Eric O. W. Ehrström

Eric O. W. Ehrström
Henkilötiedot
Syntynyt	5. helmikuuta 1881 Helsinki
Kuollut	11. lokakuuta 1934 (53 vuotta) Helsinki
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Eric Otto Woldemar Ehrström (5. helmikuuta 1881 Helsinki – 11. lokakuuta 1934 Helsinki) oli suomalainen taidetakoja ja koristetaiteilija, joka tunnettiin erityisesti metallinpakotus- ja emalitöistään. Hän suunnitteli myös koruja, lasiesineitä sekä teki käyttö- ja taidegrafiikkaa.

Elämä ja ura

Ehrströn jätti 1898 oppikoulun kesken ja lähti opiskelemaan Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun vuonna 1899. Hän oli taiteilija Akseli Gallen-Kallelan oppilaana Ruoveden Kalelassa vuosina 1899-1900 ja opiskeli sitten taontaa ja metallipakotusta hienotaeseppä Legrandin työpajassa Pariisissa 1901–1902 ja 1908. Hän teki opintomatkoja myös 1905-1906 Italiaan ja 1914 Wieniin. Pariisissa hän tutustui vaimoonsa Olga Gummerukseen. Hänellä oli myös oma näyttely näyttely Salon d'automnessa Pariisissa. Ehrström suunnitteli ja valmisti erilaisia pieniä metalliesineitä kuten tuhkakuppeja, lippaita, maljoja, vaaseja ja erilaisia rasioita käyttäen materiaalina kuparia, messinkiä, pronssia tai tinaa. Hän valmisti metallitaontatöitä useisiin rakennuksiin, kuten Hvitträskin taiteilijahuvilaan ja Suur-Merijoen kartanoon Karjalan Kannakselle. Ehrström suunnitteli myös koruja, ja vuonna 1918 hän suunnitteli Suomen kuninkaan kruunun sekä Suomen normaalivaakunan ynnä viranomaisten sinettejä. Kuninkaan kruunun toteutti kultaseppämestari Teuvo Ypyä vuonna 1998. Ehrström työskenteli lisäksi lasimaalauksen alalla valmistaen Kansallismuseon porrasikkunat, Forssan kirkon kuori-ikkunat ja koristuksen sekä Kymintehtaan juhlasalin ikkunat ja koko sisustuksen. Ehrström teki myös taidegrafiikkaa valmistaen muun muassa värillisiä puu- ja linoleumipiirroksia. Hän teki kunnia-adressien pergamenttikoristuksia sekä norsunluuveistoksia, tekstiilipiirustuksia ja huoneensisustuksia.

Ehrström oli Taideteollisen keskuskoulun metallinpakotuksen ja siselöinnin opettajana vuosina 1904–1905 sekä 1912–1919. Vuonna 1919 Ehrström perusti kuvanveistäjä Emil Wikströmin, tehtailija Gösta Serlachiuksen ja takoja Paavo Tynellin kanssa Taidetakomo Taito -nimisen yrityksen (myöhemmin Oy Taito Ab), jonka taideteollisuusosaston johtajana hän toimi. Vuonna 1924 Ehrström kirjoitti taideteollisen alan käsikirjan Konsthantverk: Teknisk rådgivare (julkaistu suomeksi nimellä Taideteollisuus: Teknillinen opas) oppikirjaksi käsityökoulujen oppilaille ja alan harrastajille. Vuonna 1927 Ehrström menetti onnettomuudessa oikean kätensä, minkä jälkeen hänen vaimonsa Olga Gummerus-Ehrström, joka itsekin oli monipuolinen ja lahjakas taiteilija, auttoi miestään tämän töissä. Suomen Taideyhdistyksen palveluksessa Ehrström oli 1917–1918 Ateneumin taidegallerian v.t. intendenttinä ja vuodesta 1914 alkaen gallerian konservaattorina. Valtion rakennustaidelautakunnan jäsenenä hän oli 1927–1931.

Tuotantoa

Ehrströmin suunnittelema Vapausdenpatsas, 1933, Kouvolan Kuusankoskella.

• Pohjoismaiden Osakepankin Helsingin konttorin pronssiovet (1904)
• Tampereen tuomiokirkon ehtoolliskalusto (1906)
• Suomen Kansallismuseon kupariovet (1909)
• Vakuutusyhtiö Suomen ovet (1910)
• Arabian tehtaan astiasto malli XI (1912)
• Helsingin Kallion kirkon ehtoollishopeat (1912)
• Vakuutusyhtiö Kalevan talon kupariovet (1913)
• Porin ja Vaasan kaupunkien sekä Petsamon läänin vaakunat
• Tasavallan presidentin sinetti ja useiden valtion keskusvirastojen sinetit.
• Forssan kirkon kuorin lasimaalaukset (1923)
• Kansallismuseon pääportaikon lasimaalaukset (1925)
• Kymi-yhtiön juhlatilojen lämpiön freskot ja lasimaalaukset (1933)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eric O. W. Ehrström Wikimedia Commonsissa

• Ehrström, Eric hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)