kuninkaallinen Vaasain tunnuskuva ja lakio, molemmat kultaa; lakiossa neljä punaista juoksevaa kärppää asetettuina 2+2. Juhani Vepsäläinen

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Kaskinen Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen perämela, vasemmassa hopeisessa kentässä vihreä laakerinlehvä. A.W. Rancken vanhan vaakunan pohjalta, 9. huhtikuuta 1793
	Korsnäs Sinisessä kentässä ristikkäin kaksi ylös työntyvää harppuunaa, joiden kärjet hopeaa ja varret kultaa; yläkulmassa saatteena kultainen Mantovan risti.) Gustaf von Numers, 8. kesäkuuta 1968
	Kristiinankaupunki Aaltokoroisen hopea-sinihalkoisen kilven oikeassa kentässä yksitoista kentästä kasvavaa vihreää kuusta asetettuina 3 + 3 + 3 + 2. Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen), 7. maaliskuuta 1652
	Kruunupyy Punaisessa kentässä kruunattu apilaristi, jonka alasakara muodostaa kaateisen aurankärjen, kaikki kultaa. Gustaf von Numers, 14. kesäkuuta 1974
	Laihia Vihreässä kentässä kultaisella oksalla istuva, etukäpälissään kultakäpyä pitelevä hopeinen orava. Ahti Hammar, 11. maaliskuuta 1952
	Luoto Sinisessä kentässä hopeinen kaksimastoinen verkkovene. Gustaf von Numers, 17. lokakuuta 1952
	Maalahti Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö ja kolme lukkopeltiä asetettuina 2:1, kaikki hopeaa. Karl-David Långbacka, 9. heinäkuuta 1982
	Mustasaari Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva kolmoisriu’un ja kaksoisvartaan muodostama risti, jonka risteyskohtaa ympäröi rengas, kaikki kultaa; kuviot ovat toisiinsa punottuina. Gustaf von Numers, 20. tammikuuta 1975
	Närpiö Punaisessa kentässä kaateinen, kultainen vesilehvä, jolla on hopeasiivet. Gustaf von Numers, 4. elokuuta 1955
	Pedersören kunta Punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa. Bo Aurén, 9. huhtikuuta 1984
	Pietarsaari Kultakentässä sininen, aaltokoroinen tyviö, josta nousee punainen torni; tornista nousee sininen, punavaruksinen leijona, päässään punainen kruunu, häntä kaksihaarainen; leijona pitää oikeassa kämmenessään sinistä, punakahvaista iskuun kohotettua miekkaa. Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen), 28. joulukuuta 1957
	Uusikaarlepyy Sinisessä kilvessä pystyyn asetettu kultainen tervatynnyri, jonka kannesta ja molemmista sivuista kultaiset, punakielekkeiset tulenlieskat lähtevät. Gunnar Clément (piirtänyt uudelleen), 19. marraskuuta 1943
	Vaasa Punaisessa kentässä kultainen Vaasain tunnus, sen alapuolella kulta-valkoinen vapaudenristi kultaisine laakeriseppeleineen ja miekkoineen riippumassa kultaisessa, kahdella punaisella viivalla kirjatussa nauhassa, joka ympäröi kilven alaosaa. Eric O. W. Ehrström (piirtänyt uudelleen), 10. marraskuuta 1922
	Vöyri Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2011 (ottanut käyttöön Vöyri-Maksamaan vaakunan)

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Alaveteli (1958–1968) Punaisessa kentässä Mantovan risti kaateisen aurankärjen yläpuolella; molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 31. maaliskuuta 1958
	Bergö (1962–1972) Punaisessa kentässä kultainen hylje, jonka selkä on kaartunut vasemmalle. Gustaf von Numers, 29. elokuuta 1962
	Björköby (1959–1972) Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja postitorvi, josta riippuu kolme koivunlehteä; kaikki kultaa. Matti Visanti, 7. heinäkuuta 1950
	Jepua (1965–1974) Punaisessa kentässä kultaiset länget. Gustaf von Numers, 28. joulukuuta 1965
	Koivulahti (1955–1972) Sinisessä kentässä lilja, saatteena lakioittain kaksi kuusisakaraista tähteä; kaikki kultaa. Gustaf von Numers, 8. maaliskuuta 1955
