Suolivesi (Petäjävesi)

Suolijärvi Piesasjärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Keski-Suomi
Kunnat	Petäjävesi
Koordinaatit	62°11′57″N, 25°10′20″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Iso Rautaveden alue (14.52)
Tulouomat	Piesalanjoki Petäjävedestä, Pirttijoki, Rajapuro, Kärmepuro
Laskujoki	Suolijoki Salosveteen
Järvinumero	14.524.1.011
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	108,5 m
Pituus	5,2 km
Leveys	1,6 km
Rantaviiva	25,1953 km
Pinta-ala	2,62678 km²
Tilavuus	0,00715765 km³
Keskisyvyys	2,72 m
Suurin syvyys	14,21 m
Valuma-alue	769 km²
Keskivirtaama	7,6 m³/s
Saaria	7
	Vasikkosaari, Palosaari, Pinkkaniemi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Suolivesi eli Piesasjärvi on Keski-Suomessa Petäjävedellä sen kirkonkylässä sijaitseva järvi. Se muodostaa osan Jämsän reitin pääuomasta ja järven kautta kulkee Wanhan Witosen melontareitti.

Maantietoa

Suolijärvi on 5,2 kilometriä pitkä, 1,6 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 263 hehtaaria eli 2,6 neliökilometriä. Sen rantaviiva on polveileva ja järvellä on niemiä ja saaria, jotka rikkovat vesialueen yhtenäisyyttä. Niiden mukaisesti järvestä voidaan osoittaa neljä erilaista järvenosaa. Pohjoispäässä sijaitsee yli kilometrin leveä Mansikkalahti, jonka keskellä sijaitsee laaja ja noin yhdeksänmetrinen syvänne. Sen lounaispuolelta työntyy rannasta esiin Pirttiniemi, jonka edusta on matalikkoa. Matalikon yli itärantaan on rakennettu suora pengerpolku, joka ei ole enää yhtenäinen. Järven toinen selkävesi aukeaa Pirttiniemen kaakkoispuolelle. Yli kilometrin leveänä se rajoittuu Vasikkosaareen, joka on järven suurin saari. Avointa vesialuetta on myös saaren itäpuolella. Selän syvyys ylittää kolme metriä vain kolmessa pienessä syvänteessä. Vasikkosaaren takana sijaitsevat Levalahti ja Ketvene, jotka ovat Vuohiniemen lahtia. Eteläpuolella järvi kapenee ja muuttuu niemien ja saarien väliseksi sokkeloiseksi. Palosaaren eteläpuolella ja Vuohiniemen edessä sijaitsee alle 150 metriä leveä salmi, joka haarautuu heti kolmeen suuntaan. Etelään työntyy 900 metriä pitkä Tolpanlahti, jossa sijaitsee järven suurin syvänne. Tolpanlahti muodostuu kilometrin pituisen Paasiniemen länsipuolelle ja sen länsipuolelta alkaa 2,3 kilometriä ja 40–300 metriä leveä lahtimainen järvenosa, joka on kuin virtaava salmi. Lahtea voi pitää edellä mainittuna järven neljäntenä vesialueena. Salmen päässä Ravunkoskesta alkaa järven lasku-uoma Suolijoki. Vanhoissa kartoissa Suolijoen ja järven välinen raja on merkitty pohjoisemmaksi. Kolmas edellä mainituista haaroista muodostuu Vuohiniemen eteläpuolelle, jossa sijaitsee Kelkkalanlahti. Sen pohja laajenee Peltoniemen taakse. Täällä kohoaa järven lähiseudun merkittävin mäki Kuusimäki, joka on laaja drumliiniksi luokiteltu moreenimäki. Mansikkalahden pohjoispuolella sijaitsee kauempana Lapinmäki, joka kohoaa 180 metrin korkeuteen mpy..

Suolijärvessä on seitsemän saarta, joiden yhteinen pinta-ala on 12,5 hehtaaria eli noin 4,5 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Suurin saari on Vasikkosaari, jonka pinta-ala on kartasta mitattuna yli 9,5 hehtaaria. Viereinen Palosaari on alle 2,5 hehtaarin kokoinen. Muista saarista kolme on yli aarin ja loput kaksi ovat alle aarin kokoisia. Pieniä saaria ovat esimerkiksi pohjoisessa sijaitseva Mäntysaari ja Paasiniemen kärjessä sijaitseva kolmanneksi suurin Pinkkaniemi (kartasta mitattuna noin 0,5 hehtaaria). Suolijärvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 7,16 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 2,7 metriä. Syvimmässä kohdassa on 14,2 metriä vettä ja tämä kohta sijaitsee Paasiniemen kärjen länsipuolella.

