Paasikiven–Kekkosentie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paasikiven–Kekkosentietä Tampereen keskustassa vuonna 2002. Kuvassa näkyvä tieosuus on 2010-luvulla siirretty kulkemaan Rantatunnelin kautta.

Paasikiven–Kekkosentie eli Rantaväylä on Tampereella sijaitseva vilkas autoliikenteen väylä, joka toimii seudullisena läpikulkutienä sekä merkittävänä sisäänajoreittinä kaupungin keskustaan. Se on Suomen valtion omistama nelikaistainen maantie ja osa valtatietä 12. Paasikiven–Kekkosentie sijoittuu Nokian moottoritien ja Teiskontien liittymän väliin.[1][2][3]

Tien historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rantatunnelin suuaukko Kekkosentien puolella.

Alkuperäinen Paasikiven–Kekkosentie oli seitsemän kilometriä pitkä, ja se rakennettiin useassa vaiheessa.[3][4] Ensimmäinen osa valmistui Näsijärven etelärannalle ja Tampereen ydinkeskustan pohjoispuolelle 1970-luvun puolivälissä. Viimeinen osa Petsamon kohdalla avattiin liikenteelle vuonna 1989.[5][6] Suunnitteluvaiheessa väylästä käytettiin nimeä Kehätie, mutta myöhemmin läntinen osa sai kaupungin asemakaavassa nimen Paasikiventie ja itäinen osa nimen Kekkosentie. Paasikiventie vaihtui Kekkosentieksi Tammerkosken rannassa Näsinsillan itäpäässä.[3][5][7][8]

Paasikiventie ja Kekkosentie olivat alun perin kaupungin hallinnoimia ja hoitamia katuja, mutta 1990-luvun puolivälissä ne muutettiin valtion ylläpitämiksi yleisiksi teiksi. Mustanlahden ja Naistenlahden välistä tieosuutta levennettiin vuonna 1997.[5][9]

Vuonna 2016 valmistunut pari kilometriä pitkä Rantatunneli muutti väylän linjausta niin, että Paasikiventie sijaitsee nykyään tunnelin länsipuolella (Santalahdesta länteen) ja Kekkosentie tunnelin itäpuolella (Naistenlahdesta itään). Tunneliosuus ei ole Paasikiven- eikä Kekkosentietä, vaan maanalaisen tien nimi on Rantatunneli. Tunnelin myötä Santalahden ja Naistenlahden välinen maanpäällinen tieosuus jäi pois valtatie 12:n käytöstä, ja se sai tässä yhteydessä uudet nimet Paasikivenkatu ja Kekkosenkatu sekä niiden välissä Tampellassa kulkevalla osuudella Ranta-Tampellan katu. Katu-pääte kertoo siitä, että tien hoitovastuu kuuluu Tampereen kaupungille.[10][11][12][13][14]

Käytöstä poistetut ajoradat nykyisellä Paasikivenkadulla marraskuussa 2016. Vasemmalla Näsinpuisto.

Paasikiventien nimi viittaa presidentti Juho Kusti Paasikiveen, joka asui varhaislapsuudessaan Tampereella. Kun kadunnimi 1970-luvun alussa merkittiin asemakaavaan, Paasikiven syntymästä oli tullut kuluneeksi sata vuotta. Vuonna 1977 asemakaavaan otetulla nimellä Kekkosentie on puolestaan haluttu kunnioittaa presidentti Urho Kekkosta, jolla oli Tampere-yhteyksiä liikemies Kalle Kaiharin kautta.[8][12][15]

Paasikiven–Kekkosentien valmistumisaikaan Suomen ulkopolitiikassa vallitsi niin sanottu Paasikiven–Kekkosen linja.[9][12]

  1. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 40, 92. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 8.7.2022.
  2. Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti: Yleissuunnitelma (PDF) s. 9, 13–14. Tampere: Tampereen kaupunki & Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2010. Viitattu 8.7.2022.
  3. a b c Niemelä, Jari: Tamperelaisen Tiedon Portaat: Tampereen asiat aasta yyhyn, s. 73. Tampere: Tampere-Seura, 2008. ISBN 978-952-5558-05-0
  4. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, s. 57.
  5. a b c Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti: Yleissuunnitelma, s. 13.
  6. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 300. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  7. Hankonen, Toivo: Tampereen kaavoitus ja kaupunkirakentaminen 1900-luvulla. – Tekniikan Tampere: Tekniikka ja teollisuus Tampereen rakentajina, s. 269, 273. Tampere: Tampereen Teknillinen Seura, 1993. ISBN 952-90-4295-7.
  8. a b Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 75, 77. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9
  9. a b Paananen, Erkki: Paasikiven-Kekkosentiestä tehdään nelikaistainen: Tunnelihanke voi siirtää Tampellan alueen rakentamista vuosilla (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 26.9.1995. Viitattu 7.2.2020.
  10. Hyttinen, Tuomo: Oliko sakkorysä Paasikivenkadulla vai Paasikiventiellä? – Selvitimme, missä raja kulkee Aamulehti. 22.4.2018. Arkistoitu 7.2.2020. Viitattu 7.2.2020.
  11. Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti: Yleissuunnitelma, s. 3.
  12. a b c Rämö, Marjo: Paasikiventie ei sukellakaan maan alle Tamperelainen. 4.9.2014. Arkistoitu 7.2.2020. Viitattu 7.2.2020.
  13. Nikupaavo-Oksanen, Tarja & Kalliolaakso, Jaana: Paasikivenkatu ja Kekkosenkatu suljetaan ajoneuvoliikenteeltä välillä Näsijärvenkatu–Naistenlahti 11.11.2016. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 7.2.2020.
  14. Nikupaavo-Oksanen, Tarja: Ranta-Tampellan alueen katu- ja siltasuunnitelmia nähtävänä 19.10.2015. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 5.2.2022.
  15. Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 80. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]