Lentorata
| Lentorata | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Reitti | Pasila–Lentoasema–Kytömaa |
| Avattu | aikaisintaan 2030-luvulla |
| Rakennuskustannus | 2,7 miljardia euroa (arvio)[1] |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 30 km |
| Raiteiden lkm | 2 |
| Sähköistys | kyllä |
Lentorata on suunnitteilla oleva kaksiraiteinen sähköistetty kaukoliikennerata, joka yhdistäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman valtakunnalliseen kaukojunaverkostoon. Rata kulkisi Pasilasta lentoaseman kautta pohjoiseen Keravan Kytömaalle, suurelta osin tunnelissa.[2][3][4] Rataosan pituus olisi 30 kilometriä.[1] Keravalla rata liittyisi päärataan ja Lahden oikorataan sekä myöhemmin mahdollisesti myös itärataan.
Radalle on suunniteltu siirrettävän kaukojunaliikenne Tampereen ja Lahden suuntiin sekä muutama taajamajuna.[1] Lentorata olisi ratkaisu pääradan välityskyvyn lisäämiseen; toisena vaihtoehtona pidetään kahta lisäraidetta Pasilan ja Keravan välille.[1]
Radan on arvioitu lyhentävän matka-aikoja Helsingistä ja Keravan pohjoispuolisilta alueilta lentoasemalle noin 15–20 minuutilla. Matka-aika pohjoisen suunnasta Helsinkiin säilyisi kuitenkin samana.[5] Lentorata poistaisi matkasta junavaihdon, sillä nykyisin pohjoisen suunnasta lentokentälle saapuvien matkustajien täytyy vaihtaa Kehäradan lähijunaan Tikkurilassa. Lentoradalle rakennettaisiin uusi asema Kehärataan kuuluvan Lentoaseman rautatieaseman yhteyteen.[1]
Kustannukset ja toteutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikennevirasto arvioi hankkeen kustannustasoksi miljardi euroa vuonna 2010, mikä tekisi hankkeesta yhteiskuntataloudellisesti kannattavan.[4] Päivitetty kustannusarvio on kuitenkin 2,7 miljardia euroa.[1]
Lokakuussa 2018 lentoradan vaikutuksia lähdettiin tarkastelemaan uudestaan, mutta radasta ei kuitenkaan ole tehty jatkosuunnittelu- tai rakentamissuunnitelmia.[1][6] Liikennettä radalla olisi aikaisintaan 2030-luvun alussa.[7]
Valtiovarainministeriön ja Liikenne- ja viestintäministeriön raportin (2023) mukaan hankkeen hyöty-kustannussuhdetta kuvaava h/k-luku on 0,30, eli hankkeen suorat taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan kustannuksia, joten se on yhteiskuntataloudellisesti kannattamaton. Radan rakentamisesta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika on 290 vuotta, joten hankkeen ilmastovaikutus on negatiivinen.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Lentorata (PDF) 10.5.2021. Väylävirasto. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ Huhtanen, Jarmo: Helsinki-Vantaalle suunnitellaan 30 kilometrin pituista junatunnelia Helsingin Sanomat. 6.2.2010. Arkistoitu 14.3.2010. Viitattu 8.2.2010.
- ↑ Lentorata helpottaisi pääradan ruuhkaa 5.6.2012. YLE Helsinki. Viitattu 3.1.2015.
- ↑ a b Lentoaseman kaukoliikennerata: Ratayhteysselvitys (PDF) 2010. Helsinki: Liikennevirasto. Arkistoitu 31.12.2018. Viitattu 3.1.2015.
- ↑ Lentorata / Kysymyksiä ja vastauksia (PDF) (Kysymys 23) suomirata.fi. 2022. Viitattu 23.2.2023.
- ↑ Lentorata nopeuttaisi matkaa lentoasemalle, pääradan lisäraiteet rakentuisivat halvemmalla – hankkeet ensi kertaa vertailussa Uudenmaan liitto. Arkistoitu 11.10.2018. Viitattu 11.10.2018.
- ↑ Itärata-selvitys valmistui 5.4.2019. Valtioneuvosto. Arkistoitu 11.11.2021. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ Valtiovarainministeriö ja liikenne-ja viestintäministeriö: Suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvitys julkaisut.valtioneuvosto.fi. 24.1.2023. Viitattu 24.1.2023.