Suolijärven rantaviivan pituus on 25,2 kilometriä, josta saarissa on rantaa 2,9 kilometriä. Suoliveden ja Jämsänvesi–Petäjäveden välisellä kannaksella sijaitsee Piesalankylän maatalousmaisema, joka on seudun laajimpia. Peltoa on myös Tolpanlahdella, Paasiniemen eteläosassa ja Pirttiniemen ympäristössä. Järven lähialueen kiinteä asutus muodostuu alle kymmenestä maatilasta, yli kymmenestä muusta asuintalosta ja noin 30 vapaa-ajan asunnosta. Niille johtaa tiet järveä kiertävistä teistä. Itärannan suuntaisesti kulkee Koskenpään ja Petäjäveden kirkonkylän välinen seututie 604. Siihen yhtyy järven itäpuolella kulkevat seututie 607, joka ylittää Piesalanjoen alimman kosken järvenrannan tuntumassa. Pian sillan alapuolella tiestä haarautuu etelässä kapeneva kylätie, josta pääsee järven kaakkoisrannoille.

Luontoarvoja

Suoliveden vedenlaatua on seurattu ainakin vuosina 1992–2007. Vedenlaadun muutoksia voidaan seurata jakamalla mittaustulokset peräkkäisiin kausiin 1992–1999 ja 2000–2007. Tänä aikana on päällysveden näkösyvyys pudonnut 1,43 metristä 0,89 metriin. Veden sameusarvot ovat parantuneet 7,28 FNU:sta 1,23 FNU:hun, mikä on edelleen heikko arvo. Humuspitoisuudesta yleensä johtuva vedenvärin arvot ovat pysytelleet korkeina, ensin 175,00 mg Pt ja myöhemmin 153,33 mg Pt. Veden happamuustason keskiarvo on ollut ensin pH 6,02 ja sitten pH 6,17. Veteen liuenneen hapen määrät riippuvat voimakkaasti vuodenajoista. Kesällä ne ovat korkealla lähellä 80 %, mutta talvella ne pienenevät jään alla. Vaikka Suolijärvi on läpivirtausjärvi, pysyttelevät hapen kylläisyysasteet alhaisina, ensin 39,6 % ja myöhemmin 45,8 %. Hapen kulumiseen vaikuttavat yleensä humuspitoisuudet ja järven sisäinen kuormitus. Veden ravinnepitoisuudet ovat fosforin osalta ensin 29,7 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja sitten 22,0 μg/l. Typpiravinteita on aluksi esiintynyt 590 μg/l ja myöhemmin 660 μg/l. Klorofyllipitoisuudet ovat vastaavasti olleet 11,8 μg/l ja 27,5 μg/l. Klorofyllipitoisuudella mitataan vedessä elävien yhteyttävien levien määrää. Suoliveden vedenlaatu jää tyydyttävään luokkaan.

Vesistösuhteet

Suolivesi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Iso Rautaveden alueella (14.52), jonka Suoliveden alueeseen (14.524) järvi kuuluu. Järvi kuuluu Jämsän reitin pääuomaan, jonka läpivirtausjärvi se on. Lähes kaikki yläpuoliset vedet tulevat siihen Petäjäveden alueelta (14.53) Petäjävedestä alkavaa Piesalanjokea myöten. Lisäksi merkittäviä määriä vettä tulee järven länsirantaan Pirttijoen valuma-alueelta (14.527) Pirttijoen laskujokea myöten. Sen valuma-alueella sijaitsevat järvet Kukkarojärvi, Lautalammi (eteläinen), Lautalammi (pohjoinen), Pirunhautojen lampi, Mustalammi, Salmijärvi (eteläinen) ja Salmijärvi (pohjoinen). Näiden lisäksi järven pohjoisosaan laskee Hirvilammesta alkava Rajaoja, jonka valuma-alueella sijaitsee vielä Aholampi. Pieni Kärmeoja laskee lännestä järveen alkaen Huipparista ja Kukkarolammesta. Suoliveden vedenpinnan korkeus on 108,5 metriä mpy. Järven laskujoki Suolijoki alkaa Ravunkoskelta, jossa vesi putoaa 0,2 metriä sen lyhyessä koskessa. Suolijoki laskee lopuksi neljän kilometrin päässä Salosveteen, jonka vedenpinta on 102,5 metriä mpy. Joen virtaama on annetulla tarkkuudella sama kuin Suolijoellakin, eli 7,6 kuutimetriä sekunnissa .

Lähteet

Viitteet

Jämsän reitin valuma-alue (14.5)