	Kruunupyy (1955–1974) Kultakentässä punainen hirsi, jossa kultakruunu. Gustaf von Numers, 15. helmikuuta 1955
	Lapväärtti (1960–1972) Punaisessa kentässä kultainen lyhde ja hopeinen, aaltokoroinen tyviö, jossa punainen, aaltokoroinen hirsi. Gustaf von Numers, 25. marraskuuta 1960
	Maalahti (1965–1982) Sinisessä kentässä kaksi vastapielestä ulkonevaa saranarautaa; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 4. helmikuuta 1965
	Maksamaa (1954–2006), Vöyri-Maksamaa (2007–2010) Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 19. kesäkuuta 1954
	Munsala (1965–1974) Sinisessä kentässä kultainen alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi lentävää hopeajoutsenta. Gustaf von Numers, 4. marraskuuta 1965
	Mustasaari (1960–1975) Punaisessa kentässä risti, jonka kolme ylintä sakaraa kapenevat keskustaa kohti ja ovat suippokärkisiä alimmaisen muodostaessa alaspäin levenevän, kolmoisvuorella seisovan paalun; ristin sakaroiden päälikkeenä rengas; kaikki hopeaa paitsi kolmoisvuori kultaa. Gustaf von Numers, 2. marraskuuta 1960
	Oravainen (1954–2010) Sinisessä kentässä palkeittain asetettu hopeinen väkivasara, saateena sen kummallakin puolella hopeinen kultaliekkinen kranaatti. Gustaf von Numers, 14. syyskuuta 1954
	Petolahti (1968–1972) Sinisessä kentässä alapuolelta sahakoroinen hirsi; saatteena ylä- ja alapuolella perunankukka; kaikki hopeaa, kukkien emiöt kultaa. Gustaf von Numers, 3. tammikuuta 1968
	Pietarsaaren maalaiskunta (1958–1984) Punaisessa kentässä kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 19. helmikuuta 1958
	Pirttikylä (1963–1972) Sini-hopeakatkoisessa kentässä kaksi tasakylkistä viisikulmiota, joista kumpikin yhdellä sivullaan koskettaa pitkin toista erottavaa koroa; kuviossa lipuke; kaikki vuorovärisiä. Gustaf von Numers, 26. marraskuuta 1963
	Purmo (1954–1976) Sinisessä kentässä kolmoisvuori, jolla seisoo taakseen katsova ilves; kaikki kultaa paitsi ilveksen varukset punaiset ja korvatöyhdöt mustat. Torsten von Numers, 19. kesäkuuta 1954
	Raippaluoto (1957–1972) Punaisessa kentässä kultainen kotkanpää. Gustaf von Numers, 26. marraskuuta 1957
	Siipyy (1969–1972) Kilpi havukoroisesti hopea-vihreähalkoinen. Gustaf von Numers, 14. marraskuuta 1969
	Sulva (1968–1972) Punaisessa kentässä kultaiset tuulimyllyn siivet. Gustaf von Numers, 15. marraskuuta 1968
	Teerijärvi (1956–1968) Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeatyviö, jonka yläpuolella kultainen apilaristi. Gustaf von Numers, 17. heinäkuuta 1956
	Tiukka (1969–1972) Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi punaista punosruutua. Gustaf von Numers, 10. syyskuuta 1969
	Uudenkaarlepyyn maalaiskunta (1965–1974) Punaisessa kentässä kaksi vastakkain kääntynyttä ja lomittaista puolikuuta, joiden päällä kruunu; kaikki kultaa. Carol Hedberg, 9. kesäkuuta 1965
	Vähäkyrö (1954–2012) Sinisessä kentässä kaksikorvainen hopeamalja, jossa kolme kultaista tähkää. Ahti Hammar, 11. helmikuuta 1954
	Vöyri (1955–2006) Kultakentässä palkeittainen, musta karhunkäpälä, jonka kynnetkin mustat, saatteena molemmin puolin vihreä apilaristi. Gustaf von Numers, 28. joulukuuta 1955
	Ylimarkku (1968–1972) Sinisessä kentässä aaltokoroinen palkki; saatteena kaksi paaluittaista lyhdettä; kaikki hopeaa. G. Lindström, 8. kesäkuuta 1968
	Ähtävä (1962–1976) Kultakentässä aaltokoroinen, yläinen hirsi ja sen alapuolella neljä kissankelloa, joiden varret yhtyvät ristiksi; kaikki sinisiä. Gustaf von Numers, 10. huhtikuuta 1962