Pispalan vanha kirkko
Pispalan vanha kirkko (alkujaan Pispalan rukoushuone) oli Tampereen Pispalassa sijainnut alun perin kansallisromanttista tyyliä edustanut puukirkko, jonka suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn vuonna 1908. Se rakennettiin alun perin yksityisen rukousyhdistyksen toimesta rukoushuoneeksi, ja kirkoksi se muutettiin vasta myöhemmin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rukoushuoneena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pispalan rukoushuoneyhdistyksen kokouksessa helmikuussa 1906 esitettiin ajatus rukoushuoneen rakentamisesta. Opettaja Salomon Liljalle annettiin tehtäväksi selvittää rakennuksen tarkoituksenmukainen koko ja Fanny Thunebergille ottaa yhteyttä arkkitehti Wivi Lönniin, joka otti vastaan tehtävän rukoushuoneen suunnittelusta.[1]
Rukoushuoneyhdistyksen johtokunta hyväksyi toukokuussa 1907 Lönnin suunnitelmat. Taloudellisesti 456-paikkaisen rukoushuoneen rakentaminen oli pienelle yhdistykselle iso ponnistus. Työt alkoivat syksyllä 1907, ja piispa Herman Råbergh vihki sen joulukuussa 1908 käyttöön.[2]
Rukoushuonetta uudistettiin vuonna 1930. Lönn johti uudistustöitä. Hän piirsi kuorin uudestaan, ja sisätilojen värit suunnitteli koristetaiteilija Antti Salmenlinna. Uudistetun rukoushuoneen avajaisjuhla pidettiin toukokuussa 1930.[2]
Kirkoksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harjun seurakunta perustettiin vuonna 1937, kun läntiset esikaupunkialueet oli liitetty Tampereeseen. Rukoushuone vuokrattiin seurakunnalle kirkoksi.[3] Pispalan kirkko sai alttaritaulun vuonna 1939. Taiteilija Väinö Hervon maalaaman taulun aiheena oli Vapahtajan ottaminen ristiltä. [4] Rukoushuoneyhdistys lahjoitti kirkon tontteineen Tampereen seurakunnille vuonna 1950.[5]
Kirkossa tehtiin 1951–1952 muutostyöt, jotka suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Uusitun kirkon vihki 21. syyskuuta 1952 piispa Eelis Gulin. Kirkon vanha tapuliosa purettiin pois ja sen paikalle tehtiin 31 metriä korkea kellotapuli, mikä muutti selvästi Lönnin suunnitteleman rakennuksen ilmettä. Tapuliin sijoitettiin kaksi Lokomon valamaa kirkonkelloa. Kirkosta poistettiin koristeaiheita ja uusittiin lämmitys ja sähköistys. Kirkkosalissa oli muutosten jälkeen 400 istumapaikkaa, ja lisäksi rakennuksessa oli 50 istumapaikan seurakuntasali, tarjoiluhuone ja keittiö.[6][5]
Tuhoutuminen tulipalossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1968. Samaan aikaan kirkon alapuolelle rakennettiin Pispalan uittotunnelia, ja tulipalon arveltiin saaneen alkunsa rakennuksen sähköistä tunnelin rakennustöiden vahingoitettua kirkon perustuksia. Tätä ei kuitenkaan voitu varmasti osoittaa.[6] Vanhan kirkon tuhouduttua päätettiin laajentaa Pispalan seurakuntataloa, josta tuli vuonna 1971 Pispalan uusi kirkko.
Vuonna 2014 Pispalan uittotunnelin kattoon maalattiin risti siihen kohtaan, jonka yläpuolella Pispalan vanha kirkko oli sijainnut.[6] Kirkon entisellä sijaintipaikalla on nykyisin Pispalan vanhan kirkon puisto.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kivinen, Paula: Tampereen jugend. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1982. ISBN 951-1-06941-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kivinen, s. 62.
- ↑ a b Kivinen, s. 63.
- ↑ Kivinen, s. 64.
- ↑ Pispalan kirkko saanut alttaritaulun, Aamulehti, 07.07.1939, nro 178, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 06.07.2024
- ↑ a b Minkovitsch, Sari: Pispalan rukoushuoneesta kirkoksi Koskesta voimaa. Viitattu 31.3.2020.
- ↑ a b c Savin, Anne: Vanhan kirkon paikka merkittiin ristillä – Pispalan uittotunnelissa voidaan pitää myös häitä YLE Uutiset. 14.5.2014. Yleisradio. Viitattu 16.6.2018.